TaxFax nro 65 • 7.11.2019

Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen

Hallitus esittää muutoksia (He 78/2019), jotka keventävät pienyrittäjien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan hallinnollista taakkaa tulorekisteri-ilmoituksissa. Esityksen mukaan tulojen ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse

• luontoiseduista
• palkkaennakoista
• verovapaasta kustannusten korvaamisesta
• rekisteröidyn yhdistyksen maksamista enintään 200 euron kertasuorituksista.

Kilpailupalkintoja ei tarvitsisi enää ilmoittaa tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.

Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. Muutoksia sovellettaisiin voimaantulopäivänä tai sen jälkeen maksettuja suorituksia, annettuja luontoisetuja ja muita muuna kuin rahana annettuja etuja ja suorituksia koskeviin tietoihin.

Myöhästymismaksujen käyttöönotto lykkääntyy vuodella. Hallitus esittää, että Verohallinto voisi määrätä myöhästymismaksuja vasta vuonna 2021 maksettavista suorituksista.

Luontoisetujen ilmoittaminen ja verovuosi

Luontoisetuja koskevaa ilmoittamismenettelyä kevennetään siten, että niitä koskevaa erillistä ilmoitusta ei olisi annettava sillä perusteella, että samalta kuukaudelta maksetaan rahapalkkaa vasta seuraavan kuukauden aikana.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa seuraavan kalenterikuukauden aikana, luontoisetuja koskevat tiedot voidaan antaa myös ilmoittamalla luontoisetu sen kertymiskuukautta, seuraavan kalenterikuukauden tuloksi, jolloin ilmoitus on annettava viimeistään tätä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä.

Esimerkiksi jos joulukuulta kertynyttä rahapalkkaa maksetaan osaksi tai kokonaan tammikuun aikana ja joulukuun luontoisetu ilmoitetaan tammikuun tuloksi, määräaika ilmoituksen antamiselle on helmikuun 5 päivä.

Luontoisetu katsotaan lähtökohtaisesti sen verovuoden tuloksi, jonka aikana se on saatu vallintaan. Jos luontoisetu kertymiskuukaudelta on kuitenkin ilmoitettu vasta seuraavan kuukauden tuloksi seuraavalle verovuodelle, luontoisetu katsottaisiin tämän seuraavan verovuoden tuloksi. Muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Ennen lain voimaantuloa annettuun luontoisetuun sovellettaisiin kuitenkin ennen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Joulukuulta 2019 annettu luontoisetu luettaisiin siten verovuoden 2019 tuloksi.

Palkkaennakot

Työnantajan maksamaa palkkaennakkoa koskevaa ilmoittamismenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että sitä koskevat tiedot voidaan antaa saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettavaa palkkaa koskevien tietojen antamiselle säädetyssä määräajassa eli viimeistään viidentenä päivänä myöhemmän palkan maksupäivästä. Tieto palkkaennakosta voitaisiin siten ilmoittaa samassa yhteydessä kuin myöhemmin maksettava palkka. Edellytyksenä olisi, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.

Sama koskisi myös muulle kuin palkanmaksajaan työsuhteessa olevalle johtavassa asemassa olevalle maksettua palkkaa samoin kuin osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön sellaiselle osakkaalleen tai yhtiömiehelleen maksamaa palkkaa, jota ei pidetä yhtiöön työsuhteessa olevana.

Ehdotus ei vaikuta palkanmaksajan velvollisuuteen toimittaa palkkaennakosta ennakonpidätys. Ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi.

Kustannusten korvaukset ja kulukorvaukset

Kustannusten korvauksia ja kulukorvauksia koskevien tietojen ilmoittamismenettelyn keventämiseksi ehdotetaan, että verovapaat kustannusten korvaukset voitaisiin ilmoittaa viimeistään suorituksen maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä maksupäivää seuraavan viidennen kalenteripäivän sijasta.

Kilpailupalkinnot

Kilpailupalkintojen osalta ilmoittamismenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että enintään 100 euron määräiset muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot rajattaisiin kokonaan ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolelle.

Ilmoittamisvelvollisuuden rajoittamisesta huolimatta kilpailupalkinnot olisivat edelleen ve-ronalaista tuloa. Koska tietoja ei saataisi suoritusten maksajilta, palkinnon saajan olisi itse täydennettävä palkintoja koskevat tiedot ja niiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset esitäytetylle veroilmoitukselle.

Kansalaistoiminnassa maksetut kertasuoritukset

Yhdistystoiminnassa maksettujen satunnaisten kertasuoritusten osalta ilmoittamismenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että rekisteröity yhdistys voisi ilmoittaa enintään 200 euron määräisiä kertasuorituksia koskevat tiedot kuukausittain viimeistään seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Pidempi määräaika koskisi kaikkien rekisteröityjen yhdistysten maksamia määrältään vähäisiä kertasuorituksia.

Yritysten maastapoistumisverotus

Hallitus esittää (He 76/2019), että Suomi ottaa käyttöön exit tax säännökset. Sääntely koskee tilanteita, joissa yritys siirtää varoja tai kotipaikkansa ulkomaille. Esityksen mukaan yrityksen varojen arvonnousu luetaan verotuksessa tuloksi. Verotussäännöksiä sovellettaisiin yhteisöverovelvollisiin.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin tehtävää viittauskorjausta sovellettaisiin ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 tammikuuta 2020 tai sen jälkeen.

Realisoitumaton arvonousu veronalaista tuloa

Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvo katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi silloin, kun verovelvollinen siirtää Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikastaan varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai kiinteään toimipaikkaansa tai kiinteä toimipaikan liiketoiminnan toiseen valtioon ja Suomella ei siirron johdosta olisi enää verotusoikeutta kyseisiin varoihin.

Varojen realisoitumaton arvonnousu katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi myös silloin, kun Suomesta sijaitsevasta päätoimipaikasta siirrettäisiin varoja toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan ja Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin. Näin myös silloin, kun Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon paitsi niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Veronalaiseksi tuloksi katsottaisiin laissa määritelty maastapoistumisarvo. Siirrettäessä varoja Suomeen Suomen olisi hyväksyttävä toisessa jäsenvaltiossa vahvistettu arvo hankintamenoksi verotuksessa, paitsi jos se ei vastaa markkina-arvoa.

Veronmaksun lykkääminen

Lakiin lisättäisiin säännökset maastapoistumisverotuksesta johtuvan veronmaksun lykkäysmahdollisuudesta viidelle vuodelle silloin kun siirto tapahtuu ETA-alueen sisällä sekä säädettäisiin tilanteista, jolloin veronmaksun lykkäys olisi keskeytettävä.

Lykätylle veronmaksulle voitaisiin vaatia vakuutta, jos voidaan osoittaa tosiasiallinen riski veron jäämisestä perimättä. Veronkantolakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan verosaatavan viiden vuoden vanhentumisaika alkaisi kulua kunkin maksuerän osalta erikseen eräpäivää seuraavan vuoden alusta. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa säädettäisiin lykätylle veron määrälle maksettavasta huojennetusta viivästyskorosta.

Verotuksen kohteet

Ehdotettuja maastapoistumisverotussäännöksiä sovellettaisiin yhteisöverovelvollisiin. Säännöksiä ei sovellettaisi eräisiin lyhytaikaisiin varojen siirtoihin. Lisäksi säädettäisiin varauksien tuloksi lukemisesta tilanteessa, jossa ne eivät jää liittymään Suomessa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan.

Ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös tuloverolain ja maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettaviin yhteisöihin. Muutos vaikuttaa myös yhteisöjen yleisradioveron määräytymiseen, jolloin myös tältä osin olisi oikeus vastaavaan maksunlykkäykseen.

Konserniverotuksen uudistaminen

Valtiovarainministeriö tiedottaa asettaneensa työryhmän, joka ryhtyy selvittämään konserniverotuksen uudistamista ja lopullisten tappioiden verokohtelua.

Työryhmän tehtävä on

• selvittää konsernien tuloksentasausjärjestelmän uudistamista järjestelmässä havaittujen ongelmien poistamiseksi
• selvittää, millä edellytyksillä ulkomaisten tytäryhtiöiden lopulliset tappiot olisivat vähennyskelpoisia Suomessa
• selvittää, miten mahdollistettaisiin niiden vähentäminen EU-oikeuden edellyttämällä tavalla.

Uudistaminen on toteutettava siten, että huomioon otetaan paitsi Suomen kilpailukyky myös veropohjan turvaaminen ja verotuksen ennakoitavuus.

Uudistus perustuu hallitusohjelmaan. Taustalla on myös EU:n komission Suomelle antama huomautus. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1. 2021.

Työryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä, korkeimmasta hallinto-oikeudesta, Verohallinnosta, yliopistomaailmasta ja elinkeinoelämän järjestöistä. Ryhmän tulee kuulla työskentelyn aikana keskeisiä järjestöjä.

Matkakuluvähennykset vuoden 2019 verotuksessa

Verohallinto on tehnyt päätöksen (linkki), jonka mukaan matkakustannusten vähennys myönnetään silloin, kun asunnon ja työpaikan väliseen matkaan halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa:

Sisällysluettelo