TaxFax nro 29 • 16.4.2020
Täytäntöönpanon keskeyttäminen
Verohallinto on julkaissut 9.4.2020 päivätyn ohjeen Täytäntöönpanon keskeyttäminen (linkki). Ohjeessa kuvataan veron täytäntöönpanon kieltämisen ja keskeyttämisen edellytyksiä.
Täytäntöönpanon keskeytys muutoksenhaun yhteydessä
Verotuksen muutoksenhaun yhteydessä muutoksenhakuviranomainen (esim. oikaisulautakunta, hallinto-oikeus) voi kieltää muutoksenhakijan pyynnöstä muutoksenhaun kohteena olevan veron täytäntöönpanon. Täytäntöönpanon keskeytysmääräys myönnetään muutoksenhakuviranomaisen tarkoituksenmukaiseksi arvioimassa laajuudessa. Täytäntöönpanon keskeytystä koskevan pyynnön käsitteleminen edellyttää aina verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen tai valituksen vireilläoloa.
Täytäntöönpanon keskeytyspyynnön voi tehdä oikaisuvaatimuksen/valituksen yhteydessä tai erillisenä pyyntönä oikaisuvaatimuksen/valituksen vireille tulon jälkeen.
Keskeytyspyyntöön annetaan myönteinen päätös, jos verotusta koskeva muutoksenhaku ei ole ilmeisen aiheeton. Keskeytysmääräyksellä voidaan kieltää täytäntöönpano kokonaan tai kieltää täytäntöönpanotoimista vain ulosmitatun omaisuuden myynti ja ulosmitattujen varojen tilitys.
Täytäntöönpanon keskeytys ulosottoviranomaiselta
Ulosottoviranomaiselta velallisen on pyydettävä täytäntöönpanon keskeyttämistä viimeistään viikon kuluessa ulosmittaustoimenpiteestä. Ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpanotoimenpiteet väliaikaisesti kolmen viikon ajaksi, jonka kuluessa velallisen on osoitettava, että hän on hakenut muutosta verotuspäätökseen.
Kun velallinen on osoittanut hakeneensa muutosta verotuspäätökseen, ulosottomiehen on välittömästi toimitettava keskeytyspyyntö ja, jollei väliaikaista keskeyttämistä pyydettäessä ole ollut muutoksenhakua vireillä, velallisen valituskirjelmä tai oikaisuvaatimus sille muutoksenhakuviranomaiselle, jolle velallinen on osoittanut muutoksenhakunsa (oikaisuvaatimuksen tai valituskirjelmän). Tämän jälkeen ulosoton keskeytys on väliaikaisena voimassa, kunnes muutoksenhakuviranomainen on ratkaissut keskeytyspyynnön.
Jos velallinen ei esitä selvitystä muutoksenhausta kolmen viikon kuluessa, ulosottomies jatkaa täytäntöönpanoa.
Täytäntöönpanon keskeytykset merkitys
Täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen ovat menettelyjä, joilla estetään veron täytäntöönpano - eli ulosmittaus, ulosmitatun omaisuuden myynti tai ulosmittauksella kertyneiden varojen tilitys - sinä aikana, kun veroa koskeva muutoksenhakuasia on vireillä.
Veronpalautusta ja verovelvollisen suorittamaa maksua ei käytetä sellaisen verovelan suoritukseksi, jonka täytäntöönpano on kokonaan kielletty. Maksu voidaan kuitenkin käyttää tällaisen velan tai sen osan suoritukseksi, jos asiakas sitä vaatii.
Täytäntöönpanon keskeytysmääräystä edeltävät toimenpiteet jäävät pääsääntöisesti voimaan. Ennen määräyksen antamista suoritettua maksua ei palauteta eikä veronpalautuksen käyttöä peruuteta. Ulosottohakemusta ei pääsääntöisesti peruuteta. Mahdollisesti jo toimitetut ulosmittaukset jäävät voimaan, joten käytännössä tässä tapauksessa kieltomääräys koskee tosiasiallisesti myynnin ja tilityksen kieltoa. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kaikissa näissä tapauksissa määrätä, että toimenpiteet on peruutettava.
Täytäntöönpanon keskeytysmääräys ei keskeytä veron erääntymisestä maksupäivään saakka laskettavan viivästyskoron muodostumista. Muutoksenhaun ja keskeytysmääräyksen voimassaoloajalta syntynyt viivästyskorko tulee maksettavaksi siltä osin, kun verotuspäätös jää voimaan muutoksenhakuviranomaisen päätöksellä.
Täydentävä verotuspäätös
Verohallinto on julkaissut 9.4.2020 päivätyn ohjeen Täydentävä verotuspäätös (linkki).
Täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä verovelvollisen tekemä oikaisuvaatimus ohjataan käsiteltäväksi erityisessä menettelyssä oikaisuvaatimusmenettelyn sijaan. Täydentävän verotuspäätöksen menettely ei ole varsinaista muutoksenhakumenettelyä, vaan säännönmukaista verotusta täydentävä menettely, jossa Verohallinto toimittaa verotuksen uusien tietojen osalta.
Kun verovelvollinen tekee verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksen ja esittää siinä ensimmäistä kertaa uuden tiedon, Verohallinto ratkaisee asian lähtökohtaisesti aina ensiasteena ja tekee täydentävän verotuspäätöksen. Jos oikaisuvaatimuksella esitetty tieto ei ole uusi, vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.
Verohallinto tekee täydentäviä verotuspäätöksiä ensisijaisesti henkilöasiakkaiden tuloverotuksen oikaisuvaatimusten perusteella, koska henkilöasiakkaat esittävät usein sellaisia vähennysvaatimuksia ja muita vaatimuksia, joita he eivät ole esittäneet veroilmoituksellaan tai muutoin säännönmukaisen verotuksen yhteydessä. Täydentävään verotuspäätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.
Jos verovelvollinen vaatii oikaisuvaatimuksella muutosta aiemmin veroilmoituksella ilmoittamaansa tietoon ja ilmoittaa samalla jonkin uuden verotukseen vaikuttavan tiedon, aiemmin ilmoitettu tieto käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä ja uusi verotukseen vaikuttava tieto pääsääntöisesti täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Verovelvolliselle lähetetään näissä tilanteissa kaksi erillistä päätöstä. Jos asiat kuitenkin liittyvät samaan asiakokonaisuuteen tai asioiden ratkaiseminen yhdessä on muusta vastaavasta syystä perusteltua, ne voidaan poikkeuksellisesti käsitellä ja ratkaista yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä.
Täydentävän verotuspäätöksen menettely ei pidennä tahdonvaltaisten vaatimusten esittämisaikaa, vaan verovelvollisen on esitettävä nämä vaatimukset edelleen ennen verotuksen päättymistä. Jos verovelvollinen esittää tällaisen vaatimuksen verovelvolliskohtaisen verotuksen päättymisen jälkeen, vaatimusta ei lähtökohtaisesti hyväksytä.
Verovelvollisen on esitettävä ennen verotuksen päättymistä muun muassa vaatimukset, jotka koskevat
- yritystulon pääomatulo-osuuden katsomista ansiotuloksi
- pääomatuloista vähennettävää tulolähteen tappiota
- pakollisten eläkevakuutusmaksujen vähentämistä
- kotitalousvähennyksen jakamista puolisoiden kesken
- eläketulon jaksotusta
- tulontasauksen toimittamista.
Muutoksenhaku Verohallinnon päätökseen
Verohallinto on julkaissut 9.4.2020 päivätyn ohjeen Muutoksenhaku Verohallinnon päätökseen (linkki). Ohjeessa käsitellään sitä, kenellä on oikeus muutoksenhakuun, miten muutosta haetaan, mitä sisältö- ja muotovaatimuksia oikaisuvaatimukselle on säädetty ja miten oikaisuvaatimusaika määräytyy.
Verohallinnon tekemään verotuspäätökseen ja erillispäätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhaku oikaisulautakunnalta on maksutonta. Oikaisuvaatimuksessa on lähtökohtaisesti vaadittava sellaista muutosta, joka vaikuttaa verotukseen.
Vero on maksettava oikaisuvaatimuksesta huolimatta.
Oikaisuvaatimus voidaan jättää mihin tahansa Verohallinnon toimipisteeseen. Oikaisuvaatimuksen voi jättää myös sähköisesti. Jos oikaisuvaatimus lähetetään postitse, se on jätettävä postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että se on Verohallinnolla viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä. Määräajan päättymisen jälkeen saapunut oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.
Oikaisuvaatimus tulee vireille ja voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun verovuoden verotus on toimitettu ja verotus on päättynyt tai muu verotuspäätös on tehty. Kun verovelvollisen tekemä oikaisuvaatimus tuloverotuksesta, tonnistoverotuksesta tai kiinteistöverotuksesta saapuu Verohallintoon, ratkaistaan ensin, käsitelläänkö oikaisuvaatimus täydentävää verotuspäätöstä koskevassa menettelyssä vai oikaisuvaatimusmenettelyssä. Muiden verolajien oikaisuvaatimukset käsitellään aina oikaisuvaatimusmenettelyssä.
Verohallinto tekee myös sellaisia päätöksiä, joihin ei haeta muutosta oikaisuvaatimuksella. Esimerkiksi Verohallinnon tekemään ennakkoratkaisuun ja Verohallinnon oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja keskusverolautakunnan tekemään ennakkoratkaisuun valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Verohallinto tekee lisäksi sellaisia päätöksiä, joihin ei saa hakea lainkaan muutosta. Veronkantolaissa on esimerkiksi säädetty, että sen nojalla tehtyyn verosta vapauttamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksella eikä valituksella. Verohallinto voi esimerkiksi pidentää veroilmoituksen tai siihen liitettävien selvitysten taikka muun ilmoituksen antamisaikaa tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja perintö- ja lahjaverotuksessa, jos verovelvollinen sitä pyytää. Tällaisen määräajan pidentämispyyntöön annettuun Verohallinnon päätökseen ei saa hakea muutosta.
Verotuksen muuttaminen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi
Verohallinto on julkaissut 9.4.2020 päivätyn ohjeen Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti (linkki). Ohjeessa käsitellään sitä, millä edellytyksillä ja missä määräajassa Verohallinto voi omasta aloitteestaan tehdä verotuksen muuttamista koskevan päätöksen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi. Ohjeessa käsitellään lisäksi tilanteita, joissa Verohallinto tekee seurannaismuutoksen taikka käsittelee tai toimittaa verotuksen uudelleen muutoksenhakuviranomaisen päätöksen perusteella.
Seurannaismuutos
Jos verotukseen tehty muutos vaikuttaa saman verovelvollisen eri verovuosiin, verokausiin tai verolajeihin taikka toisen verovelvollisen verotukseen, Verohallinto tekee sitä vastaavan muutoksen eli seurannaismuutoksen myös tämän toisen verovuoden, verokauden, verolajin tai verovelvollisen verotukseen. Seurannaismuutoksin voidaan verovelvollisen oman verotuksen lisäksi muuttaa esimerkiksi puolison, lapsen, yhtymän ja sen osakkaan tai kuolinpesän ja sen osakkaan verotuksia.
Seurannaismuutoksen tekeminen edellyttää, että verotukseen tehty muutos luo muutostarpeen toiseen veroasiaan eli muutos voidaan tehdä suoraan ja ilman erillistä harkintaa. Seurannaismuutos voi muuttaa verotusta joko verovelvollisen eduksi tai vahingoksi. Oma-aloitteisissa veroissa verovelvollisen eduksi tehtävä seurannaismuutos edellyttää verovelvollisen vaatimusta. Verovelvollinen voi esittää tällaisen vaatimuksen myös yleisen kolmen vuoden määräajan päättymisen jälkeen.
Seurannaismuutos tehdään, jollei sen tekeminen ole erityisestä syystä kohtuutonta. Muutos voi käytännössä olla kohtuuton vain silloin, kun se tapahtuu verovelvollisen vahingoksi. Jos verovelvollisen omaa verotusta muutetaan seurannaismuutoksena toisen verovuoden tai toisen verolajin muutoksen vuoksi hänen vahingokseen, seurannaismuutosta ei voida pitää kohtuuttomana kuin sellaisessa tilanteessa, jossa seurannaismuutos tehtäisiin vasta huomattavan pitkän ajan kuluttua. Toiseen verovelvolliseen kohdistuvissa tilanteissa erityiset syyt seurannaismuutoksen kohtuuttomuudelle voivat toteutua helpommin. Seurannaismuutoksen tekeminen voi olla erityisestä syystä kohtuutonta esimerkiksi silloin, jos toisen puolison tai osakkaan verotusta muutettaisiin seurannaismuutoksena hänen vahingokseen tilanteessa, jossa puolisot ovat eronneet tai osakas on eronnut yhtymästä.
Seurannaismuutos on mahdollinen, vaikka määräaika verotuksen muuttamiselle olisi jo mennyt umpeen. Seurannaismuutoksen tekemistä eivät myöskään estä uudelleen harkinnan kielto tai luottamuksensuoja.