TaxFax nro 44 • 8.6.2020
Korotetut poistot
Verohallinto on päivittänyt 5.6.2020 ohjetta Koneiden ja laitteiden korotetuista poistoista verovuosina 2020 – 2023 (linkki). Ohjeen hyllypoistoja ja poistojen aloitusajankohtaa koskevia kannanottoa on täsmennetty (luku 3).
Korotetun poiston tekeminen lähtökohtaisesti edellyttää, että kirjanpidossa vähennettävä poisto kohdistuu korotetun poiston kohteena olevaan koneeseen tai laitteeseen. Siten korotettua poistoa ei yleensä ole mahdollista tehdä aiempien verovuosien hyllypoistojen perusteella. Jos hyllypoisto kuitenkin kohdistuu samaan koneeseen tai laitteeseen, josta tehtävään korotettuun poistoon hyllypoistoa on tarkoitus käyttää, hyllypoiston käyttäminen korotetun poiston tekemiseen on poikkeuksellisesti mahdollista. Koneesta tai laitteesta tehtävän poiston määrä saa hyllypoistoja käytettäessäkin olla kunakin verovuonna enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta.
Arvonlisäverolakiin väliaikainen muutos
Hallitus ehdottaa muutettavaksi arvonlisäverolakia (He 89/2020) väliaikaisesti siten, että covid-19-tartunnan estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa käytettävien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat säädettäisiin verottomiksi.
Esityksen mukaan verottomuus koskee myyntejä julkisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelun tuottajille sekä Tullin hyväksymille organisaatioille. Näitä myyntejä varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero saataisiin vähentää eli kyse olisi nollaverokannasta. Muutosta sovellettaisiin taannehtivasti 30.1.2020 alkaen ja se olisi voimassa 31.7.2020 asti.
Uutta oikeuskäytäntöä
Laina osakkeiden hankintaan oli osakaslainaa
Yhtiön työntekijä A oli saanut yhtiöltä lainaa sen osakkeiden hankintaa varten. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n yhtiöltä saamaa lainaa pidettävä verotuksessa osakaslainana, vaikka hän ei lainanantohetkellä vielä ollut yhtiön osakas.
Hallinto-oikeus totesi, että tuloverolain 53 a § soveltuu vain tilanteisiin, joissa säännöksessä määritelty kymmenen prosentin omistusedellytys täyttyy. Säännöksessä tai lain esitöissä ei suoraan ole sanottu sitä, tarkastellaanko omistusosuuden suuruutta lainanantohetken vai verovuoden päättymisajankohdan tilanteen mukaan. Toisaalta esitöissä on kuitenkin todettu, että uusissa säännöksissä korostuu vuodenvaihteen merkitys lainaa tuloksi luettaessa. Säännöksen sanamuodon mukaan tuloksi luettava määrä määräytyy rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta olevan määrän perusteella.
Ottaen huomioon, että tuloverolaissa ei ole nimenomaisesti säädetty eikä lain esitöistäkään ilmene, että omistusosuutta osakaslainojen verotuksessa tulisi tarkastella jonkin muun ajankohdan kuin verovuoden päättymishetken mukaisesti, hallinto-oikeus katsoi, että omistusosuus oli määritettävä verovuoden päättymisajankohdan perusteella. Kun vielä otettiin huomioon, että A:n saama laina oli myönnetty osakkeiden ostoon ja se oli ollut ehdoiltaan sellainen, ettei yhtiö mitä ilmeisimmin olisi vastaavin ehdoin lainannut varojaan ulkopuoliselle, asiaa ei ollut syytä arvioida valituksessa esitetyn säännöksen tarkoituksenkaan perusteella toisin. Koska A oli verovuoden päättyessä omistanut yhtiön osakkeista yli kymmenen prosenttia, rahalainasta tuolloin maksamatta ollut määrä oli verotuksessa pääomatuloksi luettavaa osakaslainaa.
Turun hallinto-oikeus 2.6.2020 T:20/0416/3
Osakevaihtosopimus käyvän arvon alittavaan hintaan
Valittaja aikoi osakevaihdossa luovuttaa A Oy:n osakkeita B Oy:lle, jonka osakkaita olivat valittajan lisäksi hänen aviopuolisonsa ja neljä lastaan. Vaihtosuhde oli tarkoitus ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan määrittää siten, että valittaja sai luovuttamiensa osakkeiden sijaan B Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita, joiden arvo saattoi alittaa luovutettujen osakkeiden arvon. Hallinto-oikeudessa oli jäänyt ratkaistavaksi, onko perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentin säännöksen nojalla katsottava, että veronalaista lahjaa ei muodostu, jos B Oy:n osakevaihdossa antamien uusien osakkeiden käypä arvo oli kuitenkin yli kolme neljäsosaa valittajan vaihdossa antamien A Oy:n osakkeiden käyvästä arvosta.
Hallinto-oikeus totesi, että yksityisoikeudellisesti tarkasteltuna valittajan aviopuoliso ja lapset eivät saaneet järjestelyssä uutta omaisuutta heidän jo ennestään omistamiensa B Oy:n osakkeiden lisäksi. Mahdollisuus arvioida heidän saamaansa etua tästä huolimatta perintö- ja lahjaverolain 1§:n 1 momentissa ja 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna lahjana edellyttää lainkohtien laajaa tulkintaa. Vastaavalla tavalla laajasti on perusteltua tulkita myös perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momenttia. Oikeuskäytännössä onkin katsottu, että säännöksen soveltamisen edellytykseksi ei voida asettaa sitä, että vastikkeen suorittaa nimenomaan mahdollisen lahjan saaja (KHO 2016:76).
Hallinto-oikeus katsoi, että verolainsäädäntöä on perusteltua tulkita sellaisella tavalla, joka edistää lain täsmällistä ja tarkkarajaista soveltamista. Ellei perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momenttia sellaisenaan sovellettaisi osakevaihdon yhteydessä, jouduttaisiin tämän tavoitteen vastaisesti arvioimaan olosuhteita tapauskohtaisesti sen ratkaisemiseksi, milloin yhtiön luovuttamien ja sen saamien osakkeiden käypien hintojen välinen ero on niin merkittävä, että kysymyksessä olisi veronalainen lahja.
Mainituin perustein perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun vaihtosopimuksen käsitettä oli perusteltua tulkita niin, että se kattaa myös kysymyksessä olevan kaltaisen osakevaihdon. Valittajan aviopuoliso ja lapset eivät saaneet veronalaista lahjaa, mikäli B Oy:n antamien uusien osakkeiden käypä arvo oli yli kolme neljännestä yhtiön saamien osakkeiden käyvästä arvosta. Ennakkoratkaisu.
Pohjois-Suomen HAO 26.5.2020 T: 20/0252/2 (Äänestys 2–1)