TaxFax nro 26 • 3.4.2020
Verojen viivästyskorkoa alennetaan määräajaksi
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 33/2020), jossa esitetään, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin väliaikaisesti kolmella prosenttiyksiköllä. Muutos olisi määräaikainen ja koskisi 1.3.2020 tai sen jälkeen erääntyneitä veroja.
Soveltamisrajaus liittyy koronavirusepidemian leviämiseen ja sen yrityksille aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien kärjistymiseen maaliskuun 2020 aikana. Alennettu viivästyskorko voi koskea esimerkiksi tammikuun 2020 verokauden arvonlisäveroa ja helmikuussa 2020 pidätettyjä ennakonpidätyksiä, joiden maksupäivä oli 12.3.2020.
Alempaa korkoa sovellettaisiin maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen, ja joita koskeva hakemus tehdään viimeistään 31.8.2020.
Säännöstä sovellettaisiin kuuden kuukauden (1.3.2020-31.8.2020) ajanjakson aikana erääntyviin veroihin.
Alennettua viivästyskorkoa sovellettaisiin koko maksuohjelman ajan. Viivästyskorko määräytyisi säännöksen mukaisesti myös siltä osin kuin maksuohjelman erät erääntyvät 31.8.2020 jälkeen. Jos osakeyhtiö esimerkiksi hakee maksujärjestelyä 30.4.2020 ja yhtiölle myönnetään maksujärjestely 12 kuukaudeksi (31.5.2020-30.4.2021), maksueriin sisältyville veroille laskettu viivästyskorko lasketaan koko ohjelman ajan ehdotetun alemman prosentin mukaisena.
Verohallinto helpottaisi omilla toimillaan maksujärjestelyn ehtoja. Tällaiset toimenpiteet liittyisivät muun ohessa maksuohjelman maksuerien aikatauluun sekä mahdollisuuteen lisätä uusia veroja voimassa olevaan maksujärjestelyyn. Maksuohjelman ensimmäinen erä voitaisiin esimerkiksi ajoittaa kolmen kuukauden päähän maksujärjestelyn hakemisesta. Tällä helpotettaisiin yrityksen selviämistä akuutista kassakriisistä, kun maksuohjelman ensimmäinen maksuerä olisi nykytilasta poiketen pidemmällä kuin kuukauden päästä maksuohjelman hakemisesta. Lisäksi maksuohjelmaan olisi mahdollista lisätä jälkikäteen maksuohjelman tekemisen jälkeen erääntyneitä veroja epidemian pahimman keston ajan. Nykyisin maksuohjelma raukeaa, jos verovelvolliselle syntyy maksuohjelman aikana uutta verovelkaa.
Työnantajan eläkevakuutusmaksua alennetaan määräajaksi
Hallitus esittää (He 37/2020) työnantajan työeläkevakuutusmaksujen tilapäistä alentamista 2,6 prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Maksunalennus olisi voimassa 1.5 – 31.12.2020. Vakuutusmaksun alennus kohdistuisi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteissa vuodelle 2020 määrättyyn perusmaksuprosenttiin, joka on 25,3 prosenttia. Alennettu perusmaksuprosentti olisi 22,7 prosenttia. Alennus kohdistuisi työnantajan osuuteen työeläkevakuutusmaksusta eikä alennuksella olisi vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun.
Eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja Merimieseläkekassan vuosimaksun osalta alennettaisiin vastaavasti vuosimaksun tasausosaa.
Maksun alentamiseen käytettäisiin työeläkejärjestelmän tasausvastuuta, joka on eläkkeen tasausosien eläkejärjestelmän tasoinen puskuri. Puskuri kartutettaisiin uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022 - 2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus saadaan kompensoitua kokonaan.
Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden Suomi.fi-valtuudet
Verohallinto tiedottaa (linkki), että osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö voi 31.3.2020 lähtien valtuuttaa Suomi.fi-valtuuspalvelussa toisen henkilön tai yrityksen hoitamaan yrityksen veroasioita, vaikka nimenkirjoitusoikeus olisi usealla henkilöllä yhdessä. Jatkossa Suomi.fi-valtuuksia voivat siis antaa myös osakeyhtiöt tai asunto-osakeyhtiöt, joille on merkitty kaupparekisteriin nimenkirjoitusoikeus kaksi tai useampi yhdessä.
Tähän asti vain osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön toimitusjohtaja ja yksinoikeudellinen nimenkirjoittaja on voinut valtuuttaa Suomi.fi-valtuuspalvelussa. Jos nimenkirjoitusoikeus on ollut useammalla yhdessä, valtuuttaminen Suomi.fi-valtuuspalvelussa ei ole ollut mahdollista.
Suomi.fi-valtuuspalvelussa voi 31.3.2020 lähtien valtuuttaa, jos yhtiöjärjestyksen mukainen nimenkirjoitussääntö on
- osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön hallitus yhdessä
- osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön kaksi hallituksen jäsentä yhdessä
- puheenjohtaja ja hallituksen jäsen yhdessä.
Useampi nimenkirjoitusoikeutettu voi valtuuttaa yhdessä, jos kaupparekisteristä löytyy tieto osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön nimenkirjoitussäännöstä ja henkilöillä on suomalainen henkilötunnus.
Toimitusjohtaja ja yksinoikeudellinen nimenkirjoittaja voi hoitaa osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön asioita Verohallinnon ja tulorekisterin asiointipalveluissa. Osakeyhtiö ja asunto-osakeyhtiö voi myös valtuuttaa toisen hoitamaan joko kaikkia tai vain nimettyjä veroasioitaan tai tulorekisteriasioitaan. Veroasioiden tai tulorekisteriasioiden hoitoa varten on erilaisia Suomi.fi-valtuuksia.
Katso-roolit ja -valtuutukset poistuvat kokonaan käytöstä Verohallinnon asiointipalveluissa vuoden 2020 loppupuolella. Jotta sähköinen asiointi voi jatkua tämän jälkeen, jokaisen valtuutetun täytyy pyytää valtuuttajilta Suomi.fi-valtuuksia heti, kun se on mahdollista.
Pienyritysten kehittämisavustus
Valtioneuvosto on lisännyt vanhaan asetukseen säännökset yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisestä koronavirusepidemian aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Väliaikaiset muutokset ovat voimassa 3.4.-31.12.2020.
Avustusta voidaan myöntää tilanneanalyysin tekemiseen sekä kehittämistoimenpiteisiin. Avustuksen määrä tilanneanalyysin tekemiseen voi olla enintään 80 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista, kuitenkin enintään 10.000 euroa ja kehittämistoimenpiteisiin enintään 80 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista, kuitenkin enintään 100.000 euroa.
Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskuksen myöntämä tuki. ELY-keskuksen myöntämä avustus koronavirusepidemian aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa on suunnattu pienille yrityksille.
Yrittäjille oikeus työttömyysturvaan
Hallitus esittää (He 35/2020), että yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentulo. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa 30.6.2020 asti.
Edellytykset saada työmarkkinatukea
Mahdollisuus saada työmarkkinatukea koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittaja tai yhtiömuodossa.
Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että
- yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
- yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.
Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.
Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä
- yritystoiminnan lopettamista,
- yrittäjien eläkelain mukaisesta vakuutuksesta luopumista,
- yrityksen lopettamistoimia.
Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.
Työmarkkinatuen hakeminen
Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.
Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020. Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta, kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät.
Työttömyysturvaan väliaikaisia muutoksia
Hallitus esittää väliaikaisesti muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakia (He 38/2020). Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja ne ovat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin 16.3.2020 alkaen.
Esityksessä ehdotetaan:
- Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaisi valtio.
- Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
- Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.