TaxFax nro 13 • 3.3.2020
Koneiden ja laitteiden korotetut poistot
Verohallinto on julkaissut 28.2.2020 päivätyn ohjeen Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020-2023 (linkki). Laki korotetuista poistoista on tullut voimaan 1.1.2020, ja sitä sovelletaan verovuosilta 2020-2023 toimitettavissa verotuksissa.
Korotettuja poistoja ei voi tehdä rakennuksista. Soveltamisala ei rajoitu aiempien veronhuojennuslakien tapaan pelkästään tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan korotetut poistot voi tehdä myös esimerkiksi palveluiden tuottamista varten hankitusta koneesta tai laitteesta.
Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että kone tai laite on verovelvollisen uutena käyttöön ottama. Korotettua poistoa ei siten voi tehdä käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintamenosta.
Korotetun poiston voivat tehdä kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset, kuten liikkeen- ja ammatinharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteisöt.
Osakaslainan verotus
Verohallinto on julkaissut 2.3.2020 päivätyn ohjeen Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotus (linkki). Ohje korvaa 1.6.2010 annetun ohjeen Pääomatuloksi luettava osakaslaina.
Osakaslaina on luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusosuus lasketaan lainansaajan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan.
Pääomatuloksi luetaan ainoastaan verovuonna nostetut rahalainat siltä osin, kun niitä ei ole verovuoden päättyessä maksettu takaisin. Osakaslainaa ei siis voida verottaa lainansaajan pääomatulona pelkästään lainapäätöksen perusteella, jos osakaslainaa ei ole nostettu. Osakaslainaa ei veroteta pääomatulona myöskään silloin, kun osakaslaina on maksettu takaisin ennen sen nostovuoden päättymistä. Osakaslainana voidaan pitää tavanomaisen rahalainan lisäksi myös esimerkiksi kauppahintavelkaa, joka on syntynyt yhtiön myydessä omaisuuttaan osakkeenomistajalle tavanomaista pidemmällä maksuajalla tai muutoin olennaisesti tavanomaisesta poikkeavin sopimusehdoin.
Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa.
Lainansaajalla on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona se osuus pääomatulona verotetusta osakaslainasta, jonka hän on verovuoden aikana maksanut takaisin. Edellytyksenä on, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.
Osakaslainan takaisinmaksu voi tapahtua rahasuorituksena, kuittauksena tai uudella lainalla. Kuittaus edellyttää kuittauskelpoista vastasaatavaa, kuten palkkaa (nettopalkka), kulukorvauksia tai jaettavaksi päätettyä osinkoa.
Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi
Verohallinto on julkaissut 21.2.2020 päivätyn ohjeen Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi(linkki). Ohjeessa käsitellään sitä, millä edellytyksillä yrityksen toimintamuoto voidaan veroseuraamuksitta muuttaa osakeyhtiöksi ja miten muutos vaikuttaa siirtyvän yritystoiminnan verotukseen.Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty päätöksen KHO 12.9.2019 T:4097 johdosta (luku 5.2) sekä yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen takia.
Osakeyhtiötä edeltäneen yritysmuodon verovuosi päättyy osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemispäivään. Vastaavasti osakeyhtiön verovuoden ensimmäinen päivä on päivä, jona osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin (KHO 12.9.2019 taltio 4097). Koska osakeyhtiön rekisteröintipäivä sisältyy sekä edeltävän yritysmuodon että osakeyhtiön verovuoteen, on ratkaistava, kumman yritysmuodon verotukseen ja kirjanpitoon rekisteröintipäivän liiketapahtumat kuuluvat. Tällaisessa tilanteessa rekisteröintipäivän liiketapahtumat voidaan kohdistaa siihen toimintamuotoon, johon verovelvollinen katsoo niiden kuuluvan.
Maa- tai metsätalouden harjoittajan ja yhdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan osakeyhtiölle siirtyvän toiminnan tulot ja menot jakautuvat edeltävän toimintamuodon ja yhtiön kesken sen mukaan, onko ne maksettu ennen vai jälkeen yhtiön rekisteröinnin. Ammatinharjoittajan vaihto-omaisuuden hankintameno jaksotetaan tästä poiketen kuitenkin suoriteperusteella ja käyttöomaisuuden hankintamenot jäljempänä esitettävällä tavalla.
Liiketoiminnanharjoittajan ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan liiketoiminnan tulot ja menot kohdistetaan edeltävän yritysmuodon ja osakeyhtiön tuloiksi ja menoiksi suoriteperiaatteen mukaan.
Sellaiset tulot ja menot, jotka eivät liity osakeyhtiölle siirtyvään toimintaan, kuuluvat maksupäivästä riippumatta edeltävän toimintamuodon verotukseen.
Edellä selostettua sovelletaan ainoastaan silloin, kun yritysmuoto muutetaan osakeyhtiöksi. Jos yritysmuoto muutetaan muuksi yritykseksi kuin osakeyhtiöksi, verotus toimitetaan koko verovuodelta verovuoden päättymishetken yhtiömuodon mukaisesti.
Matkailualan arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 1.3.2020 päivätyn ohjeen Matkailualan arvonlisäverotus (linkki).
Matkailualan toimijan myynnin arvonlisäverokäsittelyyn vaikuttaa se, millä tavalla matkailupalvelujen myyjä toimii. Lisäksi myös myytävän palvelun luonteella on merkitystä määritettäessä myyntiin soveltuvaa arvonlisäverokäsittelyä.
Myyjä voi ensinnäkin tuottaa itse myymänsä matkailupalvelut. Matkailualalla myynteihin soveltuu usein yleisen verokannan sijaan alennettu verokanta. Alennettu 14 prosentin verokanta soveltuu esimerkiksi elintarvikkeiden sekä ravintola- ja ateriapalvelujen myyntiin. Henkilökuljetuspalvelun myynnistä suoritetaan veroa alennetulla 10 prosentin verokannalla. Esimerkiksi moottorikelkkaretket joko itse ajaen tai oppaan kyydissä istuen ovat henkilökuljetuspalveluja silloin, kun moottorikelkka-ajelun opas tai järjestäjä on mukana ohjaamassa tai valvomassa ajelua. Myös liikuntapalvelut ja majoitustilan vuokraaminen ovat alennetun 10 prosentin verokannan piirissä.
Toinen vaihtoehto on, että myyjä hankkii palvelut joko kokonaan tai osittain toiselta matkailualan toimijalta. Tällöin myyjä voi myydä näitä toisen tuottamia matkailupalveluja joko omissa nimissään omaan lukuun tai omissa nimissään ko. tuottajan lukuun. Kun myyjä myy omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta välittömästi matkustajan hyväksi ostamiaan palveluja ja tavaroita, kysymys on arvonlisäverotuksessa matkatoimistopalveluksi kutsutun kokonaispalvelun myynnistä. Matkatoimistopalvelun myynneistä maksettavan veron määrä lasketaan yleisten säännösten sijaan marginaaliverotusmenettelyä koskevien säännösten nojalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että matkanjärjestäjä suorittaa arvonlisäveroa voittomarginaalista eli myymänsä kokonaispalvelun myyntihinnan ja ostamiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintojen erotuksesta.
Kolmas vaihtoehto on, että myyjä toimii vain välittäjänä eli välittää matkailupalveluja niiden tuottajan nimissä ja lukuun. Välittäjä maksaa arvonlisäveron vain saamastaan välityspalkkiosta. Varsinaisesta asiakkaan ostamasta matkailupalvelusta arvonlisäveron maksaa matkailupalvelun suorittaja.
Tulonhankkimiskulut ansiotuloista
Verohallinto on julkaissut 24.2.2020 päivätyn ohjeen Tulonhankkimiskulut ansiotuloista (linkki). Ohje on päivitetty Verohallinnon vuodelta 2019 toimitettavaa verotusta varten antaman yhtenäistämisohjeen perusteella. Lisäksi ohjeeseen on tehty täsmennyksiä.
Kotona työskentelevä verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimismenoina työhuoneesta aiheutuneet kulut. Vähennyksen saaminen edellyttää, että työnantaja ei ole järjestänyt työpistettä tai -huonetta työpaikalle tai työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä.
Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikkien niiden tulolähteiden tulosta, joiden tulonhankintaan työhuonetta on käytetty. Esimerkiksi verovelvollisen käyttäessä työhuonetta maatalouden ja metsätalouden tulojen hankinnassa hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä maatalouden että henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä. Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan.
Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi kuitenkin olla enintään 900 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä tätä suuremmista todellisista kustannuksista.
Kotitalous työn teettäjänä
Verohallinto on julkaissut 28.2.2020 päivätyn ohjeen Kotitalous työn teettäjänä (linkki).
Ohjeessa käsitellään yksityishenkilön ja kuolinpesän (kotitalouden) verotukseen liittyviä velvoitteita silloin, kun kotitalous teettää työtä joko palkkaamalla työntekijän työsuhteeseen tai ostamalla palvelun yritykseltä tai yrittäjältä.
On tärkeä tunnistaa, maksaako kotitalous työsuhteen perusteella palkkaa vai toimeksiantosuhteen perusteella työkorvausta, koska kotitalouden velvollisuudet määräytyvät verotuksessa, vakuuttamisessa ja tulorekisteriin ilmoittamisessa eri tavoin sen mukaan, onko kyse palkasta vai työkorvauksesta.
Kotitalouden maksamaan palkkaan liittyy vuonna 2020 seuraavia euromääräisiä rajoja, joilla on merkitystä työnantajavelvoitteiden syntymisessä:
- 60,67 euroa: työeläkevakuutus (tilapäinen työnantaja)
- 1 300 euroa: työtapaturma- ja ammattitatautivakuutus, työttömyysvakuutus sekä ryhmähenkivakuutus
- 1 500 euroa: ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu
- 8 676 euroa: työeläkevakuutus (sopimustyönantaja).
Palkka.fi-palkanlaskentaohjelma on kotitalouksille ja muille pientyönantajille tarkoitettu maksuton palkanlaskentaohjelma, jonka avulla kotitalous voi laskea työntekijän palkan sivukuluineen. Palvelu lähettää tulorekisteriin, työeläkeyhtiöihin ja Työllisyysrahastoon vaadittavat ilmoitukset automaattisesti. Lisäksi palvelun työntekijäliittymän kautta työntekijä voi lähettää kotitaloustyönantajalle verokorttitiedot sähköisesti.
Palkka.fi-palvelun kautta voi ilmoittaa myös kotitalousvähennykseen liittyvät tiedot Verohallintoon. Palvelun kautta ilmoitettu kotitalousvähennys siirtyy automaattisesti kyseisen vuoden esitäytetylle veroilmoitukselle.