TaxFax nro 9 • 4.2.2019
Nordean kotipaikan siirtyminen Suomeen
Verohallinto on julkaissut 24.1.2019 päivätyn ohjeen Nordea-pankin kotipaikan siirtyminen Suomeen - vaikutukset osakkeenomistajan verotukseen (linkki). Ohjeessa käsitellään kotipaikan siirron vaikutuksia osakkeenomistajana olevan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotukseen.
Kun Nordea Bank AB:n (publ) osakkeenomistaja tai FDR-osaketalletustodistuksen haltija sai sulautumisessa sulautumisvastikkeena Nordea Bank Oyj:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita välittömästi omistamiensa Nordea Bank AB:n (publ) osakkeiden tai FDR-osaketalletustodistusten (Finnish Depository Receipt) perusteella, vaihtoa ei pidetty verotuksessa veronalaisena luovutuksena. Vastikkeena saatujen Nordea Bank Oyj:n osakkeiden hankinta-ajankohta ja hankintameno säilyivät samoina kuin mitä aiemmin omistetuilla Nordea Bank AB:n (publ) osakkeilla tai FDR osaketalletustodistuksilla on ollut.
Suomessa kotipaikan omaavan Nordea Bank Oyj:n tehdessä osingonjakopäätöksen ja jakaessa osinkoa Suomessa asuvalle osakkeenomistajalle, kyse on suomalaisen, pörssissä listatun yhtiön jakamasta osingosta.
Nordea Bank AB:n (publ) jakaessa osinkoa sen suomalaiselle FDR-osaketalletustodistuksen haltijalle, osinkotulosta perittiin Ruotsissa 15 prosentin suuruinen lähdevero. Ruotsiin maksettu lähdevero on hyvitetty Suomesta, mutta hyvityksen enimmäismäärä ei ole voinut ylittää vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavien verojen yhteismäärää. Suomen verosta on hyvitetty ulkomaille maksettua veroa enintään verosopimuksen mukaista enimmäisprosenttia vastaava määrä.
Jos henkilöllä on ollut Suomessa pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä siten, että Suomen pääomatulojen verojen määrä on ollut pienempi kuin ulkomaille maksettu lähdevero, ulkomaille maksettua veroa ei ole voitu vähentää kokonaisuudessaan tai lainkaan osinkojen verovuoden verotuksessa. Tällöin henkilölle on voinut muodostua käyttämätöntä veronhyvitystä, jota verovelvollisella ei ole ollut oikeutta saada palautuksena Suomesta. Näissä tilanteissa käyttämättömän veronhyvityksen vähentäminen voidaan tehdä samaan tulolähteeseen ja samaan tulolajiin kuuluvasta tulosta määrättävistä veroista seuraavien viiden verovuoden verotuksissa.
Työharjoittelijalle annetut etuudet
Verohallinto on julkaissut 1.2.2019 päivätyn ohjeen Työharjoittelijalle annettujen etujen ja maksettujen korvausten verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään harjoittelijan saamien etujen ja kustannusten korvausten verotusta silloin, kun palkaton työharjoittelu kuuluu harjoittelijan opintoihin.
Jos harjoittelija saa koulu- tai opiskelupäivinä ilmaisen aterian oppilaitokselta, myöskään harjoittelupaikasta saadusta ateriasta ei synny veronalaista etua. Jos oppilaitoksessa ei ole ilmaista ruokailua, harjoittelupaikasta saadusta ilmaisesta ateriasta muodostuu harjoittelijalle ansiotulona verotettava etu.
Työharjoittelijan matkat kotoa harjoittelupaikkaan rinnastetaan kodin ja varsinaisen työpaikan välisiin matkoihin, joita ei voi missään tilanteessa korvata verovapaasti.
Verotuskäytännössä on hyväksytty, että myös työharjoittelijalle voi maksaa harjoittelun aikana tehdyiltä työmatkoilta matkakustannusten korvauksia verovapaasti samoin perustein kuin palkansaajalle.
Luontoisedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 1.2.2019 päivätyn ohjeen Luontoisedut verotuksessa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on muutettu lisäämällä kannanotot irtisanomisen ja autoedun vaikutuksista työsuhdematkalippuetuun.
Työsuhdematkalippu irtisanomistilanteessa
Jos työntekijälle ei enää aiheudu asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja työsuhteen päättymisen vuoksi, etu ei ole työntekijälle verovapaa. Esimerkiksi jos työntekijä lopettaa työskentelyn viikko sen jälkeen kun työnantaja on antanut hänelle 300 euron arvosta työmatkaseteleitä, lippu katsotaan veronalaiseksi eduksi siltä osin kuin työntekijälle ei ole aiheutunut kustannuksia. Jos työntekijälle on kuitenkin jo aiheutunut kustannuksia verovapaan määrän verran, ei hänelle synny veronalaista etua.
Työnantaja voi irtisanomistilanteessa joko vaatia antamansa matkaliput takaisin tai ilmoittaa todelliset kustannukset ylittävän osan työntekijän veronalaisena tulona. Jälkimmäinen menettely sopii tapauksiin, joissa työntekijälle on hankittu kuukausilippu, jota ei voi saada osittain takaisin. Työnantaja voi myös periä ylimenevän matkalipun hinnan takaisin työntekijältä, jolloin työntekijälle ei synny veronalaista tuloa.
Autoedun vaikutus työsuhdematkalippuetuun
Jos työntekijällä on vapaa autoetu, työnantaja voi antaa työntekijälle työsuhdematkalippuja ilman selvitystä enintään 750 euroa, josta 300 euroa on verovapaata. Jos työnantaja antaa yli 750 euron suuruisen edun, työnantajan on selvitettävä työntekijän todellisten matkakustannusten määrä. Jos työntekijä on tehnyt asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat työsuhdeautollaan (vapaa autoetu), hänelle ei ole syntynyt matkakustannuksia julkisen liikenteen käyttämisestä eikä työnantaja voi tarjota yli 750 euron etua verovapaasti.