TaxFax nro 58 22.10.2019
Hallintaoikeuden kohteena olevien maatilojen ja yritysten verotus
Verohallinto on julkaissut uuden 18.10.2019 päivätyn kannanoton Hallintaoikeuden kohteena olevan maatilan ja yrityksen tulojen verotus (linkki). Ohjeessa selvitetään miten maatalouden, metsätalouden ja elinkeinotoiminnan tulot verotetaan ja mitä vähennyksiä voi tehdä, kun maatilan tai yrityksen hallintaoikeus on eri henkilöllä kuin omistusoikeus. Ohje korvaa aikaisemmin samasta aiheesta vuonna 2004 annetun kannanoton.
Hallintaoikeuden haltija katsotaan maatalouden, metsätalouden tai elinkeinotoiminnan harjoittajaksi ja häntä verotetaan pääpiirteissään samalla tavoin kuin omistajan harjoittaessa vastaavaa toimintaa. Verotuksessa otetaan kuitenkin huomioon, että osa toimintaan liittyvistä kustannuksista ei jää haltijan vastattavaksi, vaan kuuluu omistajalle.
Omaisuuden hankinta- ja perusparannusmenot ovat pääsääntöisesti omistajalle kuuluvia kustannuksia. Hallintaoikeuden perusteella ei siten voi vähentää poistoja esimerkiksi rakennuksista (KHO 2002 T:2765) tai salaojista eikä niiden perusparannuksista. Hallintaoikeuden haltija voi kuitenkin vähentää sellaiset menot, jotka hän itse maksaa kerryttääkseen omia veronalaisia tulojaan hallinta-ajalta.
Hallintaoikeuden haltijalla ei ole oikeutta tehdä metsävähennystä eikä metsälahjavähennystä Jos metsän uudistamisvelvoite metsälain 9 §:n mukaan kuuluu hallintaoikeuden haltijalle, hän saa vähentää hänelle siitä aiheutuvat kustannukset.
Hallintaoikeuden haltija saa vähentää hänelle aiheutuneet irtaimen omaisuuden hankintamenot, jos omaisuus kuuluu toiminnassa vaihtuvaan omaisuuteen, jota hänellä on toiminnan luonteen mukaisesti oikeus luovuttaa (KHO 1971 T:3205).
Hallintaoikeuden haltija on saattanut hallinta-aikanaan tehdä omalla kustannuksellaan sellaisia investointeja, joilla on hallintaoikeuden päättyessä arvoa omistajalle. Tästä voi muodostua omistajalle veronalainen lahja, ellei omistaja korvaa haltijan menoja. Omistajan mahdollisesti maksama korvaus on haltijan veronalaista tuloa, jos hän on vähentänyt korvatut menot verotuksessaan.
Jos metsää on hallintaoikeuden kestäessä kaadettava esimerkiksi myrskytuhon vuoksi enemmän kuin koko hallinta-ajan tuotto voisi olla, hallintaoikeuden haltijalle jäljellä olevalta ajalta kuuluva tuotto kertyy käytännössä kerralla. Silloin on yleensä selkeintä sopia hallintaoikeuden päättymisestä. Hallintaoikeuden jäljellä olevan arvon määrityksessä voidaan ottaa huomioon, että haltijalle kuuluvaa tuottoa ei tulevina vuosina enää juuri kertyisi, joten vastikkeeton luopuminen ei aina johda lahjaverotukseen.
Jos osapuolet metsän hallintaoikeuden päättyessä edellä mainitussa tilanteessa katsovat, että viimeisen hakkuun tulot kuuluvat osittain tai kokonaan omistajalle ja esittävät perustellun selvityksen toteuttamastaan jaosta, tulo voidaan jakaa omistajan ja haltijan kesken myös verotuksessa. Jos hallintaoikeus sen sijaan edelleen jatkuu, tuloja ei voida jakaa, vaan ne verotetaan kokonaan hallintaoikeuden haltijan tuloina. Jos omistaja saa hallintaoikeuden kestäessä hakkuutuloja, katsotaan ne hänelle hallintaoikeuden haltijalta saaduksi lahjaksi.
Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2020
Eläketurvakeskus tiedottaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2020 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Vuonna 2020 perittävä maksu säilyy nykyisellä tasolla, keskimäärin 24,4 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta.
Vuotta 2020 koskevan työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aiemmin tekemä kilpailukykysopimus. Maksutaso ei nouse mutta maksun jakautuminen muuttuu.
Työnantajan keskimääräinen maksu pienenee 0,40 prosenttiyksikköä ja työntekijän maksu vastaavasti suurenee 0,40 prosenttiyksikköä.
Työntekijän maksu vuonna 2020 on 7,15 prosenttia alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 8,65 prosenttia 53–62-vuotiailla.
Työnantajan maksu on keskimäärin 16,95 prosenttia maksun perusteena olevista palkoista.
Yrittäjien eläkemaksu säilyy samalla tasolla kuin tänä vuonna eli alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 25,60 prosenttia vahvistetusta työtulosta.
Omat tulotiedot voi katso tulorekisteristä
Tulorekisteri tiedottaa (linkki), että jokainen palkansaaja voi halutessaan katsoa tulorekisteristä omat ajantasaiset ansiotulotietonsa. Työnantajilla on velvollisuus ilmoittaa palkkatiedot tulorekisteriin viiden päivän sisällä palkkojen maksamisesta.
Tulotiedot voi halutessaan käydä tarkistamassa tulorekisteristä kirjautumalla tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun. Palveluun kirjaudutaan tulorekisteri.fi-sivustolta ja sinne tunnistaudutaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Palkansaaja voi tarkistaa tulorekisteristä myös sen, onko työnantaja hoitanut ilmoittamiseen liittyvät työnantajavelvoitteensa. Tällaista mahdollisuutta ei ole ennen tulorekisteriä ollut, vaan puutteet ovat käyneet ilmi esimerkiksi vasta seuraavana vuonna saapuvasta esitäytetystä veroilmoituksesta, työeläkeotteesta tai muun viranomaisasioinnin yhteydessä.
Työnantajat ovat ilmoittaneet vuoden 2019 alusta lähtien tiedot maksamistaan palkoista ja muista ansiotuloista tulorekisteriin. Tiedot maksetuista eläkkeistä ja etuuksista ilmoitetaan vuodesta 2021 lähtien, joten ne eivät vielä näy tulorekisteristä.