TaxFax nro 42 • 2.6.2020
Työnantajan ottamat riskihenkilövakuutukset
Verohallinto on julkaissut 29.5.2020 päivätyn ohjeen Työnantajan ottamien vapaaehtoisten riskihenkilövakuutusten verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään työnantajan ottaman vapaaehtoisen riskihenkilövakuutuksen verotuskohtelua henkilöverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Lisäksi ohjeessa käsitellään vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuutta työnantajan verotuksessa sekä yrittäjän itselleen ottaman vapaaehtoisen riskihenkilövakuutuksen verotusta.
Vapaaehtoisia riskihenkilövakuutuksia ovat muun muassa vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, tapaturmavakuutus, työkyvyttömyysvakuutus, vakuutus vakavan sairauden varalle, sairaalavakuutus ja riskihenkivakuutus. Vakuutuksen kohteena on aina luonnollinen henkilö. Riskivakuutus antaa turvaa sairauden, tapaturman tai kuoleman varalle.
Työnantajan maksamat vapaaehtoisen henkilövakuutuksen maksut eivät ole palkansaajan veronalaista tuloa esimerkiksi silloin, kun työnantajan palkansaajalle ottama vakuutus on hänen työtehtäviensä kannalta tarpeellinen. Tällaisia vakuutuksia ovat tyypillisesti palkansaajan työtehtäviin liittyvät tai pelkästään työajalla voimassaolevat vakuutukset. Työtehtäviin liittyvä vakuutus voi olla esimerkiksi työmatkoja varten otettu jatkuvasti voimassa oleva matkavakuutus. Tällaista vakuutusta pidetään työtehtäviin liittyvänä, vaikka vakuutus on työajan ohella voimassa myös palkansaajan vapaa-ajalla.
Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjetta on päivitetty työtapaturma- ja ammattitautilakiin sekä työnantajan sairausvakuutusmaksua koskevaan lakiin tehtyjen muutosten perusteella. Komennusmatkavakuutuksia koskevaa lukua (4.6.1) on päivitetty. Ohjeeseen on myös lisätty luku 7.3, jossa käsitellään työnantajan ottaman säätöhenkivakuutuksen tuoton verotusta. Työnantajan maksamat säästöhenkivakuutuksen maksut verotetaan työntekijän palkkana, mutta mahdollinen tuotto on pääomatuloa.
Komennusmatkavakuutus
Työnantajat ottavat usein henkilöstölleen ulkomailla työskentelyn ajaksi niin sanotun komennusmatkavakuutuksen. Vastaavasti vakuutus voidaan ottaa myös ulkomailta Suomeen lähetettävälle työntekijälle. Vakuutus otetaan yleensä silloin, kun työskentely toisessa maassa kestää yli kolme kuukautta. Tyypillisesti vakuutusturva kattaa sairastumiset, tapaturmat ja terveydenhoidon sekä matkatavarat ja matkojen peruuntumiset, keskeytykset ja myöhästymiset.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 23.6.2016 taltio 2810 on katsottu, ettei työnantajan työntekijälle ottamasta komennusmatkavakuutuksesta syntynyt työntekijälle veronalaista etua. Kyse oli vakuutuksesta, johon liitettiin automaattisesti kaikki ulkomaankomennukselle lähetettävät työntekijät ja vakuutus liittyi olennaisena osana konsernin maailmanlaajuiseen ulkomaankomennustoimintaan. Komennukselle lähteminen tapahtui työnantajan intressissä ja komennusvakuutukseen liitetty vakuutusturva oli samansisältöinen kohdemaasta riippumatta. Komennusmatkavakuutus turvasi työnantajan riskejä ja vastuita muun muassa tapaturman sattuessa. Vakuutusturvan keskeinen osa oli matkatapaturma- ja matkasairausvakuutusta sekä muita riskivakuutuksia.
Verovapaana etuna voidaan pitää sellaista komennusmatkavakuutusta, joka sisältää esimerkiksi seuraavat vakuutusturvat: matkatapaturmavakuutuksen, matkasairausvakuutuksen, matkatavaravakuutuksen, matkavastuuvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen ja korvauksen tarpeellisesta terveydenhoidosta.
Vakuutuksessa voivat palkansaajan lisäksi olla vakuutettuna hänen perheenjäsenensä. Perheenjäsenille annetut edut ovat lähtökohtaisesti palkansaajan veronalaista tuloa. Komennusmatkavakuutuksen maksut on kuitenkin verotuskäytännössä voitu katsoa osaksi muutto- ja matkakustannuksia, jolloin myös perheenjäsenelle otettu komennusmatkavakuutus voi olla verovapaa, kun on kyse Suomesta ulkomaille suuntautuvista komennuksista.
Verotustietojen sähköisen luovuttamisen estäminen
Verohallinto tiedottaa, että verovelvollinen voi tehdä vastustamispyynnön tuloverotustietojensa sähköisestä luovuttamisesta tiedotusvälineille 1.6.2020 – 1.10.2020 välisenä aikana. Vastustamispyynnön voi tehdä OmaVerossa tai paperilomakkeella.
Tietojen luovuttamista voi vastustaa henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvällä perusteella. Peruste voi liittyä esimerkiksi terveyteen, omaan tai läheisten turvallisuuteen tai omassa ammatissa tai työtehtävässä toimimiseen. Verohallinto arvioi perusteet tapauskohtaisesti.
Myös hyväksytyn vastustamispyynnön tehneiden asiakkaiden julkiset tuloverotustiedot ovat julkisia ja saatavissa verotoimistojen asiakaspäätteiltä ja puhelimitse. Myös tiedotusvälineet voivat saada verotustiedot tällä tavoin, vaikka verovelvollinen olisi käyttänyt vastustamisoikeuttaan.
Muutoksia tulorekisteriin ilmoittamisessa
Tulorekisteri on julkaissut tulorekisterin teknisen dokumentaation vuodelle 2021 (linkki).
Dokumentaatiota sovelletaan ilmoituksiin, joiden maksupäivä tai muu ilmoituspäivä on 1.1.2021 tai sen jälkeen. Tietoja voi antaa tulorekisteriin 45 päivää ennen maksupäivää. Näin ollen muutokset ovat käytössä 11.11.2020 lähtien.
Tietosisältömuutokset
Tietosisältömuutokset kohdistuvat tulorekisterin palkkatietoilmoituksen skeemaan sekä koodistoihin. Palkkatietoilmoituksella otetaan käyttöön uusi tieto, joka lisätään palkallisen poissaolon elementtiin. Lisäksi käyttöön otetaan uusia tulolajeja ja jo olemassa oleviin tulolajeihin tehdään muutoksia.
Uusia koodistoarvoja lisätään koodistoihin Tulonsaajan lisätiedon tyyppi ja Maksajan tyyppi.
Muutokset on kuvattu kokonaisuudessaan kunkin dokumentin versiohistoriassa.
Suorituksen maksajien raportit
Osa tulorekisterin suorituksen maksajien raporteista on sisällöltään päällekkäisiä tai niiden käyttö on ollut vähäistä. Tästä syystä 1.1.2021 käytöstä poistetaan seuraavat suorituksen maksajan raportit:
- Maksajan palkkatietoilmoitusten yhteenveto (602 ja 603)
- Työnantajan erillisilmoitusten yhteenveto (604 ja 605)
- Maksajan palkkatietoilmoitusten tulonsaajakohtainen yhteenveto (606 ja 607)
- Maksajan aineistojen ja tulotietoilmoitusten lukumäärät (608 ja 609)