TaxFax nro 55 • 11.10.2019
Arvopapereiden luovutusten verotus
Verohallinto on julkaissut 4.10.2019 päivätyn ohjeen Arvopapereiden luovutusten verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutukseen liittyviä tuloverokysymyksiä.
Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan hankintaerittäin. Jos luovutettu omaisuus on hankittu useammassa hankintaerässä, luovutusvoitto ja luovutustappio lasketaan siten erikseen kustakin hankintaerästä. Luovutusvoitto on sen verovuoden tuloa, jonka aikana sitova kauppa tai muu luovutussopimus, esimerkiksi osakkeiden lunastussopimus, on tehty. Kauppahinnan maksuajankohta ei lähtökohtaisesti vaikuta verotusajankohtaan.
Arvopapereiden hoito- ja säilyttämiskulut voidaan vähentää maksuvuonna pääomatuloista siltä osin kuin niitä on verovuonna maksettu yhteensä yli 50 euroa.
Aktiivista arvopaperikauppaa harjoittava verovelvollinen voi vähentää tähän toimintaan liittyvät kulut verotuksessa pääomatulojen hankkimiskuluina. Vähennyskelpoisia kuluja voivat olla mm. tietoliikennekulut, tietokone- ja ohjelmistokulut, ammattikirjallisuus ja ammattilehtien tilausmaksut, sijoitusneuvonnasta maksetut kulut, sijoitustoimintaan liittyvän lainan nosto- ja hoitokulut, korkosuojaussopimuksen maksut ja työhuonevähennys. Matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia.
Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus
Verohallinto on julkaissut 27.9.2019 päivätyn ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus (linkki). Ohjeen sosiaaliturvaa ja vakuuttamista koskevaa lukua (4.1) on muutettu. Lisäksi ohjeen lukuja (6.1 ja 6.2), jotka käsittelevät työskentelyä Suomessa ulkomaisen työnantajan lukuun on täsmennetty. Myös diplomaattien ja kansainvälisissä järjestöissä työskentelevien verotusta käsittelevää lukua (luku 3.9) on täsmennetty.
Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset diplomaatit ovat Suomessa verovelvollisia ainoastaan muiden palkkojen kuin tällaisen toimen perusteella Suomesta saadusta palkasta. Edellytyksenä on, että vieraan maan edustustossa työskentelevä ei ole Suomen kansalainen. Säännöstä sovelletaan siten myös silloin, kun edustustossa työskentelevä on jonkun muun maan kansalainen kuin sen valtion, jonka edustustosta on kyse.