TaxFax nro 38 • 18.5.2020
Veropolitiikka koronan jälkeen
Valtiovarainministeriö on julkaissut työryhmän raportin toimenpiteistä, joilla Suomen julkinen talous saadaan kestävälle uralle koronan jälkeen; Talouspoliittinen strategia koronakriisissä. Työryhmä (Vihriälä, Holmström, Korkman ja Uusitalo) esittää, että hallitus elvytystoimien päättämisen yhteydessä päättää myös ”kipupaketista”. Menopuolella on tarve arvioida kriittisesti kaikkia isoja menoeriä, jotka ovat sosiaaliturva, terveys, koulutus ja elinkeinojen tuki. Veropolitiikan osalta työryhmä toteaa seuraavasti:
Kun verotusta on osana sopeutusta tarpeen kiristää, verorakenteen tehokkuus on aikaisempaa tärkeämpi kysymys. Työllisyyskehityksen kannalta työn verotuksen kiristäminen on haitallisinta ja sitä tulisi välttää. Veromuutoksissa on perusteltua kiinnittää aiempaa enemmän huomiota eri sukupolviin kuuluvien ihmisten kohtelun oikeudenmukaisuuteen.
Harkittavia asioita voisivat olla:
- taloudellista toimeliaisuutta vain vähän vääristävien ja keskimääräistä varakkaampaan ja ikääntyneempään väestöön painottuvien kiinteistöverojen osuuden selvä kasvattaminen verotuksessa
- yritysverotuksen veropohjan aukkojen pienentäminen vähentämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden veroetua.
- fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen edelleen
- arvonlisäveron nostaminen riittävien verotulojen aikaansaamiseksi, mieluummin alennettuja kantoja kuin yleistä tasoa korottamalla
Konserniavustusten verovähennyskelpoisuus
Komissio on lähettänyt Suomelle virallisen ilmoituksen, jossa se pyytää Suomea muuttamaan kotimaisten sidosyritysten välisten konserniavustusten verovähennyskelpoisuutta koskevaa lainsäädäntöään (MEMO/19/1472).
Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä ei sallita muissa EU- ja ETA-valtioissa kotipaikkaansa pitäville sidosyrityksille suoritettavien konserniavustusten verovähennyskelpoisuutta siltä osin kuin ne kattavat sidosyrityksille aiheutuvat lopulliset tappiot (sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin on määritellyt ne). Tämä kotimaisten yritysten erilainen kohtelu verrattuna muissa EU- ja ETA-valtioissa kotipaikkaansa pitäviin yrityksiin on vastoin sijoittautumisvapautta.
Vähennykset ja kustannusten korvaukset tukihenkilötoiminnassa
Verohallinto on julkaissut 11.5.2020 päivätyn kannanoton Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta verotuksessa (linkki).
Tukihenkilön verotus
Tukihenkilö voi vähentää tukihenkilötoimintaan liittyviä todellisia kuluja omassa verotuksessaan, jos hän on saanut toiminnasta veronalaista tuloa (veronalaista palkkiota tai veronalaisia kustannusten korvauksia). Vähennyksiä voi tehdä enintään tulon määrään saakka, koska tällainen toiminta ei ole luonteeltaan tulonhankkimistoimintaa. Jos tukihenkilö ei saa toiminnasta veronalaista korvausta, hän ei voi myöskään vähentää hänelle mahdollisesti aiheutuneita kuluja.
Tukihenkilölle voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti, jos hän tekee työtä työsuhteessa. Jos työsuhdetta ei ole, osittain verovapaa yhteisö (esimerkiksi kunta ja seurakunta) tai yleishyödyllisen yhteisö voivat kuitenkin maksaa korvauksia verovapaasti sen hyväksi ja sen toimeksiannosta tehdystä vapaaehtoistyöstä tietyissä rajoissa. Tämä edellyttää, että tukihenkilölle ei makseta palkkiota.
Jos tukihenkilölle maksetaan työstä palkkio (työkorvausta), tukihenkilölle mahdollisesti maksetut matkakustannusten korvaukset ja muut korvaukset ovat palkkion lisäksi veronalaisia. Maksaja voi kuitenkin maksaa matkakustannusten korvauksia ennakonpidätystä toimittamatta. Edellytyksenä on, että korvausten määrät ja perusteet ovat Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia. Matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava veronalaisina tulorekisteriin.
Tukiperheen verotus
Tukiperhetoiminta voidaan verotuksessa rinnastaa lyhytaikaiseen perhehoitoon, josta säädetään perhehoitolaissa. Tällöin tukiperheelle maksettu palkkio, kulukorvaus ja matkakustannusten korvaukset ovat veronalaista ansiotuloa (työkorvausta), mutta kulukorvauksesta saa verotuksessa sitä vastaavan vähennyksen.
Maksaja ilmoittaa maksetun palkkion, kulukorvauksen ja erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin samoin kuin perhehoitajien palkkio ja kustannusten korvaus ilmoitetaan (katso tarkemmin tulorekisteriohje perhehoitajien palkkion ja kustannusten korvauksen ilmoittamisesta). Tällöin tukiperhe saa kustannusten korvauksesta automaattisesti samansuuruisen vähennyksen verotuksessaan.
Jos tukiperheelle on aiheutunut kustannuksia korvattua enemmän ja verotuksessa vaaditaan vähennystä saatua kustannusten korvausta suurempana, tukiperheen tulee esittää verotuksessaan selvitys kaikista tukiperhetoiminnasta aiheutuneista kustannuksistaan.
Uutta oikeuskäytäntöä
Sulautuneen ulkomaisen tytäryhtiön tappioita ei hyväksytty vähennettäväksi
A AS oli A-konsernin emoyhtiön Latviaan vuonna 2006 perustama osakeyhtiö, jonka osakekannan A-konsernin emoyhtiö oli vuonna 2013 luovuttanut kokonaan omistamalleen tytäryhtiö A Oy:lle. A AS:n toiminta oli ollut tappiollista, ja yhtiön toiminta oli lopetettu vuonna 2017. A AS oli samana vuonna myynyt kaiken vaihto- ja käyttöomaisuutensa. A-konsernissa ei katsottu A AS:n myyntiä ulkopuoliselle taholle konkreettiseksi vaihtoehdoksi, vaan A AS oli tarkoitus sulauttaa emoyhtiöönsä A Oy:öön. Sulautumissuunnitelman luonnoksen mukaan A AS:n varojen määrä ylitti yhtiön velkojen määrän. Latvian verolainsäädännössä oli asetettu rajoituksia tappion vähennysoikeuden säilymiselle tilanteessa, jossa tappiollisen yhtiön omistus muuttuu, ja tilanteessa, jossa tappiollinen yhtiö sulautuu.
Verohallinto oli verovuotta 2017 koskevana ennakkoratkaisuna lausunut, että A Oy voi vähentää verotuksessaan tytäryhtiönsä A AS:n verovuosien 2008–2017 lopulliset, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännösten mukaisesti lasketut tappiot tuloverolain 119 §:ssä tarkoitetulla tavalla A AS:n sulauduttua A Oy:öön. Hallinto-oikeus oli hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella A Oy:n oli näytettävä asiassa toteen, että A AS oli käyttänyt loppuun kaikki sen asuinvaltiossaan olemassa olevat tappioiden huomioon ottamista koskevat mahdollisuudet. Kun otettiin huomioon A AS:n varallisuusasemasta esitetty selvitys, A Oy ei ollut osoittanut, ettei A AS olisi voinut saada asuinvaltiossaan tulevien vuosien aikana edes vähäisiä rahoitus- tai muita tuloja. A Oy ei ollut osoittanut myöskään sitä, ettei ollut olemassa mahdollisuutta siihen, että kolmas taho siinä tapauksessa, että A AS myydään sille, voi ottaa A AS:n tappiot huomioon Latviassa tulevien verovuosien aikana. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, ettei A Oy voi vähentää verotuksessaan tytäryhtiönsä A AS:n verovuosien 2008–2017 tappioita A AS:n sulauduttua A Oy:öön. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2017. Äänestys 4–1. KHO 15.5.2020 T:2103 eli vuosikirjassaKHO:2020:51