TaxFax 48 • 12.9.2019
Brexitin vaikutukset verotukseen
Britannian EU-ero tuo muutoksia muun muassa rajat ylittävään kaupankäyntiin.
Seuraukset ovat erilaiset riippuen siitä, eroaako Britannia EU:sta ilman sopimusta vai syntyykö erosta sopimus. Britannian EU-eron määräaika päättyy 31.10.2019.
Lisätietoja; vero.fi/brexit ja tulli.fi/yritysasiakkaat/brexit
Ero ilman sopimusta – vaikutukset yrityksille
Tavarakauppa
- Kaikki Britannian ja EU:n välillä liikkuvat tavarat on tulliselvitettävä
- Jos yritys ostaa tavaroita Britanniasta Suomeen ja tavaran toimitus Suomeen on eron jälkeen, kyse on maahantuonnista.
- Maahantuonnin arvonlisävero on ilmoitettava oma-aloitteisesti Verohallintoon
- Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta
- Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta
- VAT-numeron tarkistustietoja ei ole saatavilla eron jälkeen
Jos maahantuoja ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, Tulli kantaa maahantuonnin arvonlisäveron tullauspäätöksellä.
Palvelujen myynti
Palvelun myyntiä ei enää käsitellä EU:n sisäisenä palvelumyyntinä tai –ostona. Palvelun myyntejä tai ostoja ei ilmoiteta arvonlisäveroilmoituksella kohdissa:
- Palvelujen myynnit muihin EU-maihin
- Palveluostot muista EU-maista
Palvelumyynti EU:n ulkopuolisiin maihin verotetaan myyntimaasäännösten mukaan
- Selvitä myynnin arvonlisäverokohtelu siitä maasta, jossa palvelu on myyty
- Ilmoita myynti ilmoituksen kohdassa: 0-verokannan alainen liikevaihto
Brexitin vaikutukset arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksiin
Eron jälkeen ALVEU-asiointipalvelussa ei voi tehdä sähköistä palautushakemusta Britanniaan. Hakemus on eron jälkeen lähetettävä suoraan Britanniaan.
Vaikutukset valmisteverotuksessa
Valmisteveronalaisia tuotteita ei voi enää siirtää Suomen ja Britannian välillä verottomuusjärjestelmässä(EMCS). Kaikki valmisteveron alaiset tuotteet on tulliselvitettävä
Tuloverotus
Ei välittömiä vaikutuksia yritysten tuloverotukseen. Poikkeuksen muodostavat yhteisöjen saamat osingot Britanniassa asuvilta yhtiöiltä, joissa omistusosuus alle 10 %. Osingot eivät ole enää verovapaita. Tuloverotusta koskevaa verosopimusta sovelletaan kuten aiemminkin.
Ero ilman sopimusta – vaikutukset kansalaisille
Britannian ero EU:sta ei yleensä vaikuta suoraan yksityishenkilöiden tuloverotukseen.
Suomeen tuotaessa Britanniasta ostetuista tavaroista on tehtävä tulliselvitys. Myös sieltä tuodut muuttotavaroista on tehtävä tulliselvitys.
Brexit ei vaikuta Britanniasta Suomeen tuotavien ajoneuvojen autoverotukseen.
Sopimus syntyy ja siirtymäaika alkaa – seuraukset
Vaikutukset yrityksille
Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen valtio, mutta tavaroiden vapaa liikkuvuus Britannian ja EU:n välillä jatkuu siirtymäkauden ajan.
Siirtymäaikana kaupankäynnissä sovelletaan nykyisiä arvonlisäverotuksen ja valmisteverotuksen säännöksiä ja ohjeistuksia.
Siirtymäkauden aikana Britannia
- on mukana sisämarkkinoilla ja tulliunionissa
- noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia
- ei osallistu enää EU:n päätöksentekoon.
Vaikutukset kansalaisille
Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen valtio, mutta tavaroiden vapaa liikkuvuus Britannian ja EU:n välillä jatkuu siirtymäkauden ajan. Sopimuksessa on myös optio yhden kerran tehtävästä siirtymäkauden pidennyksestä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Tulojen jaksotus rajat ylittävässä sulautumisessa
Suomalaiselle A Oy:lle siirtyi rajat ylittävän sulautumisen seurauksena toisessa EU:n jäsenvaltiossa pankkitoimintaa harjoittaneen yhtiön B perimiä lainan järjestely- ja takauspalkkioita. Palkkioita ei ollut vielä sulautumishetkellä tuloutettu kokonaisuudessaan B:n verotuksessa asianomaisessa valtiossa, koska tuon valtion verolainsäädännön mukaan palkkiot tuloutettiin verotuksessa tasaisesti laina-ajan kuluessa. Sen sijaan Suomen verolainsäädännön mukaan asiassa kysymyksessä olleet järjestely- ja takauspalkkiot olivat kokonaisuudessaan sen verovuoden tuottoa, jonka aikana palkkion perusteena oleva laina- tai takaussopimus oli tehty.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko järjestely- ja takauspalkkiot katsottava sulautumisvuonna A Oy:n Suomessa verotettavaksi tuloksi siltä osin kuin niitä ei ollut sulautumisajankohtaan mennessä vielä tuloutettu mainitussa toisessa jäsenvaltiossa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että jatkuvuusperiaate, jota elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b § ilmensi, sinänsä tuki lopputulosta, jossa kysymyksessä olevien erien tulouttamista olisi jatkettu A Oy:n verotuksessa Suomessa samalla tavoin kuin ne olisi tuloutettu B:n verotuksessa toisessa jäsenvaltiossa. Nimenomaisen säännöksen puuttuessa ja verotuksessa noudatettava lainalaisuuden periaate huomioon ottaen palkkioita ei kuitenkaan voitu pitää A Oy:n Suomessa veronalaisina tuloina. Ennakkoratkaisu. Verovuodet 2018 ja 2019.
KHO 11.9.2019 T:4063 eli vuosikirjassa KHO:2019:111
Viimeisen verovuoden päättymispäivä toimintamuodon muutoksessa
A oli yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka toiminimen tilikausi oli ollut 1.3.–28.2. A oli antanut verovuodelta 2011 toiminimen tilikauden 1.3.2010–28.2.2011 tulokseen perustuneen veroilmoituksen. A oli antanut verovuodelta 2012 toiminimen tilikauden 1.3.2011–1.1.2012 tulokseen perustuneen veroilmoituksen, koska toiminimi oli muutettu tuloverolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti osakeyhtiöksi ja koska osakeyhtiö oli merkitty kaupparekisteriin 1.1.2012. Verohallinto oli katsonut, että A:n toiminimen viimeinen tilikausi oli päättynyt ennen osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemisajankohtaa eli 31.12.2011. Verovuosi 2011 koostui siten tilikausista 1.3.2010–28.2.2011 ja 1.3.2011–31.12.2011.
Hallinto-oikeus oli katsonut, että tuloverolain 24 §:n 5 momentin sanamuotoa ei voitu tulkita siten, että osakeyhtiötä edeltävän yrityksen verovuoden olisi voitu katsoa päättyvän päivää ennen osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemistä. A:n oli tullut antaa toiminimen liiketoiminnasta veroilmoitus ajalta 1.3.2011–1.1.2012, ja kyseisen tilikauden tulot tuli verottaa verovuoden 2012 tulona. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen. Verovuodet 2011 ja 2012.
KHO 12.9.2019 T:4097