TaxFax nro 47 • 5.9.2019
Sisämarkkinakaupan arvonlisäverotus muuttuu
Hallitus esittää arvonlisäverolakiin muutoksia (He 7/2019), joilla yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan tavaroiden sisämarkkinakauppaa. Tarkoituksena on panna täytäntöön yksinkertaistamisdirektiivi. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.
ALV-tunniste ja yhteenvetoilmoitus
Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ostajan arvonlisäverotunnisteen voimassaolo ja yhteenvetoilmoituksen antamisvelvollisuuden asianmukainen täyttäminen olisivat yhteisömyynnin verottomuuden edellytyksiä. Muutoksen jälkeen myös yhteenvetoilmoituksen asianmukainen antaminen on aineellinen edellytys, jonka täyttämättä jättäminen saattaa johtaa verovapautuksen epäämiseen. Tavoitteena on helpottaa valvontaa ja parantaa VIES-järjestelmän tietojen laatua ja luotettavuutta.
Ketjuliiketoimet
Esityksen mukaan arvonlisäverolakiin otetaan säännös siitä, mihin Yhteisön alueella tapahtuvaan liiketoimiketjun myyntiin tavaroiden kuljetus olisi liitettävä. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa käytäntöjä EU:n alueella ja parantaa verovelvollisten oikeusvarmuutta. Ketjuliiketoimilla tarkoitetaan samojen tavaroiden peräkkäisiä myyntejä siten, että niihin liittyy vain yksi kuljetus kahden jäsenvaltion välillä. Se, mihin myyntiin tavaroiden kuljetus liittyy, vaikuttaa kaikkien ketjuun kuuluvien myyntien verotusjäsenvaltion määräytymiseen.
Ne ketjuun kuuluvat myynnit, joihin kuljetus ei liity, verotetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa tavarat ovat myyntihetkellä. Ketjuliiketoimista on yhteisömyyntinä veroton vain se myynti, johon kuljetus liittyy. Ketjussa tätä ennen olevat myynnit verotetaan kuljetuksen lähtöjäsenvaltiossa, kun taas ketjussa yhteisömyynnin jälkeen olevat myynnit verotetaan kuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa.
Call off- varastot
Arvonlisäverolakiin esitetään lisättäväksi säännökset call off -varastomenettelyyn liittyvien liiketoimien yksinkertaistamisesta, yksinkertaistuksen edellytyksistä ja siihen liittyvistä hallinnollisista velvoitteista. Yksinkertaistuksen johdosta myyjän ei tarvitsisi rekisteröityä verovelvolliseksi varaston sijaintivaltiossa. Call off -varastomenettelyä käytettäessä myyjä siirtää tavaroita tunnetun ostajan käytössä olevaan varastoon toiseen jäsenvaltioon siten, että ostajasta tulee tavaroiden omistaja vasta, kun tavarat otetaan varastosta.
Työttömyysvakuutusmaksuun esitetään alennusta
Työllisyysrahasto tiedottaa, että sen hallintoneuvosto esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista vuodelle 2020.
Työnantajan keskimääräistä maksua laskettaisiin 0,24 prosenttiyksiköllä ja työntekijöiden maksua laskettaisiin 0,25 prosenttiyksiköllä. Työnantajan alempi maksu olisi esityksen mukaan 0,45 prosenttia palkkasummasta (työnantajan maksama palkkasumma enintään noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa) ja ylempi maksu 1,70 prosenttia (palkkasumman 2,1 miljoonaa euroa ylittävältä osalta). Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,26 prosenttia ja työntekijän maksu 1,25 prosenttia palkkasummasta vuonna 2020.
Vuonna 2019 työnantajan työttömyysvakuutusmaksuprosentti on 0,5 % 2 086 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 % palkkasummasta. Palkkasummaan ei lasketa mukaan osaomistajille maksettua palkkasummaa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuprosentti on 1,5 %. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.
Liikenteen verotusta selvitetään
Valtiovarainministeriö tiedottaa (linkki), että se on asettanut liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän, jonka toimikausi päättyy 1.3.2021. Tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Verotus on yksi tärkeä osa taloudellista ohjausta päästöjen vähentämiseksi.
Liikenteen nykyinen verojärjestelmä pohjautuu jo pääosin hiilidioksidipäästöihin. Päästöohjaus kohdistuu ajoneuvojen hankintaan (autovero), liikennekäytössä pitämiseen (ajoneuvovero) sekä todelliseen käyttöön (polttoainevero). Päästövähennystavoitteet voivat kuitenkin edellyttää ohjauskeinojen voimistamista.
Työryhmä antaa suosituksia tarvittavista verotoimenpiteistä päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi. Työryhmä voi antaa erillisen väliraportin työsuhde-etujen veromuutoksista.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kiinteistöinvestoinnin tarkistusmenettelyn maksuunpanon edellytykset ja määräaika
Keskinäinen kiinteistöyhtiö A Oy oli huhtikuussa 2011 käyttöönotetusta yhtiön hallinnassa olevasta pysäköintihallista luovuttanut vastiketta vastaan pysäköintipaikkoja eri tahoille. A Oy oli käsitellyt pysäköintipaikkojen luovutuksen arvonlisäverollisena liiketoimintanaan ja ilmoittanut maaliskuulta 2011 antamassaan arvonlisäveroilmoituksessa pysäköintihallin rakentamiskustannuksiin sisältyneen arvonlisäveron vähennettävänä verona. Verohallinto oli A Oy:ssä vuonna 2015 suoritetun verotarkastuksen johdosta 29.10.2015 tekemillään päätöksillä katsonut, että kaikissa pysäköintipaikkojen luovutuksissa ei ollut kysymys arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa (1501/1993) tarkoitetusta pysäköintipaikkojen luovutuksesta pysäköintitoiminnassa. Verohallinto oli toimittanut tilikausille 2012–2014 kohdistuvat maksuunpanot soveltaen arvonlisäverolain 11 luvussa säädettyä kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyä ja maksuunpannut kullekin vuodelle yhden kymmenesosan Verohallinnon mukaan vähennykseen oikeuttamattomassa käytössä olleisiin pysäköintipaikkoihin kohdistuviin rakennuskustannuksiin sisältyvästä verosta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi unionin tuomioistuimen asiassa C-532/16, SEB bankas, antamaan tuomioon viitaten, että siltä osin kuin pysäköintipaikkojen käyttötarkoitus ei ollut muuttunut pysäköintihallin käyttöönoton jälkeen, kiinteistöinvestointeja koskevien vähennysten tarkistusmenettely ei ollut sovellettavissa, vaan maksuunpano olisi tullut kohdistaa sille tilikaudelle, jona yhtiö oli vähentänyt rakentamiskustannusten arvonlisäveron. Kun tilikaudelle 2011 kohdistuva maksuunpano olisi arvonlisäverolain 179 §:n (605/2009) mukaan tullut toimittaa kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä eli viimeistään vuoden 2014 aikana, maksuunpanot kumottiin laissa säädetyn määräajan jälkeen tehtyinä. Arvonlisäveron maksuunpanot tilikausilta 1.1.–31.12.2012, 1.1.–31.12.2013 ja 1.1.–31.12.2014.
KHO:30.8.2019 T:3884 eli vuosikirjassa KHO:2019:106