TaxFax nro 40 • 27.5.2020
Osinkotulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 27.5.2020 päivätyn ohjeen Osinkotulojen verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen sekä uuden oikeuskäytännön (esim. KHO 2019:56 ja KHO 2019:57) vuoksi. Ohjeen sisältöä on myös tarkennettu esimerkiksi in natura -osingon ja matemaattisen arvon laskemisen osalta.
Tulolähteen vaikutus osinkojen verotukseen
Tulolähdejaon poistamisen piiriin kuuluvien yhteisöjen verotuksessa osingot ovat aina elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa, jos ne eivät liity maatalouteen. Maatalouteen liittyvien osakkeiden perusteella saadut osingot ovat maatalouden tulolähteen tuloa.
Yhteisön Suomesta saamat osingot ovat pääsääntöisesti kokonaan verovapaata tuloa. Kotimaisen julkisesti noteeraamattoman yhtiön jakama osinko on aina verovapaata. Julkisesti noteeratun yhtiön jakama osinko on verovapaata, jos osingonsaaja on toinen julkisesti noteerattu yhtiö. Myös julkisesti noteeraamattoman yhtiön noteeratusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata tuloa, kun osingonsaaja omistaa osinkoa jakavan julkisesti noteeratun yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia.
Osingot ovat kokonaan veronalaisia, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä, jonka osakepääomasta osingonsaaja omistaa alle 10 prosenttia.
Pääomatulo-osuuden määrä lasketaan osakekohtaisesti
Jos osakkeenomistaja luopuu osakkeistaan osingonjakopäätöksen jälkeen, mutta ennen kuin osinko on ollut nostettavissa, verotetaan osingosta uutta omistajaa. Verovuoden aikana tapahtuva osakkeiden luovutus ei lisää eikä vähennä osinkotulon yhteenlaskettua pääomatulo-osuutta, jos osinkoa jaetaan verovuoden aikana kahdelle eri osakkeenomistajalle ennen osakeluovutusta ja sen jälkeen. Pääomatulo-osuuden määrää tarkastellaan siis osakekohtaisesti. Korkein hallinto-oikeus otti asiaan kantaa päätösparissa sekä luovuttajan että luovutuksensaajan osinkoverotuksen näkökulmasta (KHO 2019:56 ja 2019:57). Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä KHO 2019:56 ja 2019:57 voidaan soveltaa verovelvollisen vaatimuksesta jo verovuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa sekä takautuvasti ajalta, jolta muutoksenhaku on vielä mahdollista.
Verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöshetken ja osingonjaon välillä tapahtuneet muutokset yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrässä eivät vaikuta osakkeen matemaattisen arvon laskentaan, koska osakkeen matemaattinen arvo lasketaan aina verovuotta viimeksi edeltäneen tilikauden tilinpäätöshetken osakkeiden lukumäärän mukaan.
In natura -osingot
Osakeyhtiö voi maksaa osingon rahan sijaista muuna omaisuutena (in natura -osinko). Muuna omaisuutena saadun osingon määräksi katsotaan osinkona saadun muun omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Muuna omaisuutena saatuun osinkoon sovelletaan osinkoverotuksen yleisiä säännöksiä eikä osinkoverotukseen siten vaikuta osinkona saadun omaisuuden luonne.
Tyypillinen esimerkki muuna kuin rahana maksettavasta osingosta on osakkeena maksettava osinko. Osakeyhtiön osakkeina maksettavan osingon määrä on osakkeiden käypä arvo sinä päivänä, jolloin osinko on nostettavissa. Julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen käypä arvo on osakkeen kyseisen päivän painotettu keskihinta.
Osinkona saatujen osakkeiden hankintamenoksi katsotaan osakkeen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osa osinkotulosta olisi verovapaata tuloa (KHO 28.10.2005 taltio 2765). Osinkona saadun osakkeen hankinta-ajankohdaksi katsotaan se ajankohta, jolloin osinko on ollut nostettavissa.
Yhtiön osakkeenomistajiensa puolesta erikseen maksama varainsiirtovero on voitonjaon luonteinen erä (KHO 2015:84 ja KVL 63/2019 (ei lainvoimainen)). Tämän vuoksi yhtiön osingonsaajan puolesta maksama varainsiirtovero on yleisesti verovelvolliselle osingonsaajalle veronalaista tuloa. Jos osinko kuuluu luonnollisen henkilön tai kuolinpesän henkilökohtaiseen tulolähteeseen, yhtiön osakkeenomistajansa puolesta maksama varainsiirtovero on osingonsaajan veronalaista pääomatuloa (ks. KVL 64/2019 (ei lainvoimainen)). Osingonsaajan puolesta maksettu, veronalaisena tulona verotettu varainsiirtovero otetaan huomioon osana osakkeiden hankintamenoa.
Jos päätös varainsiirtoveron maksamisesta tehdään osana osingonjakopäätöstä (suoritus on osa osingonjakopäätöksellä jaettavaksi päätettyä osinkoa), yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan puolesta maksettu varainsiirtovero on osingonsaajalle osinkotuloa.
Tulonhankkimiskulut ansiotuloista
Verohallinto on julkaissut 22.5.2020 päivätyn ohjeen Tulonhankkimiskulut ansiotuloista (linkki). Ohjeessa käsitellään verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja.
Ohjeen lukua 4.4 työhuonevähennyksen myöntämisen edellytyksistä on täydennetty. Jos verovelvollinen työskentelee luontoisetuasunnossa, hänellä on ohjeen mukaan oikeus ainoastaan kaavamaiseen työhuonevähennykseen, jos yhtenäistämisohjeen mukaiset muut edellytykset vähennyksen myöntämiselle täyttyvät.
Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikkien niiden tulolähteiden tulosta, joiden tulonhankintaan työhuonetta on käytetty. Esimerkiksi kun verovelvollinen käyttää työhuonetta maatalouden ja metsätalouden tulojen hankinnassa, hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä maatalouden että henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä. Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan.
Nettovarallisuus voi puuttua verotuspäätöksestä
Verohallinto tiedottaa, että osalla maatalouden- ja elinkeinonharjoittajista vuoden 2019 verotuspäätökseltä puuttuu tieto edellisvuoden nettovarallisuudesta. Tämän vuoksi näiden asiakkaiden verotus on laskettu virheellisillä tiedoilla.
Verohallinto korjaa virheen automaattisesti ja lähettää uudet verotuspäätökset niille asiakkaille, joita virhe koskee sekä heidän puolisoilleen. Asiakkaiden ei tarvitse virheen vuoksi olla yhteydessä Verohallintoon. Asiakas ei myöskään voi itse korjata nettovarallisuustietoa.
Virhe koskee niitä, joiden verotus olisi päättynyt 28.5. Asiakkaat ja heidän puolisonsa saavat uudet verotuspäätökset myöhemmin.
Nettovarallisuustiedon korjaamisen vuoksi jäännösveron tai veronpalautuksen määrä saattaa muuttua. Myös verotuksen päättymispäivä ja sitä myötä veronpalautuksen maksupäivä tai jäännösveron eräpäivät voivat muuttua.
Tilinpäätöksen toimittaminen kaupparekisteriin
Patentti- ja rekisterihallitus muistuttaa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, että useimpien yritysten täytyy ilmoittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Ennen kaupparekisteriin ilmoittamista tilinpäätös on vahvistettava yhtiökokouksessa. PRH saa tilinpäätösasiakirjat Verohallinnolta vain, jos asiakirjat on ilmoitettu veroilmoituksessa täsmälleen Verohallinnon ohjeiden mukaan.
Koronavirusepidemian takia eduskunta on säätänyt väliaikaisen lain, jonka nojalla yritykset voivat tietyin edellytyksin siirtää tilinpäätöksen vahvistamista koskevaa kokousta 30.9.2020 asti.
Väliaikainen laki koskee tilikausia, jotka ovat päättyneet 30.9.2019 ja 31.3.2020 välisenä aikana.
Väliaikaisella lailla ei pidennetty ilmoittamisen määräaikaa, vaan tilinpäätös täytyy aina ilmoittaa kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa sen vahvistamisesta.
Jos yritys ilmoittaa tilinpäätöksen myöhässä, PRH lähettää yritykselle 85 euron käsittelymaksun.
Virre-tietopalvelun tilinpäätöshausta voi tarkistaa, onko yrityksen tilinpäätös rekisteröity kaupparekisteriin.