TaxFax nro 12 • 12.2.2020
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 10.2.2020 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty ja ohjeeseen on lisätty uusi luku, jossa käsitellään työntekijän valintamahdollisuutta kahden tai useamman verovapaan edun välillä (3.1.1.13). Lisäksi ohjeen kohtia, jotka käsittelevät hammashoitoa ja fysioterapian suoravastaanottokäyntejä on muutettu.
Hammashoito
Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.
Työnantaja voi järjestää vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon kuuluvan hammashoidon esimerkiksi hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa se on tehnyt sopimuksen. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi järjestää hammashoidon antamalla työntekijälle lähetteen, jossa on määritelty, mitä palveluja työnantajan kustantama ja työterveysohjesäännössä sovittu hammashoito kattaa. Työnantaja voi järjestää hammashoidon myös kohdennetulla maksuvälineellä tai vakuutuksella.
Kohdennetulla maksuvälineellä järjestetty hammashoito voi olla verovapaa, jos työnantaja on määritellyt, missä paikoissa kohdennettua maksuvälinettä voi käyttää, hammashoidosta on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista.
Työnantajan ottama hammashoitovakuutus voi olla verovapaa vastaavasti kuin sairauskuluvakuutus, jos työnantajalle vakuutuksesta aiheutuvia kustannuksia ja vakuutuksen perusteella saatavia etuja voidaan pitää tavanomaisina ja kohtuullisina (Keskusverolautakunta 43/2019).
Fysioterapia
Työpaikkalääkärin määräämä fysioterapia on verovapaa etu. 1.1.2020 on tullut mahdolliseksi myös työfysioterapeutin suoravastaanottokäynti. Työfysioterapian suoravastaanotto, jossa työntekijä voi päästä erillisen lisäkoulutuksen saaneen työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä korkeintaan yhdelle arviokäynnille ja mahdolliselle seurantakäynnille, katsotaan verovapaaksi eduksi vastaavasti kuin työpaikkalääkärin määräämä fysioterapia. Edellytyksenä on, että tästä on erikseen sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken ja asia on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Jos työntekijä muutoin kuin edellä kuvatussa tilanteessa hakeutuu fysioterapiaan ilman lähetettä, kyseessä ei ole työnantajan järjestämä terveydenhoito, ja työnantajan maksamat maksut ovat työntekijälle veronalaista tuloa.
Valinta kahden verovapaan edun välillä
Työnantaja saattaa tarjota verovapaan henkilökuntaedun siten, että kukin työntekijä voi valita haluamansa verovapaan edun useamman vaihtoehdon joukosta. Työntekijän valitsema etu säilyy verovapaana, vaikka työntekijällä olisi valintamahdollisuus useamman verovapaan edun välillä.
Työnantajan tarjoamat vaihtoehdot voivat olla verovapaita suoraan lain nojalla ja tiettyyn euromäärään saakka (esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelit tai työsuhdematkalippu). Työnantaja voi tarjota työntekijälle myös sellaisia etuja, joiden verovapauden edellytykset eivät ilmene suoraan laista (esimerkiksi sairauskuluvakuutus).
Jos valittavissa oleva etu ei ole verovapaa suoraan lain nojalla, työnantajan on ensin selvitettävä, täyttääkö kyseinen etu verovapauden edellytykset. Vasta tämän jälkeen työnantaja voi arvioida, onko kyse kahden verovapaan edun välillä tapahtuvasta valinnasta.
Jos työnantaja tarjoaa vaihtoehtoiset henkilökuntaedut kohdennetulla maksuvälineellä, kunkin edun järjestämistavan tulee täyttää lainsäädännössä ja tässä ohjeessa määritellyt edellytykset. Esimerkiksi virkistystoiminnaksi katsottavaa hierontaetua tai terveydenhoitoon kuuluvaa hammashoitoa ei voi järjestää ilman, että työnantaja tekee näitä palveluja koskevat sopimukset suoraan palveluntarjoajan kanssa. Sopimuksen tekeminen pelkästään kohdennetun maksuvälineen tarjoajan kanssa siten, että maksuväline on käytettävissä kaikissa sen käyttöpaikoissa ilman erillistä sopimusta kyseisen paikan kanssa, ei siten ole riittävä. Jos sopimus on edellä kuvatuissa tilanteissa tehty ainoastaan kohdennetun maksuvälineen tarjoajan kanssa, saatu etu on työntekijän veronalaista palkkatuloa.
Ennakonpidätys osingosta ja ilmoitukset
Verohallinto on julkaissut 7.2.2020 päivätyn ohjeen Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset (linkki).
Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 25,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee aina myös varojen jakoa julkisesti noteeratun yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta.
Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 28 prosentin suuruisena 150 000 euroa ylittävästä osingon määrästä. Osingon maksajan on seurattava samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä.
Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös sellaista varojen jakoa muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta, joka verotetaan osinkona. Ennakonpidätysvelvollisuutta ei ole, jos muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta täyttää luovutuksena verottamisen aineelliset edellytykset (verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus ja pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja asiasta on olemassa luotettava selvitys).
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan edellä mainittujen prosenttien mukaisesti osingonsaajalle jaettavan osingon koko määrästä, vaikka osa osingosta on saajalleen verovapaata tuloa.
Jos osinkoa jakavaan yhtiöön sovelletaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia, ennakonpidätys yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 30 prosentin mukaan, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä
Ennakonpidätys on toimitettava siitä riippumatta, onko osinko saajalleen tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Ennakonpidätys on toimitettava edellä kerrotulla tavalla myös riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa.
Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittujen prosenttien suuruisena, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia. Hallintarekisteröidyille osakkeille 1.1.2020 tai sen jälkeen maksettavista osingosta on maksajan kuitenkin toimitettava 50 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos osingon maksaja ei saa osingon saajan yksilöintitietoja ja maksaja tietää, että osingon saaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Vuokratulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 7.2.2020 päivätyn ohjeen Vuokratulojen verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty vuoden 2020 alusta voimaan tulleen tuloverotuksen yhtymäkäsitteen muutoksen takia.
Verotusyhtymän määritelmä on muuttunut verovuodesta 2020 alkaen. Verotusyhtymänä pidetään yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverolain erityissäännöksen mukaan arvonlisäverovelvollinen tai on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta.
Jos kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä kiinteistön eikä verotusyhtymää muodostu, kutakin kiinteistön omistajaa verotetaan suoraan hänen osuudestaan vuokratuloihin. Kukin omistaja vähentää tällöin oman osuutensa kiinteistöön kohdistuvista menoista sekä tekee poistot omassa verotuksessaan.