TaxFax nro 20 • 24.3.2020

Tulorekisteri-ilmoittaminen ja korona

Tulorekisteri on julkaissut usein kysyttyjä kysymyksiä:

Palkanlaskijani on koronakaranteenissa, joten ilmoitukseni tulorekisteriin myöhästyy. Joudunko maksamaan myöhästymismaksua?

Koronatilanne voi aiheuttaa yrittäjille, yrityksille ja kirjanpitäjille vaikeuksia hoitaa tulorekisteri-ilmoitukset. Jos maksettujen palkkojen ilmoittamisen viivästyminen johtuu sairastumisesta, tulorekisterin myöhästymismaksua ei määrätä vuoden 2020 aikana.  

Tulorekisterin tiedon käyttäjien seuraamusmaksujen määräämisestä tiedottaa kukin tiedon käyttäjä erikseen. 

Koko henkilöstö on etätöissä koronaviruksen takia, pitääkö tämä ilmoittaa tulorekisteriin?

Etätyötä ei ilmoiteta tulorekisteriin. 

Miten työntekijöiden lomautus ilmoitetaan tulorekisteriin?

Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettu, lomautus ilmoitetaan tulorekisteriin palkattomana poissaolona. Palkattoman poissaolon syyksi ilmoitetaan "lomautus" (koodi 16).

Pakottava syy ja ulkomailla työskentelyn keskeytyminen

Verohallinto on päivittänyt kannanottoaan ulkomaan työskentelyn verotuksesta (linkki).

Ulkomaantyöskentelystä saatava palkka on Suomessa verovapaata, jos tulovero­lain ns. kuuden kuukauden säännön edellytykset täyttyvät. Verovapauden yksi edellytys on se, että verovelvollisen oleskelu ulkomailla työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Yksi lisäedellytys on se, ettei Suomessa oleskella ulkomaantyöskentelyn aikana enempää kuin keskimäärin kuusi päivää täyttä ulkomaantyöskentelyk­uukautta kohti. Palkan verovapaus edellyttää myös sitä, että Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa. 

On myös mahdollista, että ulkomaantyöskentely päättyy ennakoitua aiemmin painavasta, verovelvollisesta ja tämän työnantajasta riippumattomasta, odottamattomasta syystä. Tällöin ulkomaan­työ­tuloa ei pidetä veronalaisena tulona sen johdosta, että ulkomaantyöskentely ei kestänyt oletettua vähintään kuuden kuukauden aikaa. 

Verohallinto katsoo, että maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on tässä poikkeustilan­tees­sa tarkoitettu pakottava syy.

Jos työntekijä palaa koronaviruspandemian vuoksi Suomeen, mutta palaa matkustusrajoitusten poistuttua jatkamaan työskentelyään toisessa valtiossa, Suomessa oleskelupäivien ylittyminen johtuu tällöin pakottavasta syystä. Jos henkilö on palannut Suomeen aiemmin suunnitellulle loma- tai työmatkalle ja päättää jättää palaamatta takaisin työskentelyvaltioon, pakottavasta syystä Suomessa oleskelu alkaa siitä päivästä, jona paluun työskentelyvaltioon olisi pitänyt tapahtua.

Jos ulkomaantyöskentely koronaviruspandemian vuoksi päättyy suunniteltua aikaisemmin, kyse on tällöin painavasta, verovelvol­lisesta ja tämän työnantajasta riippumattomasta, odottamattomasta syystä. Jos ulkomaantyöskentely ei ole kestänyt oletettua vähintään kuuden kuukauden aikaa, ulkomaantyöskentelystä saatu palkka voi siis tästä huolimatta olla verovapaata, jos kuuden kuukauden säännön edellytykset muutoin täyttyvät siltä ajalta, jona työtä on tehty toisessa valtiossa.

Ulkoministeriön matkustusrajoitus koskee kaikkia maita, joten merkitystä ei ole sillä, missä maassa ulkomaantyöskentely on tapahtunut. Pakottavan syyn katsotaan olevan voimassa niin kauan, kun ulkoministeriön yleinen kehotus matkusta­misen välttämiseen on voimassa. Ulkoministeriön yleisen kehotuksen poistamisen jälkeen pakottava syy voi edelleen olla olemassa yksittäisen maan tai alueen kohdalla, jos ulkoministeriö edelleen kehottaa välttämään matkustamista koronaviruksen vuoksi kyseiseen maahan tai alueelle. 

Verohallinto sai moitteita epäselvästä ilmoituksesta

Apulaisoikeuskanslerin (päätös 16.3.2020, linkki) mukaan Verohallinnon yhtiön jakautumista vastustava ilmoitus ei ollut hallintolain mukaan riittävän selkeä ja informatiivinen. Ilmoituksesta ei käynyt riittävän selvästi ilmi, mihin verosaatavaan Verohallinnon vastustus oli perustunut. Ilmoituksessa oli mainittu myös veroja, jotka eivät olleet vastustuksen perusteena.

 Apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että Verohallinnon oikeus vastustaa kantelijayhtiön jakautumista oli perustunut osakeyhtiölakiin siltä osin kuin kysymys oli ollut verovuoden 2017 jäännösverosta viivästysseuraamuksineen.Vastustusilmoitukseen ei olisi tullut kirjata muita verosaatavia.

Sisällysluettelo