TaxFax nro 70 • 26.11.2019
Verohallinnon automatisoitu päätöksenteko lainvastaista
Apulaisoikeusasiamies toteaa tänään julkaistussa päätöksessään, että Verohallinnon automatisoitu päätöksentekomenettely ei täytä perustuslain vaatimuksia (linkki).
Säännösten mukaan verotusta toimittaessaan veroviranomaisen on tutkittava saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan nämä säännökset koskevat tutkimistapaa eivätkä päätöksentekoa.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Verohallinnon automaattisen hallinto- ja päätöksentekomenettelyn säädöspohja ei täytä perustuslain vaatimuksia. Perustuslain säännökset hallinnon lakisidonnaisuudesta, hyvästä hallinnosta ja oikeusturvasta sekä lailla säätämisen vaatimuksesta edellyttävät sitä, että Verohallinnon automaattisesta hallinto- ja päätöksentekomenettelystä säädetään lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
Verohallinnon yksiköiden työjärjestyksen määräys prosessinjohtajan päättämistä asioista on apulaisoikeusasiamiehen mukaan yleisluonteinen eikä sen perusteella ole johdettavissa täsmällistä virkavastuuta eikä sen sisältöä ja laajuutta automaattisesta päätöksenteosta.
Verohallinnon asiakkailla on oikeus tietää heidän asiansa käsittelyn perusteet, jotta he voivat arvioida automaattisen päätöksenteon asianmukaisuutta ja jotta heidän oikeusturvansa toteutuisi. Myös Verohallinnon asiakaspalvelun asianmukaista toteutumista edistäisi se, että Verohallinnon kanssa asioivilla olisi tieto siitä, että asia on ratkaistu automaattisessa päätöksentekomenettelyssä.
Verohallinnossa oma-aloitteisen verojen määrääminen arvioimalla tehdään automaattisesti. Verohallinnosta lähetetään vuosittain noin 300 000 kehotuskirjettä puuttuvien ilmoitusten johdosta ja tehdään runsas 112 000 arvioveropäätöstä automatisoidussa käsittelyssä, jolloin tietojärjestelmä on suorittanut kaikki asian käsittelyn ja päätöksen teon vaiheet, ilman että kukaan luonnollinen henkilö on osallistunut asian käsittelyyn. Tässä automaattisessa arvioverotuksessa on myös määrätty 25 prosentin suuruinen veronkorotus arvioidusta veron määrästä. Niin ikään yhteisöjen tuloverotuksessa automaatiossa tehdään arvioverotuspäätöksiä ja määrätään viiden prosentin korotus arvioidun veron määrästä. Myös verojen maksamisen valvonta ja verojen perintä voivat tapahtua automaatiossa järjestelmään tehtyjen määritysten mukaisesti. Verohallinnossa verovelvollisen koko veroasian käsittely voi siten tapahtua niin kuulemis-, päätöksenteko- kuin perintävaiheineen automaatiossa ilman, että kukaan luonnollinen henkilö on osallistunut veroasian käsittelyyn.
Verotusmenettely
Verohallinto on julkaissut 21.11.2019 päivätyn ohjeen Hallintolaki ja verolainsäädäntö (linkki). Hallintolaki on yleislaki, joka sääntelee hallintoasiain käsittelyssä noudatettavia menettelyjä. Verotusmenettelyä koskevat säädökset poikkeavat hallintolaista muun muassa selvittämisvelvollisuudesta, asianosaisen kuulemisesta, päätöksen perustelemisesta ja tiedoksiannosta sekä oikaisuvaatimusmenettelystä. Seuraavassa otteita ohjeesta;
Asianosaisen kuuleminen
Verovelvollista on kuultava, jos olennaisesti poiketaan veroilmoituksesta tai verovelvollisen ilmoittamista tiedoista tai verotusta muutetaan verovelvollisen vahingoksi. Verovelvollista kuullaan käytännössä myös aina ennen veronkorotuksen ja laiminlyöntimaksun määräämistä. Verovelvollista kuullaan ennen myöhästymismaksun määräämistä vain, jos se on erityisestä syystä tarpeen.
Selvityspyynnön sisältö ja määräaika
Pyytäessään verovelvolliselta vastinetta tai muuta selvitystä Verohallinnon on mahdollisuuksien mukaan mainittava mistä seikoista verovelvollisen on esitettävä selvitystä. Verovelvolliselle on tarvittaessa asetettava kohtuullinen määräaika vastineen tai muun selvityksen antamiselle. Määräajan kohtuullisuus riippuu asian laadusta, mutta sen tulisi yleensä olla vähintään kahden viikon pituinen.
Arvioverotus
Ennen arvioverotuksen toimittamista Verohallinnon on lähetettävä kehotus veroilmoituksen tai perukirjan antamiseksi tai selvityksen esittämiseksi. Kehotus sisältää tiedon arvioimalla määrättävän veron tai lisättävän tulon taikka varojen määrästä.
Ennakonpidätys ja ennakonkanto
Ennakonpidätysprosentin määrääminen ja uudelleen määrääminen voivat tapahtua verovelvollista kuulematta. Pidätysprosentin uudelleen määrääminen edellyttää, että on ilmeistä, ettei prosentti vastaa verovuodelta maksettavaksi määrättävien verojen ja maksujen yhteenlaskettua määrää.
Vastaavasti ennakonkannossa maksettava vero voidaan määrätä tai muuttaa verovelvollista kuulematta. Ennakon muuttaminen edellyttää, että ennakko ei vastaa verovuodelta maksettavaksi määrättävien verojen ja maksujen yhteenlaskettua määrää.
Vaikka pidätysprosentti voidaan määrätä ja ennakonkannossa maksettava vero muuttaa verovelvollista kuulematta, verovelvollista on tarvittaessa kuultava. Kuuleminen on syytä tehdä esim., jos se on tarpeen tarvittavan veron määrän selvittämiseksi.
Palautuksen takaisinperintä
Ennen virheellisesti maksetun palautuksen takaisin perimistä koskevan päätöksen tekemistä verovelvolliselle varataan tilaisuus selvityksen antamiseen, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen ennen asian ratkaisemista on poikkeuksellista. Verotusta tai ennakkoratkaisua taikka oikaisuvaatimusta käsittelevä Verohallinnon yksikkö, keskusverolautakunta tai verotuksen oikaisulautakunta voi ennen asian ratkaisemista varata yksikölle tilaisuuden tulla kuulluksi. Säännös on kuulemiseen oikeuttava, ei velvoittava. Kuulemisen kohteena olevan asian tulee olla oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai verotuksellisen intressin huomattava.
Asianosaisten kuulemiseen oikaisuvaatimusten käsittelemisen yhteydessä
Kuulemisen lähtökohtana on, että verovelvollista on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastapuolena ennen päätöksentekoa kuultava Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä oikaisuvaatimuksesta, ellei kuuleminen esim. vaatimuksen tutkimatta jättämisen tai muun syyn takia ole ilmeisen tarpeetonta.
Verovelvollisen oikeus vastaselityksen ja vastineen antamiseen
Verovelvolliselle on varattava tilaisuus vastaselityksen antamiseen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mahdollisesti hänen oikaisuvaatimukseensa antaman vastineen johdosta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Verovelvolliselle on myös yleensä varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa mahdollisesti hankitun verotarkastajien lausunnon johdosta. Verovelvollisen tekemästä oikaisuvaatimuksesta tai verovelvollisen antamasta vastineesta varataan vastaavasti tarvittaessa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus tulla kuulluksi.
Päätösten tiedoksianto
Verohallinnon päätökset, päätös oikaisuvaatimukseen ja muut asiakirjat voidaan antaa verovelvolliselle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona saantitodistusmenettelyä käyttämättä. Vastaanottajan katsotaan tällöin saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, ellei muuta näytetä.
Sähköinen tiedoksianto
Sähköisen tiedoksiannon käyttäminen edellyttää, että verovelvollinen on antanut siihen suostumuksensa. Päätökset ja asiakirjat ovat verovelvollisen ja verovelvollisen sähköiseen asiointiin valtuuttaman saatavissa Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa.
Verovelvolliselle tai valtuutetulle lähetetään hänen ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen heräte siitä, että päätös, asiakirja tai ilmoitus on asiointipalvelussa. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä siitä, kun heräte on lähetetty em. tavalla verovelvolliselle tai valtuutetulle. Jos verovelvollinen osoittaa, että tiedoksiantoa koskevan tiedon vastaanottamisessa tai pääsyssä Verohallinnon sähköiseen palveluun on tänä aikana ollut tekninen este, asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut.
Verohallinto soveltaa sähköistä tiedoksiantoa tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä 1.1.2019 alkaen ja 1.1.2020 alkaen kiinteistöverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa.
Kenelle päätös tai asiakirja lähetetään
Verotuspäätökset ja muut asiakirjat toimitetaan yleensä tiedoksi vain verovelvolliselle. Säännöksen mukaan tiedoksianto toimitetaan verovelvollisen lailliselle edustajalle tai valtuutetulle, jos verovelvollisen puolesta veroasioita hoitava edustaja tai valtuutettu on ilmoitettu asianhoitajaksi Verohallinnon asiakasrekisteriin.
Tilanteissa, joissa verovelvollinen selvästi ilmoittaa, että hän haluaa päätöksen toimitettavaksi yksinomaan valtuutetulle ja tämä on mahdollista, päätös voidaan asiakkaan pyynnön mukaisesti säännöksen sanamuodosta huolimatta antaa tiedoksi vain valtuutetulle.
Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 26.11.2019 päivätyn ohjeen Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotus (linkki). Aikaisempi saman niminen ohje on laadittu lähes kokonaan uudelleen.
Arvonlisäverotuksessa myyntinä pidetään tavanomaisen myynnin lisäksi myös tavaran tai palvelun ottamista omaan käyttöön. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotusta koskevan erityissääntelyn tarkoituksena on turvata arvonlisäverotuksen tasapuolisuus.
Tämän vuoksi palkatulla henkilökunnalla suoritetut, vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomassa käytössä olevaan kiinteistöön kohdistuvat kiinteistöhallintapalvelut on säädetty tietyin edellytyksin arvonlisäverollisiksi. Suoritettava arvonlisävero on 24 % veron perusteesta. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa ei kuitenkaan suoriteta, jos kalenterivuoden aikana suoritettavien vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattoman toiminnan käytössä oleviin tiloihin kohdistuvien kiinteistöhallintapalvelujen palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat enintään 50 000 euroa.
Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotus voi koskea esimerkiksi:
- pankkeja, vakuutuslaitoksia, terveydenhuollon toimintayksiköitä ja sosiaalihuoltopalvelujen tuottajia
- lasten päiväkotitoimintaa harjoittavia kiinteistön omistajia tai haltijoita
- kuntia
- arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä vähennykseen oikeuttamattoman toiminnan osalta
- arvonlisäverotonta kiinteistön vuokraustoimintaa harjoittavia kiinteistön omistajia tai haltijoita
- verovelvollisuusryhmiä
- yleishyödyllisiä yhteisöjä, vaikka kiinteistöltä saatavaa tuloa ei pidettäisi tuloverolain mukaisena veronalaisena elinkeinotulona
- vastikkeellista opetustoimintaa harjoittavia kiinteistön omistajia tai haltijoita
- ei-keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä ja keskinäisiä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöitä
- rakennuksen omistajaa, joka tekee rakennukseen korjaustyötä omalla henkilökunnallaan rakennuksen myyntiä varten
- osakkeenomistajaa, joka tekee korjaustyötä tai perusparannuksen omalla henkilökunnallaan huoneistoon sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyntiä varten.
Jos 50 000 euron raja ylittyy kalenterivuoden aikana, vastoin aikaisempaa arviota, verovelvollisuuden katsotaan alkaneen jo kalenterivuoden alusta. Tämän takia verovelvolliseksi ilmoittaudutaan takautuvasti kalenterivuoden alusta tai jos toiminta on alkanut kesken kalenterivuotta, toiminnan aloittamisesta lukien.
Jos kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset sosiaalikuluineen eivät vastoin aikaisempaa arviota ylitä 50 000 euroa, arvonlisäveroa on maksettu aiheetta. Verohallinto palauttaa aiheetta maksetun veron.