TaxFax nro 2 • 7.1.2020
Osakesäästötilin verotus
Verohallinto on julkaissut 30.12.2019 päivätyn ohjeen Osakesäästötilin verotus (linkki). Osakesäästötilille on voinut siirtää varoja 1.1.2020 alkaen.
Verotuksessa osakesäästötili on erityinen sijoitustili, jolle talletetuilla rahavaroilla verovelvollinen voi tilin sisällä vaihtaa sijoituskohdetta ilman veroseuraamuksia ja siten käyttää sijoitustoiminnasta saadut tuotot uusiin sijoituksiin täysimääräisesti. Verovelvollisen osakesäästötilille tekemät talletukset, säästövarojen luovutuksesta syntyneet tappiot ja osakesäästötililtä veloitetut kulut eivät ole verotuksessa erikseen vähennyskelpoisia menoja, vaan ne vaikuttavat osakesäästötilin tuottojen ja tappioiden lasketaan.
Sijoitustoiminnan tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan pois osakesäästötililtä. Osakesäästötilistä aiheutuva tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen vasta, kun tili lopetetaan. Tilille voi tallettaa ainoastaan rahaa ja tililtä voi myös nostaa ainoastaan rahaa. Tilille ei tästä syystä voi siirtää jo valmiiksi omistettuja osakkeita. Tilille hankittuja osakkeita ei voi myöskään siirtää pois tililtä myymättä niitä ensin.
Jos osingosta on peritty lähdeveroa, osakesäästötilin tuottoa on aina verovelvollisen saaman osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Osakesäästötilillä olevan ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saadusta osingosta perittyä lähdeveroa ei voida missään tilanteessa hyvittää verovelvollisen verotuksessa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti.
Osakesäästötilin tuoton verotuksessa ei sovelleta luovutusvoittoverotusta koskevia hankintameno-olettamia, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kysymys luovutusvoiton verotuksesta vaan muun erikseen säädetyn veronalaisen pääomatulon verottamisesta.
Osakesäästötilisopimuksen lakkaamisesta verovelvollisen kuoleman johdosta ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota- Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan niiden perintöverotuksessa käytetty verotusarvo.
Kotitalousvähennys
Verohallinto on julkaissut kolme 30.12.2019 päivättyä ohjetta kotitalousvähennyksestä. Aikaisempi kotitalousvähennystä koskeva Verohallinnon ohje on jaettu kolmeen osaan:
- Kotitalousvähennys verotuksessa (linkki)
- Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä (linkki)
- Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä (linkki)
Kotitalousvähennyksen saaminen edellyttää, että työn tehnyt yritys tai yrittäjä kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Työkorvauksen maksajan on siten tarkastettava, kuuluuko työn tekevä yhteisö, yritys tai yrittäjä ennakkoperintärekisteriin. Jos yritys tai yrittäjä ei suorituksen maksuhetkellä kuulu ennakkoperintärekisteriin, maksajan on myös toimitettava suorituksesta ennakonpidätys.
Työn teettäjän on käytännössä tarkastettava yrityksen tai yrittäjän ennakkoperintärekis-teröinti jo sopimuksentekohetkellä, jotta hän voi varmistua siitä, että hänellä on oikeus saada kotitalousvähennys. Ennakkoperintärekisteröinnin tarkastaminen sopimuksen-tekohetkellä riittää, jos toimeksiantosopimus koskee esimerkiksi määräaikaista remonttityötä tai muuta enintään vuoden kestävää määräaikaista työtä.
Jos työ perustuu yli vuoden kestävään toimeksiantosopimukseen, maksajan on tarkastettava ennakkoperintärekisteröinti vähintään kerran vuodessa sen varmistamiseksi, että yritystä tai yrittäjää ei ole sopimuksen voimassaoloaikana poistettu ennakkoperintärekisteristä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Majoitusedun arvostaminen
Hakemuksen mukaan A:n työnantajan oli tarkoitus tarjota A:lle lyhytaikaiseksi työsuhdeasunnoksi huoneistoa, jonka työnantaja vuokraisi B Oy:ltä majoitussopimuksella. Huoneistoja oli mahdollista vuokrata päivä- ja kuukausihintaan. Tarvittaessa majoitussopimuksen pystyi uusimaan ennen edellisen sopimuskauden päättymistä.
Huoneistot olivat kalustettuja ja lisäksi hintaan kuului muun muassa sisustuspaketti, siivous, netti, sähkö, vesi ja lämmitys. Majoitukseen sisältyi myös kaikkien majoituspalvelun käyttäjien käytössä olevat yhteiset tilat ruokailuun, rentoutumiseen ja työskentelyyn, sekä oikeus käyttää kiinteistön kuntosalia ja saunaosastoa. Mahdolliset lisäpalvelut, kuten aamupala, voitiin tilata varauksen yhteydessä tai ostaa suoraan palveluntarjoajalta.
Keskusverolautakunta totesi, että hakemuksessa esitetyn perusteella hakijalle tarjottavassa luontoisedussa oli kokonaisuutena arvioiden kyse ennemmin hotellitasoisesta majoituksesta kuin tavanomaisiksi luonnehdittavista asuinolosuhteista. Siten kyseinen luontoisetu ei hakijan näkökulmasta vastannut luonteeltaan Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettua asuntoetua.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakijalle annettava luontoisetu tuli arvostaa verotuksessa tuloverolain 64 §:n 1 momentin sekä Verohallinnon vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista antaman päätöksen 27 §:n mukaisesti käypään arvoon. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2019.
Keskusverolautakunta 28.11.2019 nro:60 (ei lainvoimainen)
Luxenburgilaisen erikoissijoitusrahaston saama tulo on verovapaata
Hakija oli luxemburgilainen Fonds Commun de Placement - Fonds d'Investissement Spécialisé (FCP-FIS) -muotoinen avoin erikoissijoitusrahasto (open-end investment fund), joka sijoitti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin. Hakija oli vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU (AIFM-direktiivi) mukainen vaihtuvapääomainen vaihtoehtorahasto. Hakijaa säänteli Luxemburgin laki erikoissijoitusrahastoista. Hakijaa valvoi Commission de Surveillance du Secteur Financier (CSSF) Luxemburgissa. Hakija ei ollut pörssilistattu.
Hakija ei ollut Luxemburgissa erillinen oikeushenkilö, vaan sopimusperusteinen erikoissijoitusrahasto. Hakijan hallinnoinnista ja sijoituspäätöksistä vastasi vaihtoehtorahaston hoitajana (AIFM) toimiva erillinen yhteisö ja hakijan säilyttäjäyhteisönä toimi erillinen yhteisö.
Osuudenomistaja sai koska tahansa pyytää, että hakija lunastaa tämän rahasto-osuudet kokonaan tai osittain. Osuudenomistajia oli 14. Hakemuksen mukaan hakija jakoi osuudenomistajilleen vuosittain vähintään kolme neljäsosaa voitostaan pois lukien realisoitumattomat arvonnousut. Suomessa hakija oli äänetön yhtiömies pääomasijoitustoimintaa harjoittavassa suomalaisessa kommandiittiyhtiössä, josta hakija sai tuloa etenkin vuokratulojen muodossa.
Hakijaa kohdeltiin Luxemburgin verotuksessa läpivirtausyksikkönä. Tästä syystä Suomessa perittyä tulo- tai lähdeveroa ei voitu hyvittää hakijan kansallisessa verotuksessa. Hakija ei ollut velvollinen maksamaan yhteisöveroa Luxemburgissa. Hakijaa ei katsottu Luxemburgissa verosopimussubjektiksi Suomen ja Luxemburgin verosopimusta sovellettaessa.
Hakemuksen mukaan hakija täytti TVL 20 a §:n 4 momentissa säädetyt edellytykset sopimusperusteisesta erikoissijoitusrahastosta ja sen osuudenomistajien määrästä sekä vähimmäispääomasta.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakija oli vapautettu TVL 20 a §:n 4 momentin perusteella tuloverosta, kun se rahaston säännöistä riippumatta tosiasiallisesti jakoi vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitostaan pois lukien realisoitumattomat arvonnousut. Koska hakija oli vapautettu TVL 20 a §:n 4 momentin perusteella tuloverosta, ei hakijalle muodostunut hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa Suomessa verotettavaa tuloa äänettömänä yhtiömiehenä suomalaisesta kommandiittiyhtiöstä saadusta tulo-osuudesta. Verovuosi 2020.
Keskusverolautakunta 28.11.2019 nro:58 (ei lainvoimainen)
Sveitsissä sijaitsevaa myyntiyhtiötä ei pidetty väliyhteisönä
A Oyj omisti kokonaisuudessaan B S.A:n, jonka verotuksellinen kotipaikka sijaitsi Sveitsissä. Hakemusasiakirjojen mukaan B S.A:lla oli käytössään sen toimintaa varten vuokratut toimistotilat sekä tarvittava toimistokalusto. Yhtiöllä oli noin 60 työntekijää, toimitusjohtaja sekä hallitus. Kaksi hallituksen jäsentä työskenteli Sveitsistä käsin yhtiön työntekijöinä. Hallituksen jäsenten lisäksi yhtiön nimenkirjoitusoikeus oli kolmella yhtiön työntekijällä. Kaikki sopimukset allekirjoitti lähtökohtaisesti kaksi nimenkirjoitusoikeuden omaavaa työntekijää.
Hakemusasiakirjojen mukaan B S.A:n liikevaihto tilikaudella 2018 oli noin 3,7 miljardia euroa, kassavarat noin 140 miljoonaa euroa ja oma pääoma noin 190 miljoonaa euroa. B S.A. oli liiketoiminnan tuotoillaan pystynyt tuottamaan osinkoja emoyhtiölleen useana toimintavuotenaan. Tilikauden 2018 tilinpäätöksen perusteella yhtiölle oli kertynyt tuloa käytännössä vain liikevaihdosta.
A Oyj pyysi ennakkoratkaisua tilanteeseen, jossa yli 50 prosenttia B S.A:n liikevaihdosta muodostui sen Sveitsissä harjoittamasta myyntitoiminnasta, jossa se myi konserniyhtiöiden Sveitsin ulkopuolella valmistamia tuotteita eri maihin sijoittuneille, konserniin kuuluville ja kuulumattomille asiakkaille.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakemusasiakirjoissa kuvatuissa olosuhteissa hakijan kokonaan omistamaa Sveitsissä sijaitsevaa tytäryhtiötä oli pidettävä VYL 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ulkomaisena yksikkönä, joka oli todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoitti siellä taloudellista toimintaa.
Keskusverolautakunta totesi, että ulkomaisen yksikön lainkäyttöalue ei ollut Euroopan unionin neuvoston yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa luettelossa ja lainkäyttöalueen kanssa oli lisäksi sovittu viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa VYL 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdissa edellytetyin tavoin.
Keskusverolautakunta katsoi, että konserniyhtiöiden harjoittama tuotteiden valmistustoiminta oli VYL 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua teollista tuotantotoimintaa ja näiden tuotteiden myynti säännöksessä tarkoitettua myyntitoimintaa, joka välittömästi palvelee teollista tuotantotoimintaa. Kun lisäksi otettiin huomioon hakemusasiakirjoissa annettu selvitys yksikön tulon kertymisestä, keskusverolautakunta katsoi, että B S.A. täytti tulon pääasiallisuutta koskevan VYL 3 §:n 2 momentin 3 kohdan edellytyksen, mikäli hakemusasiakirjoissa kuvatuissa olosuhteissa yli 50 prosenttia sen liikevaihdosta muodostui sen Sveitsissä harjoittamasta myyntitoiminnasta tai muusta lainkohdassa tarkoitetusta toiminnasta. Ennakkoratkaisu verovuosille 2019-2020.
Keskusverolautakunta 28.11.2019 nro: 59