TaxFax nro 54 • 7.10.2019
Vuoden 2020 tuloverotukseen muutoksia
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 24/2019), jossa esitetään muutoksia tuloveroasteikkoon ja tuloverolakiin.
Vuoden 2020 tuloveroasteikko
Hallitus esittää, että verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa sovellettavaa progressiivista ansiotulon tuloveroasteikkoa, jota on vuoden 2019 asteikkoon verrattuna lievennetty korottamalla asteikon tulorajoja noin 3,1 prosentilla. Niin kutsuttua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun.
|
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylit-tävästä tulon osasta, % |
|
18 100 |
8,00 |
6,00 |
|
27 200 |
554,00 |
17,25 |
|
44 800 |
3 590,00 |
21,25 |
|
78 500 |
10 751,25 |
31,25 |
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä 2 400 eurosta 2 250 euroon. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen perusteisiin ehdotetaan muutoksia. Verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen 50 prosentin sijasta 40 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta taikka tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta.
Verovelvollinen saisi vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamastaan palkasta 15 prosenttia nykyisen 20 prosentin sijaan. Työn perusteella maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen mukaisesti täysimääräisesti. Vähennykseen oikeuttavaan työhön ei esitetä muutoksia.
Asuntovelan korkovähennys
Oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Hallitus esittää asuntovelan korkovähennysoikeutta kavennettavaksi asteittain siten, että vähennys poistuisi kokonaan vuodesta 2023 alkaen.
Asuntovelan koroista olisi vähennyskelpoista 15 prosenttia verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan. Korkovähennysoikeuden rajoittaminen koskisi kaikkia verovelvollisten asuntovelkoja mukaan lukien ensiasunnon hankintaan otettu velka riippumatta siitä, milloin velka on otettu.
Siirtymäaikana vähennykseen ei tehtäisi muita muutoksia kuin vähennyskelpoisen osuuden pienentyminen. Näin ollen esimerkiksi ensiasunnon velkaa koskeva korotettu alijäämähyvitys olisi voimassa myös siirtymäaikana.
Työnantajan maksamien muuttokustannusten verotus
Muuttokustannusten veronalaista osuutta huojennettaisiin säätämällä puolet työnantajan maksamista kustannuksista verovapaaksi. Palkaksi katsottavaa veronalaista ansiotuloa olisi siten 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista. Huojennuksen edellytyksenä olisi, että muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi.
Työskentelypaikan käsitettä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja säännöksen soveltamisalan olisi tarkoitus kattaa kaikki tilanteet, joissa työntekijä muuttaa työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Tyypillisesti kyse olisi tilanteista, joissa työntekijä muuttaa varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Säännös ei kuitenkaan rajoittuisi vain varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi tapahtuviin muuttoihin, vaan säännöksen soveltamisalan piiriin kuuluisivat myös kaikki muut työn sijainnin vuoksi tapahtuvat muutot.
Työnantajan osallistuessa työntekijän muuttokustannuksiin lähtökohtana voidaan pitää, että työntekijän muutto tapahtuu työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuton katsottaisiin tapahtuvan työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi aina, kun ulkomailta Suomeen töihin tuleva työntekijä muuttaa Suomeen. Myös Suomen sisäisissä muutoissa soveltamisalan olisi tarkoitus olla laaja. Muuton katsottaisiin tapahtuvan työskentelypaikan sijainnin vuoksi aina, kun työntekijä muuttaa toiselta paikkakunnalta työskentelypaikkakunnalle tai lähemmäksi työskentelypaikkakuntaa lyhentäen asunnon ja työskentelypaikan väliseen matkaan käytettävää aikaa.
Myös saman paikkakunnan sisällä tapahtuvat muutot voisivat kuulua säännöksen soveltamisalan piiriin, jos uusi asunto sijaitsee työskentelypaikalle kulkemisen kannalta olennaisesti parempien kulkuyhteyksien päässä lyhentäen asunnon ja työskentelypaikan väliseen matkaan käytettävään aikaan. Säännöksen soveltamisen ulkopuolelle jäisivät lähinnä etäisyydeltään lyhyet muutot, joissa uusi asunto sijaitsee sellaisella paikalla, ettei muutolla ole olennaista vaikutusta työskentelypaikalle kulkemiseen. Säännöksen soveltamisen kannalta ei olisi merkitystä, tapahtuuko muutto työsuhteen alkaessa vai työsuhteen kestäessä.
Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava kustannukset suoraan palvelun tarjoajalle. Jos työnantaja maksaisi työntekijälle rahaa muuttoa varten, suoritus olisi työntekijälle palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin korvaisi työntekijälle työntekijän itse kokonaan tai osittain maksaman säännöksessä tarkoitetun kustannuksen, maksua voitaisiin pitää osittain verovapaana siinä tilanteessa, että korvaaminen tapahtuisi laskua ja maksutositetta vastaan.
Verotusyhtymät
Verotusyhtymän käsitettä ehdotetaan supistettavaksi. Verotusyhtymänä pidettäisiin jatkossa sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverolain erityissäännöksen mukaan arvonlisäverovelvollinen tai on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta. Verotusyhtymän osakkaina olevat henkilöt voisivat edelleen olla joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, kuten esimerkiksi osakeyhtiöitä.
Nykyisestä käytännöstä poiketen verotusyhtymää ei muodostuisi pelkästään sen perusteella, että kaksi tai useampi henkilö yhdessä omistaa kiinteistön, joka ei ole maatila tai metsäkiinteistö. Verotusyhtymää ei muodostuisi myöskään automaattisesti sen johdosta, että kiinteistöstä on saatu vuokratuloa. Kiinteistön omistajat tai haltijat ilmoittaisivat kiinteistöosuudestaan saamansa vuokratulot omissa veroilmoituksissaan.
Yhtymäverotuksen piiriin jäisivät edelleen maatilan viljely ja hallinta, metsätalouden harjoittaminen sekä sellainen kiinteistön hallinta, jonka osalta yhtymä on arvonlisäverolaissa olevan erityissäännöksen johdosta arvonlisäverovelvollinen, tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutus, josta yhtymä on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Verotusyhtymä muodostuisi, kun yhteenliittymä harjoittaa jotain edellä mainituista toiminnoista. Jos samalla kiinteistöllä harjoitettaisiin yhtymäverotuksen piiriin kuuluvaa toimintaa ja muuta toimintaa, koko kiinteistön katsottaisiin kuuluvan verotusyhtymään.
Esimerkki. Veljesten omistamalla kiinteistöllä on metsämaata ja kesämökki, joka on veljesten omassa käytössä ja satunnaisesti vuokrattuna. Koko kiinteistön katsotaan kuuluvan verotusyhtymään. Metsätalouden tai vuokrauksen tuottamat tulot ja niistä vähennettävät menot ilmoitetaan verotusyhtymän veroilmoituksella. Verotusyhtymälle vahvistettu tulo jaetaan verotettavaksi veljesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän puhtaaseen tuloon.
Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta
Hallitus esittää, että erityissäännökset ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta säädetään pysyviksi, jotta edistetään erityistä asiantuntemusta omaavien avainhenkilöiden tuloa Suomeen.
Palkkatulosta perittävän lähdeveron määrää ehdotetaan alennettavaksi 35 prosentista 32 prosenttiin. Alennettua 32 prosentin lähdeveroa sovellettaisiin palkkaan, joka maksetaan 1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen. Lain soveltamisedellytyksiä ei ehdoteta muutettavaksi.
Kunnallisverotuksen perusvähennys
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 305 eurosta 3 540 euroon. Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 540 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 7 600 euron ja eläketuloa saavalla noin 11 600 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 23 200 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 29 600 euron ja eläketulon saajalla noin 24 400 euron vuosituloille.
Työtulovähennys
Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 630 eurosta 1 770 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,72 prosentista 1,84 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 129 800 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. Vähennyksen kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 12,2 prosenttista 12,5 prosenttiin.
Valtionverotuksen eläketulovähennys
Valtionverotuksen eläketulovähennystä ehdotetaan alennettavaksi alentamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,867:stä 3,726:een. Muutosehdotuksessa on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa hallituksen esityksessä pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi kansaneläkkeen täyteen määrään ehdotettu lisäkorotus siten, että korotus ei vaikuta eläketulovähennyksen määrään. Täyden kansaneläkkeen määrän kasvaessa valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrä kasvaa, joten käytettävää kerrointa on tämän johdosta alennettava. Vuonna 2020 valtionverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä olisi tämän hetken arvion mukaan 11 540 euroa.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä ehdotetaan kasvatettavaksi muuttamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,395:stä 1,346:een. Vuonna 2020 kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä olisi tämän hetken arvion mukaan 9 230 euroa.
Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2020
Hallitus esittää (He 41/2019) työttömyysvakuutusmaksuihin 0,49 prosenttiyksikön alennuksia ensi vuodelle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,25 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,45 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,7 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,45 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,45 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu olisi 0,99 prosenttia palkasta.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,45 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,21 prosenttia palkasta.
Tupakkaverotus
Tupakkaveron korotus olisi keskimäärin 14 prosenttia (25/2019). Korotus koskisi savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta. Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukerasia kallistuisi noin 95 senttiä.
Virvoitusjuomaverotus
Virvoitusjuomaveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta painottuu sokeripitoisiin juomiin (He 27/2019). Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan 27 sentistä 32 senttiin litralta valmista juomaa ja muiden virvoitusjuomien 12 sentistä 13 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden veroa korotetaan 1,72 eurosta 2,04 euroon kilogrammalta ja muiden juomajauheiden vero 1,04 eurosta 1,13 euroon.
Samalla korotetaan tietyistä vain vähän alkoholia sisältävistä juomista kannettavan veron määrä 32 senttiin litralta tai 11,40 senttiin senttilitralta etyylialkoholia.
Sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihintojen arvioidaan nousevan keskimäärin noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien noin prosentin.
Virvoitusjuomien verosta vapautetun pientuotannon rajaa ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 50 000 litrasta 70 000 litraan. Juomapakkausveroon ehdotetaan vastaavaa muutosta.
Öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan
Hallitus esittää kumottavaksi öljyjätemaksusta annetun lain. (He 26/2019).Öljyjätemaksun keräämisestä on tarkoitus luopua ensi vuoden alussa, koska ympäristöministeriön ja yksittäisien toimijoiden välisestä sopimusperusteisesta öljyjätehuollon järjestämisestä on siirrytty markkinaehtoisesti toimivaan öljyjätehuoltoon. Öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan samalla tarpeettomana. Avustuksia öljyjätteen keräykseen, kuljetukseen ja varastointiin voidaan maksaa vuoden 2021 loppuun.
Virtuaalivaluuttojen verotus
Verohallinto on julkaissut 7.10.2019 päivätyn ohjeen Virtuaalivaluuttojen verotus (linkki).
Ohjeessa käsitellään virtuaalivaluuttojen verotusta henkilöverotuksessa, yritysverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Ohje on päivitetty vastaamaan uutta virtuaalivaluuttojen verotusta koskevaa oikeuskäytäntöä. Virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolaissa tarkoitettuna omaisuutena ja virtuaalivaluuttojen käyttämiseen sovelletaan tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa luovutusvoittojen verotusta koskevia säädöksiä.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:2019:42) merkitsee sitä, että tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa virtuaalivaluuttojen eri luovutustilanteisiin sovelletaan kaikkia muitakin tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä mukaan lukien luovutustappioiden vähentäminen ja pienten luovutusvoittojen verovapaus.
Helsingin hallinto-oikeus antoi 6.7.2018 julkaistun päätöksen (Helsingin HAO 18/0426/3), jossa todettiin, että virtuaalivaluutan vaihtaminen toiseen virtuaalivaluuttaan on verotuksessa omaisuuden luovutusvoiton realisoiva tapahtuma. Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa tähän päätöksen, joten hallinto-oikeuden päätös jäi lainvoimaiseksi. Kun virtuaalivaluuttojen vaihtamisessa on kyse tuloverolaissa tarkoitetun omaisuuden vaihtamisesta toiseen omaisuuteen, sovelletaan myös virtuaalivaluutan vaihtotilanteissa tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä kaikilta osin.
Virtuaalivaluuttaa pidetään omaisuutena, mutta se ei kuitenkaan ole arvopaperi. Virtuaalivaluuttaa ei myöskään rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai muihin maksuvälineisiin. Koska virtuaalivaluutta on tuloverolaissa tarkoitettua omaisuutta, mutta ei virallinen maksuväline, sen käyttäminen missä tahansa tilanteissa on verotuksen realisoiva tapahtuma. Lähtökohtaisesti jokainen virtuaalivaluutan käyttötilanne realisoi verotuksessa virtuaalivaluutan arvonnousun tai -laskun. Jos käytetty virtuaalivaluutta on hankittu useassa erässä, jokaisesta erästä realisoituva arvonnousu tai -lasku on laskettava erikseen. Arvonmuutosta laskettaessa virtuaalivaluutat katsotaan käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut, jos hän ei muuta näytä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Osamaksusopimuksen siirtäminen rahoitussaatavan vakuudeksi
Ostaja hankki autoliike A Oy:lta uuden ajoneuvon osamaksusopimuksella. Osamaksusopimus siirrettiin B Oy:lle rahoitussaatavan vakuudeksi siten, että kaikki sopimukseen perustuvat oikeudet siirtyivät A Oy:lta B Oy:lle. Osamaksusopimuksen perusteella ostaja sai ajoneuvon käyttö- ja määräämisvallan ja maksettuaan täyden kauppahinnan ostajasta tuli ajoneuvon omistaja. Hakemuksen mukaan ajoneuvo luovutettiin ostajalle sopimuskauden alussa ja ostaja maksoi sopimuksen mukaisia maksueriä tavanomaisesti 1 – 5 vuotta. Omistusoikeus siirtyi ostajalle lopullisesti tämän maksettua kaikki maksusuunnitelman mukaiset erät.
Hakemuksen mukaan B Oy:llä oli osamaksusopimuksen siirronsaajana ainoastaan vakuusoikeudellinen oikeus rahoitussaatavan velkojana. B Oy ei missään vaiheessa ostanut kaupan kohteena olevaa uutta ajoneuvoa. Osamaksusopimukseen sisältyi hintatakuuelementti, jonka mukaan ostaja voisi luovuttaa ajoneuvon B Oy:lle sopimuksessa määrättyyn hintaan tietyin sopimusehdoin. Jos ehdot hintatakuun käyttämiseen täyttyivät, omistusoikeuden siirtäminen B Oy:lle toteutettiin erillisellä kauppakirjalla.
Keskusverolautakunta katsoi, että osamaksusopimuksen mukaan A Oy myi uuden ajoneuvon ostajalle siten, että ajoneuvon omistusoikeuden siirtymisen edellytyksenä oli kaikkien maksusuunnitelman mukaisten erien maksaminen. Osamaksukauppaa pidettiin A Oy:n suorittamana arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitettuna verollisena tavaran myyntinä. Hakemuksessa kuvattua B Oy:n suorittamaa rahoituksen myöntämistä ja siihen liittyvää vakuuden asettamista pidettiin arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisena luotonantona ja muuna rahoituksen järjestämisenä ja siten arvonlisäverolain 41 §:ssä tarkoitetun verottoman rahoituspalvelun myyntinä. Ennakkoratkaisu ajalle 6.9.2019-31.12.2020.
Keskusverolautakunta 6.9.2019 nro 41 (ei lainvoim.)
Maksutilityspalvelu ja maksupäätepalvelu arvonlisäverotuksessa
A Oy tarjosi kauppiasasiakkaille saman sopimuksen perusteella sekä maksutilityspalveluja että maksupäätepalveluja. A Oy oli suorassa sopimussuhteessa kauppiasasiakkaiden kanssa palvelujen toteuttamiseksi. A Oy oli maksulaitoslain mukainen luvanhaltija.
Maksutilityspalvelussa A Oy vastasi kauppiasasiakkaiden maksujen kuten credit- ja debit-korttien varmennuspyyntöjen ja vastausten käsittelystä sekä välittämisestä, kirjaussanomien käsittelystä ja Payment File -tiedostojen muodostamisesta ja lähettämisestä pankkien järjestelmiin. A Oy oli vastuussa kauppiaille maksutapahtumatietojen käsittelystä sekä varojen tilittämisen aineellisesta ja oikeudellisesta toteutumisesta.
Hakemuksen mukaan maksupäätepalveluissa oli kyse maksuliikenteen teknisen toteuttamisen mahdollistavista palveluista eli maksupäätelaitteiden käyttöoikeuden luovuttamisesta sekä tähän liittyvistä tukipalveluista.
Keskusverolautakunta katsoi, että maksutilityspalvelu ja maksupäätepalvelu olivat itsenäisiä ja erillisiä palveluja. Kyseisiä palveluja voitiin myydä toisistaan riippumatta ja ne palvelivat toisistaan erillisiä tarkoituksia. Maksutilityspalvelu täytti maksuja ja tilisiirtoja koskevien liiketoimien erityisiä ja olennaisia tehtäviä arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 4 kohdan ja arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti ja oli siten arvonlisäverolain 41 §:n perusteella verotonta rahoituspalvelua. Merkitystä ei ollut sillä kenelle rahoituspalveluja tuotettiin. Maksupäätepalvelussa oli kyse verollisen palvelun suorittamisesta. Ennakkoratkaisu ajalle 6.9.2019-31.12.2020.
Keskusverolautakunta 6.9.2019 nro 40 (ei lainvoim.)