TaxFax nro 62 • 1.11.2019
Korkotulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 30.10.2019 päivätyn ohjeen Korkotulojen verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön saamien korkotulojen verotusta. Tuloverolain mukaan verotettavia veronalaisia korkotuloja ovat muut korkotulot kuin verovapaat korkotulot tai korkotulon lähdeveron alaiset korkotulot.
Tuloverolain mukaan pääomatulona verotettavia korkotuloja ovat esimerkiksi
- pakkolunastuskorvausten korot
- viivästyneelle määrälle korkolain mukaan suoritetut korot
- korko talletuksesta, joka on tehty muulle kuin yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille
- yksityislainanannon korot ja
- kauppahintasaatavien korot.
Palkkasaatavalle maksettava kohtuullinen korko on veronalaista pääomatuloa, jos palkkasaatava on syntynyt esimerkiksi työnantajan maksuvaikeuksien vuoksi.
Jos liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistaja lainaa varojaan yritykselle, yrityksen maksamasta korosta katsotaan pääomatuloksi vain käypää korkoa vastaava korko (KVL 1994/22). Kun osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, osakkaalle maksettavana kohtuullisena koron määränä voidaan pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina rinnastetaan osakkaan tekemään sijoitukseen. Kohtuullinen korko voidaan määritellä tällöin lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Tätä määrää voidaan katsoa vastaavan valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Ennakonpidätykset vuonna 2020
Verohallinto on tehnyt päätöksen (linkki), jonka perusteella ennakonpidätys tammikuussa vuonna 2020 maksettavasta suorituksesta toimitetaan joulukuun 31 päivänä 2019 voimassa olleiden ennakonpidätysprosenttien mukaisesti.
Jos verovelvollisella on Verohallinnon vuodelle 2020 määräämä verokortti, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 2019 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä.
Helmikuun 1 päivänä tai sen jälkeen vuonna 2020 maksettaviin palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin ennakkoperintälaissa tarkoitettuihin suorituksiin sovelletaan vuodelle 2020 vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja.
Pellon ja metsän keskimääräiset tuotot
Verohallinto on tehnyt päätökset metsän ja pellon keskimääräisestä tuotosta vuodelta 2019. Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto vahvistetaan hehtaaria kohti kunnittain (linkki). Myös pellon keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaaria kohti vahvistetaan kunnittain (linkki).
Uutta oikeuskäytäntöä
Varainsiirtoveroa ei tarvinnut maksaa kaupan yhteydessä maksetusta lainasta
A Oy oli 1.7.2016 ostanut niin kutsutun tavallisen kiinteistöosakeyhtiön Kiinteistö Oy B:n osakekannan C Oy:ltä. A Oy oli ottanut kauppakirjassa vastattavakseen siitä, että kohdeyhtiö maksoi 13 095 680,42 euron pankkilainansa kaupan päättämisen yhteydessä. Kohdeyhtiö oli maksanut osakekaupan yhteydessä mainitun lainan Pankki D:lle A Oy:n oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta saaduilla varoilla.
Kiinteistö Oy B:n yhtiöjärjestys ei sisältänyt määräystä, jonka mukaan sen osakkeenomistajat maksaisivat yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta. Asiassa ei ollut esitetty osakassopimusta, osakkeenomistajan päätöstä tai muuta vastaavaa sopimusta tai sitoumusta, jolla kohdeyhtiön osakkeenomistaja olisi velvoittautunut maksamaan kohdeyhtiölle yhtiövastikkeen kaltaisia eriä. A Oy:n mainittua sijoitusta ei ollut pidettävä yhtiölainaosuuden maksamisena. Lainaa ei ollut luettava varainsiirtoveron perusteeseen varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin nojalla.
KHO 31.10.2019 T:5136 eli vuosikirjassa KHO:2019:136
Yhtiölainaosuudesta oli velvollisuus maksaa varainsiirtovero
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiölainaosuudella, joka muun ohella keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeen luovutuksessa on luettava varainsiirtoveron perusteena olevaan vastikkeeseen, tarkoitetaan lähtökohtaisesti osuutta kohdeyhtiön sellaisista veloista, jotka katetaan asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:n 2 momentin olettamasäännöksessä tarkoitetulla pääomavastikkeella.
Arvioitaessa, oliko yhtiölainaosuus kohdistunut luovutushetkellä ostettuihin osakkeisiin, riittäväksi katsottiin, että kohdeyhtiö oli perinyt ja sen ainoa osakkeenomistaja maksanut erillistä pääomavastiketta kyseiseen yhtiölainaan kohdistuvien rahoituskulujen kattamiseksi. Kohdeyhtiön yhtiökokouksen tai hallituksen nimenomainen päätös ei siis ollut tässä tapauksessa yhtiölainaosuuden kohdistamiseksi välttämätön.
KHO 31.10.2019 T:5135 eli vuosikirjassa KHO:2019:135