TaxFax nro 66 • 11.11.2019
Verohallinnon kirjeet ja Postin lakko
Postin lakko viivästyttää myös Postin jakelemien Verohallinnon kirjeiden toimittamista asiakkaille. Lakon aikaan Verohallinto lähettää erityisesti muutosverokortteja ja verotuksen oikaisupäätöksiä sekä selvityspyyntöjä ja kuulemiskirjeitä.
Kirjeiden viivästyminen voi tarkoittaa sitä, että muutoksenhaulle tai selvityksen jättämiselle ei jää tarpeeksi aikaa. Verohallinto kehottaa tarkistamaan muutoksenhaun- tai selvityksen määräajan aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta. Jos määräaika on lakon vuoksi menossa ohi, muutosvaatimuksessa kannattaa selvittää, minä päivänä päätös todellisuudessa tuli perille.
Erityisesti kannattaa huomata, että ajoissakin Postin kuljetettavaksi jätetty posti ei välttämättä lakon vuoksi ole Verohallinnossa perillä määräajan sisällä. Verohallinto kehottaakin tekemään muutosvaatimukset ensisijaisesti OmaVerossa.
Myös valitus hallinto-oikeudelle oikaisulautakunnan päätöksestä on tehtävä sen määräajan puitteissa, joka päätökselle on merkitty. Verohallinto suosittelee, että lakon aikana valitukset tehdään hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa (linkki).
Verohallinto muistuttaa, että lakosta huolimatta verokortit, päätökset ja kirjeet ovat nähtävillä OmaVerossa heti kun ne on annettu. OmaVerossa voi tehdä oikaisuvaatimuksen sekä tallentaa ja tulostaa verokortin työnantajalle.
Tulorekisteri ei myöskään välttämättä saa asiakkaiden paperilomakkeella postittamia palkkatietoilmoituksia ja työnantajan erillisilmoituksia ajoissa. Tulorekisteri kehottaakin tekemään ilmoitukset ja korjaukset ensisijaisesti tulorekisterin sähköisessä palvelussa (linkki).
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä
Verohallinto on julkaissut 1.11.2019 päivätyn ohjeen Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.11.2019 voimaantulleiden lakimuutosten vuoksi.
Muutokset koskevat pääasiassa toisessa jäsenvaltiossa tunnistautuneen verovelvollisen Suomeen suoritettavaa veroa. Radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja sekä telepalveluja koskeviin arvonlisäveron erityisjärjestelmiin sovellettava veronkantomenettely on automatisoitu ja yhdenmukaistettu oma-aloitteisiin veroihin sovellettavien menettelyjen kanssa.
Erityisjärjestelmää käyttävään verovelvolliseen sovellettavat seuraamusmaksut on myös yhtenäistetty oma-aloitteisiin veroihin muutoin sovellettavien seuraamusmaksujen kanssa.
Energiaverotus
Verohallinto on julkaissut 8.11.2019 päivätyn ohjeen Energiaverotus (linkki). Ohjeessa käsitellään energiaverolainsäädännön soveltamista 1.4.2019 voimaan tulleet muutokset huomioiden. Ohje korvaa Energiaverotusohje 2016- sekä Energiaverotus-ohjeen.
Metanolin verotukseen on tehty tarkennuksia (kohta 1.2.). Ohjeeseen on lisätty biopolttoöljyn pienvalmistajan menettelyt (kohta 1.5.3.). Myös tiettyjen nestemäisten polttoaineiden verottomuuden toteuttamista käsittelevää kohtaa on päivitetty (1.5.4.). Sähkön verotusta koskeva teksti on päivitetty kauttaaltaan (luku 2). Keskeisenä uutena asiana tekstissä on sähkövarastojen rekisteröityminen (kohta 2.2.2.). Veroluokan II sähköä kappaleen tekstiä on päivitetty sen osalta, mitä katsotaan teollisuudessa käytetyksi sähköksi (kohta 2.4). Uutena tekstinä ohjeeseen on lisätty lämpöpumppuja käsittelevä kohta (4.2.1.).
Uutta oikeuskäytäntöä
Kotitalousvähennys myönnettiin hälytysjärjestelmän asentamisesta
Hakija oli asennuttanut kotinaan käyttämäänsä omakotitaloon B Oy:n tarjoaman kodin hälytysjärjestelmän, joka käsitti valvontalaitteiston, ympärivuorokautisen hälytyskeskusvalvonnan sekä tarvittaessa suoritettavat vartijakäynnit.
Hakijan hankkiman hälytysjärjestelmän aloituspaketti oli maksanut yhteensä 1.469,99 euroa, johon hakemusasiakirjojen mukaan sisältyi hakijan kotona tehtävää asennus- ja muuta työtä 496,00 euroa. Tämän lisäksi hakija alkoi maksaa B Oy:lle kuukausittaista palvelumaksua, joka kattoi B Oy:n omistukseen jäävien valvontalaitteiden vikahuollot sekä ympärivuorokautisesta valvonnasta ja mahdollisista vartijakäynneistä aiheutuvat kustannukset.
Kun otettiin huomioon, että hakemuksessa esitetyn perusteella hakijan hankkimaa turva- ja hälytysjärjestelmää voitiin pitää luonteeltaan taloteknisenä perusparannuksena sekä se, että oikeus- ja verotuskäytännön perusteella tällaisiin järjestelmiin liittyviä koneita ja laitteita ei ollut pidetty tuloverolain 127 a §:n 2 momentissa tarkoitettuina kodin koneina tai laitteina, keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatut turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asentamisesta johtuvat työt olivat hakijan verotuksessa tuloverolain 127 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2019. Ään. 5-2
Keskusverolautakunta 3.10.2019 nro 45 (ei lainvoim.)
Verotettavaa tuloa ei syntynyt työnantajan henkilökunnalle ottamasta hammasvakuutuksesta
Hakijan työnantaja B Oy oli järjestänyt koko henkilöstölleen työterveyshuollon lääkäriasema C:n kautta. B Oy:n oli tarkoitus täydentää voimassa olevaa työterveyshuoltoa Vakuutusyhtiö E:n tarjoamalla hammasvakuutuksella, joka oli hammasvahinkoja koskeva erillinen sairauskuluvakuutus. Toisena vaihtoehtona oli, että B Oy järjestäisi koko henkilöstölleen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi hammasvakuutuksen sekä ns. perinteisen sairauskuluvakuutuksen.
Hammasvakuutuksen ehtojen mukaisesti korvattavia vakuutustapahtumia olivat hammasvahingot, joilla tarkoitettiin hammashoidon tarpeen aiheuttavaa, suun tai leukojen alueelle kohdistuvaa sairautta tai tapaturmaa. Vakuutus oli voimassa kaikkialla maailmassa ympäri vuorokauden sekä työssä että vapaa-aikana. Vakuutuksesta korvattiin vain sellaista yleishammaslääkärin antamaa hoitoa, joka oli annettu Vakuutusyhtiö E:n nimeämissä hoitolaitoksissa Suomessa. Vakuutusturvan ulkopuolelle oli lisäksi rajattu muun ohessa kosmeettinen ja ennaltaehkäisevä hoito, oikomishoito sekä hammastarkastukset.
Hammasvakuutuksen alainen vakuutusmäärä oli 3000 euroa vuodessa, mutta kuitenkin enintään 7500 euroa koko hammasvakuutuksen voimassaolon ajalta. Lisäksi vakuutuksessa on työntekijäkohtainen vuotuinen 100 euron omavastuuosuus, jonka maksoi vakuutettu itse. Hammasvakuutuksen työntekijäkohtainen kustannus B Oy:lle oli arviolta 400 euroa vuodessa.
Kun otettiin huomioon hakemuksessa kuvattujen hammasvakuutuksen sekä perinteisen sairauskuluvakuutuksen ehdot sekä kyseisten vakuutusten hankkimisesta hakijan työnantajalle aiheutuvat kustannukset, keskusverolautakunta katsoi, että hakijan hakemuksessa kuvatuissa tilanteissa vakuutusten perusteella saamia etuja oli pidettävä tuloverolain 69 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tavanomaisina ja kohtuullisina. Siten kyseisistä vakuutuksista ei muodostunut hakijan verotuksessa veronalaista tuloa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2019-2020.
Keskusverolautakunta 3.10.2019 nro 43 (ei lainvoim.)