TaxFax nro 31 • 20.4.2020
Valmisteveron alaisten tuotteiden etämyynti
Verohallinto on julkaissut 17.4.2020 päivätyn ohjeen Valmisteveron alaisten tuotteiden etämyynti Suomeen (linkki). Valmisteverotuslakia sovelletaan kannettaessa valmisteveroa muun muassa alkoholista ja alkoholijuomista, tupakkatuotteista, virvoitusjuomista, alkoholi- ja virvoitusjuomien juomapakkauksista ja nestemäisistä polttoaineista.
Ohjeessa selvitetään, milloin on kysymys valmisteverotuslaissa tarkoitetusta etämyynnistä ja miten etämyyjän tulee verotuksessa menetellä.
Etämyyntinä Suomeen myydyistä tuotteista kannetaan Suomen valmistevero. Verovelvollinen on etämyyjä. Jos etämyyjällä on veroedustaja, tämä on etämyyjän sijasta verovelvollinen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Osakkeiden myynnin verotus ja peitelty osinko
A oli 29.4.2013 ostanut kaikki B Oy:n 50 osaketta yhtiön aiemmalta osakkeenomistajalta 510 000 euron kauppahinnalla. A oli 18.6.2014 myynyt ostamistaan osakkeista kymmenen B Oy:lle 177 000 euron kauppahinnalla. A oli luovutusvoittolaskelmalla ilmoittanut muun ohella, että osakkeiden hankintamenoon oli luettava niitä hankittaessa maksettu varainsiirtovero. Verohallinto oli verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin nojalla katsonut, että A:n B Oy:ltä saama koko kauppahinta 177 000 euroa oli A:n saamaa peiteltyä osinkoa.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotusmenettelystä ja että verovelvollisuudesta ja tulon veronalaisuudesta säädetään tuloverolaissa. Tämän vuoksi A:n veronalaisiin tuloihin luettavan peitellyn osingon määrää ei voitu arvioida yksinomaan verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin perusteella vaan huomioon oli otettava myös tuloverolain säännökset. Kun tuloverolaissa ei ollut peitellyn osingon määrää koskevaa erityissäännöstä, asiassa oli otettava huomioon, mitä tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tulolla tarkoitetaan.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että nyt kysymyksessä olleessa osakkeiden omistusoikeuden luovutuksen sisältäneessä peitellyn osingon tilanteessa suoritus jäi tulokäsitteen ulkopuolelle siltä osin kuin verovelvolliselle ei kertynyt uutta tuloa, vaan verovelvolliselle palautui se rahamäärä, jonka hän oli luovuttamistaan osakkeista itse aikaisemmin maksanut. Tuloverolain 29 §:n 1 momentin tai tuloverotuksen nettotulon verottamisen periaatteen perusteella ei ollut kuitenkaan pääteltävissä, että peitellyn osingon kautta ansiotulona verotettavan määrän osalta olisi otettava huomioon kaikkia sellaisia eriä, jotka vastaisivat niitä verotuksellisia etuja, joita verovelvollinen olisi voinut saada, jos verotuksen perustana oleva oikeustoimi, eli tässä osakeyhtiön osakkeiden myynti, olisi toteutettu muutoin kuin peiteltynä osinkona pidettävänä toimena. Kun otettiin huomioon A:n myymistään B Oy:n osakkeista maksama määrä, A:lle oli kertynyt osakekaupassa rahanarvoista etuutta 75 000 euroa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaisiin tuloihin ollut luettava B Oy:n osakkeistaan maksaman kauppahinnan muodossa jakamana peiteltynä osinkona 75 000 euroa suurempaa määrää. Verovuosi 2014. Äänestys 3 – 2.
KHO 20.4.2020 T: 1729 eli vuosikirjassa KHO:2020:43
Verottoman viennin edellytykset Venäjälle
A Oy oli ostanut tavaroita venäläiseltä yhtiöltä B Suomeen toimitettuina ja myynyt tavarat Suomesta takaisin Venäjälle C Ltd:lle. Suomessa ollessaan tavarat olivat olleet tullaamattomia ja Tullin tullivalvonnassa. Tavaroita oli kuljetettu T1-passitusmenettelyssä ja säilytetty tullivarastointimenettelyssä. Passituksista olivat vastanneet tullivarastonpitäjät. A Oy esitti tavaroiden vientimyyntiin liittyvästä kuljetuksesta unionin ulkopuolelle passituksen saateasiakirjat. Asiakirjojen mukaan tavarat oli luovutettu tullivarastoista T1-passitusmenettelyyn ja kuljetettu määräajassa määrätullitoimipaikkaan eli Nuijamaan rajanylityspaikkaan, jossa tavarat oli esitetty Tullille ja passitusmenettely oli päätetty.
A Oy:ssä suoritetussa verotarkastuksessa oli katsottu, ettei tavaroiden vientiä Venäjälle ollut tapahtunut. Verotarkastuksen perusteella yhtiön maksettavaksi oli määrätty tavaroiden myynnin arvonlisävero, koska yhtiö ei ollut selvittänyt vientimyynnin verottomuuden edellytysten täyttymistä. Hallinto-oikeus oli hylännyt A Oy:n Verohallinnon päätöksestä tekemän valituksen ja korkein hallinto-oikeus A Oy:n valituslupahakemuksen.
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa A Oy:n purkuhakemuksen johdosta arvioitavana, oliko A Oy:n Venäjälle arvonlisäverottomana myymät tavarat näytetty kuljetetun unionin ulkopuolelle.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa ei ollut kysymys vuosikirjapäätöksessä KHO 2017:11 tarkoitetusta tilanteesta, joka oli koskenut unionin alueella vapaaseen liikkeeseen luovutetun tavaran myyntiä unionin ulkopuolelle ja jonka viennissä oli noudatettu tullimenettelyistä vientimenettelyä. Vientimenettelyn asiakirjoja olivat muun ohella vienti-ilmoitus ja poistumisvahvistettu luovutuspäätös. Sitä vastoin A Oy:n myymien tavaroiden viennissä oli noudatettu T1-passitusmenettelyä. Koska poistumisvahvistettu luovutuspäätös ei kuulunut T1-passitusmenettelyssä käytettäviin asiakirjoihin, velvollisuus esittää kyseinen asiakirja ei ollut edellytyksenä vientimyynnin verottomuudelle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A Oy:n esittämiä passituksen saateasiakirjoja oli pidettävä näyttönä siitä, että kysymyksessä olevat tavarat oli kuljetettu Venäjälle ja ne olivat siten poistuneet unionin alueelta. Tavarat oli luovutettu kuljetettaviksi tullivarastoista ostajan toimeksiannosta suoraan unionin ulkopuolelle. Tavaroiden myynnin osalta täyttyivät siten arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut verottoman myynnin edellytykset.
Arvonlisävero oli näin ollen määrätty virheellisin perustein, ja korkeimman hallinto-oikeuden, hallinto-oikeuden ja Verohallinnon päätökset oli purettava.
KHO 20.4.2020 T:1727 eli vuosikirjassa KHO:2020:42