TaxFax nro 14 • 5.3.2020
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Verohallinto on julkaissut 26.2.2020 päivätyn ohjeen Ennakonpidätyksen toimittaminen (linkki). Ohjeessa käsitellään ennakonpidätyksen toimittamista erilaisista suorituksista. Ohjeen lukuja 6 Ennakonpidätys eräissä erityistapauksissa, 7 Palkkojen takaisinperintä ja 11 Ennakonpidätys työkorvauksesta on päivitetty. Lukuun 9.10 on lakimuutoksen seurauksena lisätty ohjeistus ennakonpidätyksen toimittamisesta osakesäästötilin tuotosta.
Vuodesta 2020 alkaen työnantajalta saadusta luontoisedusta ennakonpidätys voidaan toimittaa rahapalkan maksuvuonna, jos rahapalkka ja luontoisetu kertyvät samalta kuukaudelta ja rahapalkka maksetaan luontoisedun kertymiskuukautta seuraavana kuukautena.
Vuodesta 2020 alkaen työnantaja voi ilmoittaa tulorekisteriin maksetut palkkaennakot samassa määräajassa, kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettavan palkan edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. Suorituksen ilmoittamista koskevalla määräajan muutoksella ei ole vaikutusta työnantajan velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys maksetuista palkkaennakoista suorituksen maksuhetkellä. Työnantaja käsittelee palkkaennakosta toimitetun ennakonpidätyksen palkkakirjanpidossa. Työntekijälle maksettava määrä on tulon nettomäärä.
Esimerkki: Työntekijän palkka on 3 000 euroa kuukaudessa ja se maksetaan kuukauden 15. päivä. Helmikuun 1. päivä työntekijälle maksetaan palkkaennakkoa 1 000 euroa (brutto). Verokortin pidätysprosentti on 25 %. Palkkaennakosta toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaan 250 euroa ja työntekijälle maksetaan 750 euroa (netto). Työntekijälle maksetaan loppupalkka 2 000 euroa kuukauden 15. päivä. Loppupalkasta toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaan 500 euroa, jolloin työntekijälle maksetaan 1 500 euroa (netto). Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaennakon 1 000 euroa nettona, suoritus on brutotettava palkkakirjanpidossa.
Maakuntaveron käyttöönottoa selvitetään
Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean selvittämään maakuntaveron käyttöönottoa toimikaudeksi 9.3.2020–31.12.2020. Komitean tehtävänä on selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.
Maakuntien rahoitus perustuu ensi vaiheessa pääosin valtion rahoitukseen. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja. Maakunnat voisivat myös ottaa lyhytaikaista lainaa.
Komiteatyönä valmistellaan myös maakuntien tehtävien mahdollinen laajentaminen sekä monikanavaisesta rahoituksesta luopuminen. Verotuksen käyttöönottamisen aikataulu ja suhde edellä mainittuihin muutoksiin tulee arvioida osana komiteatyötä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Osakkeiden alihintainen kauppa osakkaan omaisten omistaman yhtiön kanssa
A omisti koko B Oy:n osakekannan. B Oy myi omistamansa C S.P.F:n osakkeet A:n rintaperillisten kokonaan omistamalle sijoitusyhtiö D Oy:lle ja peri tällöin D Oy:ltä vastikkeen, jonka Verohallinto katsoi olleen alihintaisen. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko mahdollisen alihinnan määrä lukea A:n veronalaisiin ansiotuloihin peiteltynä osinkona.
Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei asiaa voitu arvioida yksin verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momentin perusteella vaan asiassa oli otettava huomioon, mitä tuloverolaissa tarkoitetaan tulolla. Esillä olevan mahdollisesti alihintaisen osakekaupan seurauksena ostajayhtiön eli D Oy:n osakkeiden käypä hinta oli voinut nousta. Tuloverolain lähtökohta kuitenkin on, etteivät realisoitumattomat arvonnousut ole luonnollisten henkilöiden veronalaisten tulojen piirissä. Näin ollen A:n omaisten ei ollut katsottava saaneen tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua rahanarvoista etuutta vielä heidän omistamiensa D Oy:n osakkeiden mahdollisen arvonnousun vuoksi. A:n omaisten ei ollut katsottava saaneen osakekaupassa muussakaan muodossa sanotussa lainkohdassa tarkoitettua rahanarvoista etuutta. Siten A ei ollut saanut peiteltyä osinkoa, vaikka hänen kokonaan omistamansa B Oy olisikin myynyt C S.P.F:n osakkeita alihintaan D Oy:lle. Verovuosi 2010.
KHO 5.3.2020 T:1049 eli vuosikirjassa KHO:2020:23
Etu käypää vuokraa alemman yhtiövastikkeen muodossa oli verovapaata
Tonttiyhtiö A Oy:n varallisuus koostui sen omistamasta tontista. A Oy:llä oli yhtiöjärjestyksensä perusteella yksi hallintaosake sekä tonttiosakkeita. Tonttiosakkeet oikeuttivat yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitsemaan tonttiyhtiön omistamaa tonttia. Tonttiosakkeisiin liittyi yhtiöjärjestykseen perustuva velvollisuus maksaa hoitovastikkeesta ja rahoitusvastikkeesta koostuvaa yhtiövastiketta. Vain hallintaosake tuotti äänioikeuden, mutta se ei oikeuttanut tonttiyhtiön varallisuuteen eikä tontin hallintaan. Hallintaosakkeeseen ei liittynyt velvollisuutta maksaa yhtiövastiketta.
A Oy:n osakkeenomistaja vuokrasi omistamiensa osakkeiden ja yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella hallitsemansa tontin rakennusliike C Oy:lle. C Oy perusti tontille valmistuvalle rakennukselle asunto-osakeyhtiön ja rakensi sille tulevan asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen valmistuttua tontin vuokravastuu siirrettiin C Oy:ltä asunto-osakeyhtiölle.
Asunto-osakeyhtiö oli oikeutettu lunastamaan sen sijaintitontin hallintaan oikeuttavia tonttiosakkeita vuokra-ajan kuluessa ja velvollinen lunastamaan kaikki kyseiset tonttiosakkeet maanvuokrasopimuksen päättyessä. Asunto-osakeyhtiö oli oikeutettu lunastamaan hallintaosakkeen lunastettuaan kaikki kyseisen tonttiyhtiön tonttiosakkeet. Tämän jälkeen tonttiyhtiön oli tarkoitus sulautua asunto-osakeyhtiöön.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 53 §:n 2 kohdan säännös siitä, mikä ei ole kiinteistöyhteisölle veronalaista tuloa, kattoi myös edun, jonka osakkeenomistaja sai yhtiöjärjestyksen määrittämän muun tilan tai tilan osuuden kuin varsinaisen huoneiston hallinnan perusteella. Se etu, jonka A Oy:n osakkeenomistaja sai tontin käypää vuokraa alemman yhtiövastikkeen muodossa, oli A Oy:lle verovapaata tuloa tuloverolain 53 §:n 2 kohdan perusteella. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuosille 2018-2019.
Äänestys 4–1.
KHO 14.2.2020 T:635 eli vuosikirjassa KHO:2020:15