TaxFax nro 22 • 27.3.2020
Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotus
Verohallinto on julkaissut 19.3.2020 päivätyn ohjeen Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä (linkki). Laskutuspalveluyrityksellä tarkoitetaan palveluntarjoajaa, jonka kanssa työn suorittaja sopii työnsä laskuttamisesta omilta asiakkailtaan. Laskutuspalveluyritys hoitaa palkkiota vastaan työn suorittajan vero- ja muita lakisääteisiä velvoitteita ja välittää asiakkaan.
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty työnantajan sairausvakuutusmaksun sekä vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteissa tapahtuneiden muutosten johdosta. Lisäksi ohjeeseen on lisätty vuokratyötä koskeva luku 4.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu
Työnantaja ei ole 1.1.2020 alkaen velvollinen maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua palkasta, jonka se maksaa yrittäjän eläkelaissa (YEL) tarkoitetulle yrittäjälle tai maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulle maatalousyrittäjälle, jos yrittäjä ei ole edellä mainittujen yrittäjäeläkelakien mukaisesti vakuuttamisvelvollinen.
Työeläkelainsäädännössä laskutuspalveluyrityksen kautta laskuttavia työn suorittajia pidetään yleensä yrittäjinä, jos he tekevät ansiotyötä olematta työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa.
Laskutuspalveluyrityksen on siten maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työn suorittajan palkan perusteella silloin, kun työn suorittaja on YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollinen. Laskutuspalveluyrityksen tulee selvittää työn suorittajalta työn suorittajan mahdollinen YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuus ennen korvauksen maksamista työn suorittajalle. Jos vakuuttamisvelvollisuus on epäselvä, työn suorittaja voi selvittää asiaa eläkevakuutusyhtiöiltä, jotka tekevät päätöksen YEL-/MYEL-vakuutuksen myöntämisestä.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava siitä lähtien, kun työn suorittajalle syntyy YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuus, vaikka itse vakuutusta ei olisi otettu. Jos työn suorittaja on ottanut vapaaehtoisen YEL-/MYEL-vakuutuksen, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava työn suorittajalle maksettujen palkkojen perusteella siitä lähtien, kun vapaaehtoinen YEL-/MYEL -vakuutus on voimassa.
Laskutuspalveluyrityksen tulee seurata YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuuden edellytysten täyttymistä työn suorittajan työskentelyn keston ja työn suorittajalle maksamiensa palkkojen perusteella. Laskutuspalveluyrityksen vastuuta työnantajan sairausvakuutusmaksusta arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka laskutuspalveluyrityksellä ovat olleet käytössä korvauksen maksuhetkellä.
Oikea ilmoittaminen varmistaa, ettei jouduta maksamaan tuplasti
Työeläkelainsäädännössä laskutuspalveluyritystä käyttävät työn suorittajat ovat yleensä yrittäjiä, joiden on vakuutettava itsensä yrittäjän eläkelakien mukaan, jos säädetyt edellytykset täyttyvät.
Koska työn suorittajien asemaa työntekijänä tai yrittäjänä arvioidaan eri tavalla verotuksessa ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä, on vakuutetun sairausvakuutusmaksun määräämisen kannalta tärkeää, että työn suorittajalle maksettu korvaus ja tieto työeläkemaksusta (TyEL, YEL, MYEL, ei vakuuttamisvelvollisuutta) ilmoitetaan tulorekisteriin oikein. Oikealla ilmoittamisella varmistetaan, että YEL-/MYEL-vakuutetulta työn suorittajalta ei peritä vakuutetun sairausvakuutusmaksua sekä palkan että vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon perusteella.
Jos työn suorittaja on YEL-/MYEL-vakuutettu, vakuutetun sairausvakuutusmaksun perusteena käytetään yrittäjän vahvistettua YEL- tai MYEL-työtulon määrää. Jos työn suorittaja ei ole vakuuttanut itseään YEL:n tai MYEL:n mukaan, vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena käytetään tällaisessa tilanteessa verotettavaa ansiotuloa kunnallisverotuksessa.
Vuokratyö
Työvoimaa vuokraava yritys (vuokralle antaja) on vuokratyöntekijän työnantaja. Vuokralle antajan velvollisuutena on esimerkiksi toimittaa ennakonpidätys palkasta, jonka se maksaa vuokratyöntekijälle. Lisäksi vuokralle antajan on maksettava palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksu. Vuokralle antaja ei voi siirtää työnantajavelvoitteita laskutuspalveluyritykselle. Vuokratyöntekijä ei voi siten laskuttaa vuokralle antajaa asiakasyrityksessä tekemästään työstä laskutuspalveluyrityksen välityksellä.
Vuokralle antaja voi kuitenkin tehdä laskutuspalveluyrityksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan laskutuspalveluyritys hoitaa työnantajavelvoitteet vuokralle antajan puolesta ja vuokralle antajan nimissä samaan tapaan kuin tilitoimistot hoitavat palkkojen maksua työnantajayhtiöiden puolesta ja nimissä.
Määräaikaisia muutoksia lomauttamisen sääntöihin ja lomautetun työttömyysetuuteen
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa, että hallitus on tehnyt päätöksen ensi vaiheen toimenpiteistä, joilla turvataan ihmisten toimeentulo ja yritysten maksuvalmius koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa. Työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtävät muutokset annettiin 26.3.2020 hallituksen esityksenä eduskunnalle. Muutosten on tarkoitus olla voimassa kolme kuukautta eli 30.6. 2020 asti.
Lomautusilmoitusaika lyhentyy, koeajan purkuun muutos
Hallituksen esityksen (He 26/2020) mukaan työntekijän lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä viiteen päivään. Työnantajan olisi toisin sanoen ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Samoin lyhennetään lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään.
Työnantajalla on jatkossa oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Koeaikaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
Esityksellä pidennetään työntekijän takaisinottovelvollisuutta yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana. Merityösopimuslakiin ehdotetaan vastaavia muutoksia kuin työsopimuslakiin.
Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja ne ovat voimassa 30.6.2020 saakka.
Lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen laajennetaan
Hallitus esittää (He 27/2020), että lomautetulla olisi oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaisi erityisesti työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista, koska opiskelua ja yritystoimintaa koskevia työvoimapoliittisia edellytyksiä ei tarvitsisi selvittää.
Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää nykytilaa vastaavasti, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja hänen oikeudestaan työttömyysetuuteen annetaan työvoimapoliittinen lausunto. Lomautetuilla säilyy myös työttömyysturvalaissa tarkoitettu velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2020 ja se olisi voimassa 31.7.2020 asti. Lakia sovellettaisiin lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.
Miksi muutokset tehdään?
Koronavirusepidemia ja sen rajoittamistoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja näin ollen myös työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet voimakkaasti lyhyessä ajassa. Tästä syystä yritysten on ollut välttämätöntä ryhtyä sopeuttamaan toimintaansa.
Säästötilien korkojen verotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 98/2019), joiden perusteella Suomi irtisanoo sopimukset, jotka se on vuosina 2004—2005 tehnyt Anguillan, Brittiläisten Neitsytsaarten, Caymansaarten, Guernseyn, Jerseyn, Mansaaren, Montserratin sekä Turks- ja Caicossaarten kanssa säästötulojen verottamisesta. Sopimukset sisältävät määräyksiä säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta. Sopimukset ovat käyneet tarpeettomiksi.
Useimpien sopimusten soveltaminen on keskeytetty vuoden 2016 alusta lukien. Kaikki sopimuspuolet soveltavat nykyisin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) julkaisemaa veroalan kansainvälistä automaattista finanssitilitietojen vaihtamista koskevaa standardia.