TaxFax nro 16 • 10.3.2020
Peitelty osinko
Verohallinto on julkaissut 10.3.2020 päivätyn ohjeen Peitelty osinko (linkki). Ohje korvaa aikaisemman saman nimisen ohjeen. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakastaholle tavalla, joka todelliselta luonteeltaan on voitonjakoa.
Ohjeen lukuja 4.2.2 ja 4.2.5 on päivitetty siltä osin kuin niissä käsitellään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa. Ohjeen lukuja 1 ja 5.1 on päivitetty yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen vuoksi.
Osakaslainan korko
Osakaslainasta korkoa on perittävä, jos laina on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana. Korkoa on perittävä myös silloin, jos vähintään 10 prosentin omistusosuus ei täyty eikä lainaa sen vuoksi voida lukea pääomatuloksi. Verotuksessa hyväksytään korko maksetuksi, jos se on lisätty velkapääomaan.
Käypänä osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön kahdesti vuodessa vahvistaman peruskoron suuruista korkoa. Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa. Negatiivinen peruskorko ei oikeuta osakkeenomistajaa saamaan osakeyhtiöltä hyvitystä negatiivisesta korosta. Jos osakeyhtiö maksaa osakkeenomistajalle hyvitystä peruskoron negatiivisuuden vuoksi, maksettu suoritus on luonteeltaan peiteltyä osinkoa.
Yhtiön laina osakkaalta
Jos osakeyhtiön osakas antaa lainan yhtiölleen, katsotaan lainasta maksettava korko osakkaan pääomatuloksi, jos koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä VML 29 §:ssä tarkoitettua käypää hintaa. Jos korkoa on maksettu oleellisesti enemmän, kuin mikä on tavallista, katsotaan ylimenevä osa korosta peitellyksi osingoksi. Mikäli laina on sovittu kiinteäkorkoiseksi eikä korko lainaa annettaessa ole poikennut yleisestä korkotasosta, ei yleinen korkotason lasku laina-aikana saa aikaan peitellyn osingon soveltamistilannetta (KHO 2002 taltio 93).
Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta. Muissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina on rinnastettavissa lähinnä osakkaan tekemään sijoitukseen. Käypä korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron yhdellä prosenttiyksiköllä lisättynä voidaan katsoa vastaavan tätä määrää.
Peiteltyä osinkoa jakavan yhtiön verotus
Peiteltyä osinkoa jakavan yhtiön verotuksessa on meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa. Yhtiölle tuloutetaan saamatta jäänyt tulo tai perusteetta vähennetty meno. Jos peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneet menot ylittävät yhtiön mahdollisesti saaman vastikkeen ja yhtiön tuloon lisätyn peitellyn osingon yhteismäärän, ylittävä osuus menoista lisätään yhtiön verotettavaan tuloon. Lisäykset kohdistetaan sille verovuodelle, jonka tulokseen peitelty osingonjako vaikuttaa.
Lisäksi jos peiteltyä osinkoa jakava yhteisö kuuluu tulolähdejaon poistamisen piiriin, ja peitelty osinko liittyy hyödykkeeseen, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti muussa kuin tulonhankkimiskäytössä, hyödykkeen hankintamenosta tehdyt poistot ovat aina vähennyskelvottomia verotuksessa yhtiön tulona verotetusta määrästä riippumatta.
Hyödyke on muussa kuin tulonhankkimiskäytössä, jos se palvelee yksinomaan tai pääasiallisesti muuta kuin tulonhankkimistoimintaa. Hyödyke voi olla muussa kuin tulonhankkimiskäytössä esimerkiksi silloin, jos hyödyke on yksinomaan tai pääasiallisesti osakkaan käytössä vastikkeetta tai alihintaan.
Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi vuokraustoiminnasta
Verohallinto on julkaissut 10.3.2020 päivätyn ohjeen Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (linkki).
Vaikka kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen on pääsääntöisesti arvonlisäverotonta, siitä on mahdollista hakeutua edellytysten täyttyessä verovelvolliseksi. Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta on hakeuduttava aina erikseen arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka käyttöoikeuden luovuttaja olisi jo harjoittamastaan liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen.
Hakeutuja voi olla kiinteistön omistaja, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakas tai edellisten vuokralainen. Hakeutuja voi olla myös vuokralaisen vuokralainen aina viimeiseen vuokranantajaan saakka. Vuokranantaja voi hakeutua, jos vuokralainen harjoittaa huoneistossa arvonlisäverollista tai palautukseen oikeuttavaa toimintaa siten, että hänellä on vuokraan sisältyvästä verosta ainakin osittainen vähennys- tai palautusoikeus. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön hakeutumisen edellytyksenä on, että hakeutumista koskevaa tilaa käytetään osakkaan osalta kokonaan ja loppukäyttäjän osalta ainakin osittain arvonlisäverollisen liiketoiminnan tai palautukseen oikeuttavan toiminnan käytössä.
Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen on lisätty:
- luku 2.6.3 Tilan luovutus lisäpalvelujen ohella
- luku 2.6.6 Vuokralaisen konkurssi
- luku 2.6.7 Huoneiston haltuunotto
- luku 2.6.8 Yhtymä.
Tilan luovutus lisäpalvelujen ohella
Kun tiloja koskevaan vuokrasopimukseen sisältyy merkittävä määrä muita palveluja, kyse voi olla tiloihin kuuluvan järjestelyn käyttämisestä eikä niinkään itse tilan vuokrauksesta. Tilojen vuokraukseen liittyviä oheispalveluja voivat olla esimerkiksi yhteiset sosiaalitilat, yhteinen ajanvarausjärjestelmä, mainostus, näkyvyys internet-sivuilla ja kassajärjestelmän käyttö sekä siivous ja vartiointi. Kun tällaiset oheispalvelut muodostavat merkittävän osan palvelukokonaisuudesta, sopimuksen pääasiallinen tarkoitus ei ole tilan luovuttaminen vaan monitahoisempi palvelun luovutus. Tällöin myös tilavuokrasta suoritetaan arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan.
Pysäköintipaikkojen arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 10.3.2020 päivätyn ohjeen Kulkuneuvojen paikoitusta varten tapahtuva alueiden vuokraus arvonlisäverotuksessa (linkki). Ohjeessa käsitellään kulkuneuvojen paikoitusta varten tapahtuvan alueiden vuokrauksen arvonlisäverokysymyksiä. Kulkuneuvoilla tarkoitetaan esimerkiksi autoja, veneitä, moottoripyöriä ja moottorikelkkoja. Käytöstä poistettu kulkuneuvo, jolla ei ole omaa voimanlähdettä, ei ole kulkuneuvo.
Henkilöauton vähennysoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä ei sovelleta auton pysäköintimaksuun, vaan siihen sovelletaan vähennysoikeutta koskevia yleisiä sääntöjä. Vähennyksen voi tehdä pysäköintikulujen arvonlisäveroista silloin, kun nämä kulut liittyvät arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Verovelvollisella yhtiöllä on oikeus vähentää esimerkiksi verolliseen liiketoimintaan liittyvään liikematkaan kuuluva henkilöauton lentokenttäpysäköinnin pysäköintimaksuun sisältyvä arvonlisävero.
Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus
Verohallinto on julkaissut 9.3.2020 päivätyn ohjeen Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön saamien apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotusta.
Apuraha tai stipendi on verovapaa vain, kun se on saatu opintoja tai tieteellistä tai taiteellista toimintaa varten. Apurahan tai stipendin on lisäksi oltava maksajan kannalta vastikkeeton suoritus eli sen myöntämisestä ei saa koitua maksajalle taloudellista eikä muutakaan hyötyä.
Jos apurahan myöntää saajan työnantaja, suoritus on yleensä korvausta tehdystä työstä. Tällöin kyse on palkasta, vaikka korvaus maksettaisiin apurahan nimellä.
Perhehoitajan verotus
Verohallinto on julkaissut 3.3.2020 päivätyn ohjeen perhehoitajan verotus (linkki). Aikaisemman saman nimisen ohjeen matkakustannusten korvausten verottamista ja matkakulujen vähentämistä koskevia osia on täsmennetty.
Matkakustannukset tavanomaisista asiointimatkoista sisältyvät kunnan maksamaan kiinteään kulukorvaukseen. Perhehoitaja voi kuitenkin saada kunnalta erillisiä kilometrikorvauksia esimerkiksi perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja kasvatuksen vuoksi järjestettyihin neuvotteluihin liittyvistä matkoista ja hoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tapaamisten vuoksi tehdyistä matkoista. Hoidettavan terapiasta aiheutuvat matkakulut korvataan siltä osin kuin Kela ei niitä korvaa.
Kunta voi korvata matkakulut erikseen perhehoitajan ilmoituksen (matkalaskun) perusteella. Tuloverolaissa on säädetty verovapaaksi vain työnantajalta työmatkasta saadut matkakustannusten korvaukset. Koska perhehoitaja ei työskentele työsuhteessa, hänelle ei voida maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia. Tämän vuoksi kunta ilmoittaa perhehoitajalle erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin hoitopalkkiona ja ne ovat perhehoitajan veronalaista ansiotuloa.
Jos kunta on maksanut perhehoitajalle erillisiä matkakustannusten korvauksia matkalaskun tai muun selvityksen perusteella, perhehoitaja voi vähentää tulonhankkimismenona kunnan maksaman kustannusten korvauksen lisäksi tositteisiin perustuvat todelliset matkakulut. Omalla autolla tehdyt matkat vähennetään kunnalta laskutetun kilometrimäärän perusteella Verohallinnon päättämän matkakuluvähennyksen määrän (0,25 €/km v. 2019) mukaisesti riippumatta siitä, minkä suuruisena kunta on matkakorvauksen maksanut.