TaxFax nro 52 • 25.9.2019
Verohallinnossa palvelukatko
Verohallinto tiedottaa, että OmaVero on poissa käytössä 1.11.- 8.11.2019. Omaveroon ei pääse kirjautumaan 1.11.2019 klo 15.30 jälkeen. Palvelu avautuu jälleen 8.11.2019 klo 9. Palvelukatko johtuu siitä, että Verohallinnon tietojärjestelmää päivitetään.
Verohallinto kehottaa hoitamaan veroasiat kuntoon ennen kuin katko alkaa. Veroasioita ei voi myöskään hoitaa verotoimistoissa tai puhelimessa 4.−6.11.2019. Verotoimistot ja yleisimmät palvelunumerot ovat auki, mutta niistä saa vain yleisneuvontaa. Esimerkiksi verokorttia ei pystytä tekemään.
Osa verkkopalveluista, kuten auto- ja valmisteverotuksen palvelut, toimivat katkon aikana normaalisti (linkki listaan avoinna olevista palveluista). Osa palveluista (arvonlisäveron erityisjärjestelmä ja ulkomaalaispalautukset) sulkeutuu palvelukatkon jälkeen kokonaan, koska OmaVero korvaa palvelut 8.11.2019 alkaen.
Vaikutukset yritysasiakkaisiin
Arvonlisäverotus
Arvonlisäveron palautuksissa on viivettä marraskuussa. Arvonlisäveroilmoituksia ei voida käsitellä Verohallinnossa palvelukatkon aikana 2.-7.11.2019.
Ilmoitukset
Anna arvonlisäveroilmoitus, vakuutusmaksuveron ilmoitus ja tulorekisteriin annettavat ilmoitukset viimeistään määräpäivänä. Jos lokakuussa annettavat ilmoitukset jäävät tekemättä, muistutuskirje lähetetään tavallista myöhemmin. Tällöin viivästyskorkoa ja myöhästymismaksua ehtii kertyä noin kuukauden ajalta.
Työnantajasuoritukset
Lokakuun työnantajasuoritusten ilmoitukset ja maksut näkyvät OmaVerossa 8.11.2019 klo 9 alkaen.
Lisäennakot
2.-8.11.2019 klo 9 ei voi hakea lisäennakkoa OmaVerossa. Syyskuussa päättyneen tilikauden lisäennakoita voi maksaa ilman korkoja, jos maksu tapahtuu viimeistään 31.10.
llmoitin.fi- ja TYVI-palvelut
Palveluita voi käyttää palveluita katkon aikana, mutta tiedot siirtyvät Verohallintoon katkon jälkeen. Annetut ilmoitukset tai tiedot kirjataan kuitenkin niiden antamispäivän mukaan. Palvelujen kautta tehtyjen kyselyjen tiedot toimitetaan vasta katkon jälkeen.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
Perustamis-, muutos- ja lopettamisilmoitusten tiedot eivät välity Verohallintoon 2.-6.11.2019. Tiedot päivittyvät kuitenkin normaalisti Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin ja säätiörekisteriin.
Autoverotuksen ja valmisteverotuksen sähköiset palvelut ovat käytössä normaalisti.
Verojen maksaminen ja viivästyskorkojen laskeminen
OmaVerossa ei voi maksaa veroja verkkomaksuna tai laskea viivästyskoron määrää 1.-8.11.2019 klo 9 saakka. Verot voi maksaa katkon aikana esimerkiksi verkkopankissa, ja maksut kirjataan maksupäivälle normaalisti. Ajantasainen maksutilanne näkyy katkon jälkeen OmaVerossa.
Vaikutukset henkilöasiakkaisiin
Verokortit
- verokortin voi saada verotoimistosta tai tehdä OmaVerossa 1.11.2019 klo 15.30 saakka
- verokorttia ei saa mistään 2.11.-6.11.2019
- 7.11.2019 lähtien verokortin saa verotoimistoista ja palvelunumerosta
- 8.11.2019 klo 9 lähtien verokortin voi tehdä OmaVero-palvelussa
Jäännösverot
- voi maksaa OmaVerossa 1.11.2019 klo 15.30 saakka.
- maksutiedot eivät näy OmaVerossa 1.-8.11.2019 klo 9 saakka.
Veroprosenttilaskuri
Pois käytöstä 1.-8.11.2019 klo 9 saakka.
Veronumero
Työntekijä ei saada veronumeroa verotoimistosta 2.11.-6.11.2019. Työt voi aloittaa ilman veronumeroa ja veronumerorekisteriin merkitsemistä. Tässä tapauksessa veronumero on haettava heti palvelukatkon jälkeen.
Veronumerorekisteri
Käytössä, mutta tiedot eivät päivity 1.-7.11.2019.
Rakentamisilmoitus
Rakentamisilmoitusta ei voi antaa verkossa 22.10. alkaen. Ilmoituksia voi antaa OmaVerossa taas 8.11.2019 klo 9.
Palkka.fi
Käytössä, mutta ilmoitukset eivät siirry OmaVeroon katkon aikana. Ilmoitukset välittyvät normaalisti katkon jälkeen. Palkka.fi-palvelunumero on suljettu 4.-7.11.2019.
Verovelkarekisteri
Tietoja ei voi hakea verovelkarekisteristä 1.11. klo 16 alkaen. Verovelkarekisteri aukeaa 8.11.2019 klo 9.
Verovelkatodistus
Verovelkatodistuksia voi tulostaa OmaVerosta ennen 1.11.2019 klo 15.30 ja palvelukatkon jälkeen 8.11.2019 klo 9 lähtien. Todistuksen voi tilata verkkolomakkeella (http:/lvero.fi/verovelkatodistus} palvelukatkon aikana, mutta sen saa vasta katkon jälkeen.
Maksujärjestelypyynnöt
Maksujärjestelypyynnön voi tehdä OmaVerossa 8.11.2019 klo 9 alkaen.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö toimijana
Verohallinto on julkaissut 10.9.2019 päivätyn ohjeen Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa (linkki). Veronsaajien (valtio, kunta, seurakunta, Kansaneläkelaitos) oikeuden valvontaa hoitaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Ohjeessa käsitellään yhteistyötä ja menettelytapoja Verohallinnon yksiköiden, verotuksen oikaisulautakunnan ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön välillä.
Oikeudenvalvontayksikkö ei muutoksenhakuajan kuluessa ota kantaa siihen, käyttääkö oikeudenvalvontayksikkö muutoksenhakuoikeuttaan. Muutoksenhakuharkinta on avoinna muutoksenhakuajan päättymiseen saakka.
Oikeudenvalvontayksikkö voi muutoksenhakuajan kuluessa kuitenkin erityisestä syystä ilmoittaa, että se ei käytä muutoksenhakuoikeuttaan ennakkoratkaisuasiassa. Erityisenä syynä voidaan pitää verovelvollisen todentamaa ja objektiivisesti havaittavissa olevaa kiirettä ennakkoratkaisussa tarkoitetun oikeustoimen tekemiselle ja sitä, että oikeudellinen epävarmuus aiheuttaisi tästä syystä huomattavia ongelmia.
Ennakkoratkaisun hakijan tulee esittää pyyntö nopeutetusta muutoksenhakuilmoituksesta silloin, kun hakemus jätetään tai hakemusta käsitellään. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö harkitsee, antaako se tämän sitoumuksen muutoksenhakuajan kuluessa. Menettely on tarkoitettu poikkeukselliseksi, koska muutoksenhakuaika ennakkoratkaisua koskevissa asioissa on muutoinkin lyhyt.
Jos verovelvollinen tiedustelee Verohallinnosta, onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut verovalituksella muutosta verotusta koskevaan päätökseen hallintotuomioistuimelta, hänet ohjataan kysymään asiaa muutoksenhakuajan jälkeen joko hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamosta riippuen siitä, missä prosessin vaiheessa tapaus on. Jos kysymys on muutoksenhausta oikaisuvaatimusmenettelyssä, tieto muutoksenhausta löytyy vastaavasti Verohallinnon tietojärjestelmistä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Varainsiirtoveroa ei tarvinnut maksaa asunto-osakkeiden kaupan jälkeen syntyvistä urakkaveloista
Asunto Oy B:n ja sen osakekannan omistajan D Oy:n välillä oli solmittu urakkasopimus, jossa D Oy oli urakoitsijana sitoutunut suorittamaan kohdeyhtiön uudisrakennuksen rakennustyöt. Osakkeiden kauppakirjassa ostaja A Ky oli yhtäältä sitoutunut yhdessä kaupan kohdeyhtiön Asunto Oy B:n kanssa maksamaan urakkaerät ja toisaalta vastaamaan siitä, että kohdeyhtiö kykenee maksamaan urakkasaatavat Pankki C:lle, joka rahoitti urakkasaatavat D Oy:lle. Asunto Oy B:n osakkeiden omistusoikeus siirtyi A Ky:lle osakekauppakirjan allekirjoituksin tilanteessa, jossa myyjä-urakoitsija D Oy ei ollut aloittanut uudiskohteen rakentamista.
Koska urakkahintavelan syntyminen edellytti D Oy:n myöhempää vastasuoritusta, Asunto Oy B:llä ei ollut vielä omistusoikeuden siirtymishetkellä urakan johdosta sellaista velkaa, joka olisi voitu kohdistaa Asunto Oy B:n osakkeisiin. Urakkahinnan maksamista koskevaa myöhempää suoritusvelvoitetta tai urakkahinnan johdosta syntyvää velkaosuutta ei ollut luettava osakekaupan yhteydessä vastikkeeseen varainsiirtoverolain 20 §:n 1 tai 5 momentin nojalla.
KHO 23.9.2019 T:4251 eli vuosikirjassa KHO:2019:122
Varainsiirtoveroa ei tarvinnut maksaa osakaslainasaatavan kaupan perusteella
C Oy ja D Oy omistivat B Oy:n osakkeet ja olivat antaneet B Oy:lle lainaa. A Oy osti mainitut B Oy:n osakkeet ja osakaslainasaatavat C Oy:ltä ja D Oy:ltä samoilla kauppakirjoilla.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että osakaslainasaatavat eivät olleet sellaisia arvopapereita, jotka ovat varainsiirtoveron kohteena. Tilannetta, jossa A Oy oli kohdeyhtiön osakkeiden oston yhteydessä ostanut osakkeiden myyjiltä myös näiden kohdeyhtiöltä olevat saatavat, ei voitu pitää suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamisena. Varainsiirtoverolain 20 §:n 1 momentin sanamuodon mukaiset soveltamisedellytykset eivät siten täyttyneet, eikä varainsiirtoveroa ollut suoritettava siltä osin kuin kauppahinnan oli katsottava kohdistuneen osakaslainasaataviin. Äänestys 4 – 1.
KHO 23.9.2019 T:4248 eli vuosikirjassa KHO:2019:121
Sijoitusvarallisuus ei muodostanut liiketoimintakokonaisuutta
Hakemusasiakirjojen mukaan hakija oli monialaisesti toimiva perheyhtiö, joka yhtiöjärjestyksen mukaan harjoitti myös sijoitustoimintaa. Hakija oli sijoittanut noin 20 miljoonan euron suuruisen varallisuuden kolmen eri ulkopuolisen varainhoitajan kautta. Sijoitustoimintaa ei rahoitettu vieraalla pääomalla.
Yhtiössä oli viisihenkinen sijoitusneuvosto, jonka tehtävä oli ensisijaisesti ollut luoda tavoitteet ja konkreettinen strategia sijoitustoiminnalle. Päivittäinen kaupankäyntivaltuutus oli varainhoitajilla, joita sijoitusneuvosto valvoi puheenjohtajan johdolla. Merkittävimmissä kaupantekotilanteissa varainhoitajat pyysivät luvan transaktioon sijoitusneuvostolta. Yhtiöllä oli vuosina 2013-2018 ollut vuosittain yhteensä noin 50-180 lunastusta ja merkintää, joista pääosa oli tehty erilaisilla rahasto-osuuksilla.
Hakija aikoi siirtää sijoitusvarallisuutensa, varainhoitajien kanssa tehdyt sopimukset sekä sijoitusneuvoston osittaisjakautumisella uuteen sijoitusliiketoimintaa varten perustettavaan osakeyhtiöön. Uuteen yhtiöön siirtyi vain vähäisissä määrin velkoja eikä lainkaan käyttöomaisuutta. Jakautumisen jälkeen toimitilat vuokrattiin hakijalta, ja myös taloushallinnon palvelut hankittiin hakijalta.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakemusasiakirjoissa kuvatuissa olosuhteissa kyse ei ollut sellaisesta yhtiön liiketoimintaan liittyvästä varojen ja velkojen kokonaisuudesta, joka organisatorisesti muodostaisi itsenäisesti toimeentulevan taloudellisen yksikön. Sen sijaan siirron kohteena oli ulkopuolisten varainhoitajien kautta sijoitettuja rahoitusarvopapereita, joilla siirtävä yhtiö ei harjoittanut aktiivista elinkeinotoimintaa. Suunnitellussa osittaisjakautumisessa siirrettävä varallisuus koostui näin ollen yksittäisistä varallisuuseristä, jotka eivät muodostaneet elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n 2 momentissa tarkoitettua liiketoimintakokonaisuutta. Tämän vuoksi sijoitusvarallisuuden siirtoon ei voitu soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n osittaisjakautumista koskevia säännöksiä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2019-2020.
Keskusverolautakunta 29.8.2019 nro 34 (ei lainvoimainen)
Luxemburgilaista yhtiötä pidettiin ulkomaisensa väliyhteisönä
Hakemusasiakirjojen mukaan A Oy omisti kokonaisuudessaan luxemburgilaisen sijoitustoimintaa harjoittavan B S.à r.l. osakeyhtiön, jonka taseen mukaiset sijoitusvarat koostuivat kolmen pörssiyhtiön osakkeista ja vähäisistä käteisvaroista.
Keskusverolautakunta katsoi, että B S.à r.l. oli kokonaan A Oy:n omistuksessa VYL 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla, jonka vuoksi B S.à r.l:tä oli pidettävä VYL 2 §:ssä tarkoitettuna ulkomaisena väliyhteisönä, jos yksikön verotuksen tosiasiallinen taso Luxemburgissa on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.
Keskusverolautakunta totesi, että sijoitusyhtiölle voi sinänsä olla ominaista harjoittaa hyvin vähäistä toimintaa. B S.à r.l:llä ei kuitenkaan ollut Luxemburgissa toimitiloja, kalustoa tai itsenäisesti yksikön päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä tekevää henkilöstöä. Yhtiön varallisuutta ei aktiivisesti hallinnoitu, vaan sijoituspäätöksiä tehtiin enintään muutama vuodessa Luxemburgissa pidettävien hallituksen kokousten yhteydessä tai muina aikoina kokouksissa annettujen valtuutusten perusteella. Emoyhtiön tekemä pääomitus tapahtui kerran vuodessa.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakemusasiakirjoissa kuvatussa tilanteessa VYL 3 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyt edellytykset eivät kokonaisuutena arvioiden täyttyneet, eikä B S.à r.l:hen voitu näin ollen soveltaa taloudellista toimintaa koskevaa VYL 3 §:n 1 momentin poikkeussäännöstä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2019-2020.
Keskusverolautakunta 29.8.2019 nro 35 (ei lainvoim.)
Maksutilityspalvelu ja maksupäätepalvelu arvonlisäverotuksessa
A Oy tarjosi kauppiasasiakkaille saman sopimuksen perusteella sekä maksutilityspalveluja että maksupäätepalveluja. A Oy oli suorassa sopimussuhteessa kauppiasasiakkaiden kanssa palvelujen toteuttamiseksi. A Oy oli maksulaitoslain mukainen luvanhaltija.
Maksutilityspalvelussa A Oy vastasi kauppiasasiakkaiden maksujen kuten credit- ja debit-korttien varmennuspyyntöjen ja vastausten käsittelystä sekä välittämisestä, kirjaussanomien käsittelystä ja Payment File -tiedostojen muodostamisesta ja lähettämisestä pankkien järjestelmiin. A Oy oli vastuussa kauppiaille maksutapahtumatietojen käsittelystä sekä varojen tilittämisen aineellisesta ja oikeudellisesta toteutumisesta.
Hakemuksen mukaan maksupäätepalveluissa oli kyse maksuliikenteen teknisen toteuttamisen mahdollistavista palveluista eli maksupäätelaitteiden käyttöoikeuden luovuttamisesta sekä tähän liittyvistä tukipalveluista.
Keskusverolautakunta katsoi, että maksutilityspalvelu ja maksupäätepalvelu olivat itsenäisiä ja erillisiä palveluja. Kyseisiä palveluja voitiin myydä toisistaan riippumatta ja ne palvelivat toisistaan erillisiä tarkoituksia. Maksutilityspalvelu täytti maksuja ja tilisiirtoja koskevien liiketoimien erityisiä ja olennaisia tehtäviä arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 4 kohdan ja arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti ja oli siten arvonlisäverolain 41 §:n perusteella verotonta rahoituspalvelua. Merkitystä ei ollut sillä kenelle rahoituspalveluja tuotettiin. Maksupäätepalvelussa oli kyse verollisen palvelun suorittamisesta. Ennakkoratkaisu ajalle 6.9.2019-31.12.2020.
Keskusverolautakunta 6.9.2019 nro 40 (ei lainvoim.)