TaxFax nro 48 • 24.6.2020
Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos
Verohallinto on julkaissut 26.6.2020 päivätyn ohjeen Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos (linkki). Ohjeessa käsitellään osakeyhtiöiden, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden omistajanvaihdoksen vaikutusta tappioiden vähentämiseen sekä menettelyä poikkeusluvan myöntämiseksi. Yhtiön tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet sen osakkeista tai osuuksista on vaihtanut omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi tai yli puolet sen jäsenistä on vaihtunut. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty uuden oikeuskäytännön perusteella ja ohjeeseen on lisätty uusia esimerkkejä. Ohjeen lukuja 1.2 ja 1.8 on täydennetty erilaisilla omistajanvaihdostilanteilla. Lisäksi ohjeeseen on sisällytetty myös Omistajanvaihdos ja tappiontasaus henkilöyhtiössä -ohje.
Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia eli erilajisia osakkeita. Osakkeiden erilajisuudella ei ole merkitystä arvioitaessa ovatko tappiot menetetty omistajavaihdoksen perusteella.
Esimerkki
Osakeyhtiön osakekanta muodostuu 100 osakkeesta, joista 40 on A-osakkeita ja 60 B-osakkeita. A-osakkeet tuottavat 4-kertaisen äänioikeuden B-osakkeisiin verrattuna. X omistaa kaikki A-osakkeet ja Y kaikki B-osakkeet. Verovuonna 2020 X myy kaikki A-osakkeet ulkopuoliselle taholle. Koska yli puolet yhtiön osakkeista ei ole vaihtanut kaupassa omistajaa, osakeyhtiö ei menetä oikeuttaan tappioiden vähentämiseen, vaikka osakeyhtiössä äänivaltaa käyttävä taho on muuttunut.
Osa osakeyhtiön osakkeista voi olla yhtiön itsensä omistuksessa. Yhtiön hallussa olevia osakkeita ei oteta huomioon, kun arvioidaan, onko yhtiön osakkeista yli puolet vaihtanut omistajaa. Siten vain ulkona olevat osakkeet otetaan huomioon arvioitaessa, onko osakeyhtiössä tapahtunut omistajanvaihdos, jossa tappioiden vähennysoikeus menetetään.
Esimerkki
Osakeyhtiön osakekanta muodostuu 100 osakkeesta, joista A omistaa 25 osaketta, B 24 osaketta ja 51 osaketta on yhtiön hallussa. Verovuonna 2020 A myy C Oy:lle kaikki omistamansa osakkeet. Koska yhtiön ulkona olevista osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa, yhtiössä on verovuonna 2020 tapahtunut TVL 122 §:n 1 momentin tarkoittama omistajanvaihdos.
Ammatin- ja liikkeenharjoittajien veronpalautukset ja jäännösverot
Verohallinto tiedottaa, että heinäkuun 6. päivä veronpalautuksensa saa noin 90 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajaa. Saadakseen veronpalautuksen oikealle tilille, tilinumeron ehtii ilmoittamaan OmaVerossa vielä 28.6.
Jäännösveroja eli mätkyjä maksaa noin 44 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajaa. Eräpäivä on 1.7. Mahdollinen toisen erän eräpäivä on 1.9.
Verotuksen päättymispäivä vaikuttaa siihen, minä päivänä saa veronpalautusta tai milloin on jäännösveron eräpäivä. Verotus päättyy asiakkailla eri aikaan. Oman ajantasaisen tilanteen saa tarkistettua helpoiten OmaVerosta.
Oikaisuvaatimuksen lähes kahden vuoden käsittelyaika oli liian pitkä
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Verohallinnon huomiota velvollisuuteen käsitellä verotuksen oikaisuvaatimukset ilman aiheetonta viivytystä (päätös OKV/40/10/2020, linkki). Kantelijan yhtiön oikaisuvaatimuksen käsittely Verohallinnossa oli kestänyt noin vuoden ja 11 kuukautta. Kantelijalta oli pyydetty oikaisuvaatimuksen täydennystä, kun asia oli ollut käsiteltävänä jo noin puolitoista vuotta. Verohallinnon ilmoittaman mukaan asian käsittelyn viipyminen oli aiheutunut siitä, että oikaisuvaatimuksella oli ollut useampi käsittelijä ja käsittelijät olivat siirtyneet toisiin tehtäviin.
Laillisuusvalvontakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että viranomaisen tulee huolehtia tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta myös niissä tilanteissa, kun resurssit ovat niukat tai organisaatiossa tapahtuu muutoksia tai henkilöstövaihdoksia. Kahden vuoden käsittelyaikaa ei voitu asiassa pitää kohtuullisena, eikä oikaisuvaatimusta ollut käsitelty laissa edellytetyin tavoin ilman aiheetonta viivytystä.
Työpanososingon verotus
Verohallinto on julkaissut 22.6.2020 päivätyn ohjeen Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty ilmoitusvelvollisuuden osalta.
Työpanokseen perustuvan osingon jakaneen yhtiön on ilmoitettava maksamansa työpanososinko ja siitä toimitettu ennakonpidätys tulorekisteriin. Suorituksen saajana ilmoitetaan se henkilö, jonka tuloksi työpanososinko luetaan verotuksessa.
Työpanososingosta annetaan ilmoitus vain tulorekisteriin. Kyseisestä osingosta ei siis anneta vuosi-ilmoitusta 7812 (vuosi-ilmoitus maksetuista osingoista) eikä vuosi-ilmoitusta 7816 (vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä).
Raportointi rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä
Verohallinto tiedottaa, että rajat ylittävät verosuunnittelujärjestelyt, joissa voi olla veron välttämisen tai veron kiertämisen piirteitä, on ilmoitettava Verohallinnolle. Ilmoitusvelvollisuus koskee järjestelyjä, joissa osapuolet ovat useammasta kuin yhdestä valtiosta ja järjestelyssä on ainakin yksi laissa määritelty tunnusmerkki.
Kysymyksessä on uusi ilmoitusvelvollisuus, joka koskee sekä yritysten että yksityishenkilöiden toteuttamia järjestelyitä. Palvelun tarjoajien ja verovelvollisten on ilmoitettava Verohallinnolle laissa tarkoitetut rajat ylittävät verosuunnittelujärjestelyt 1.7.2020 alkaen. Verohallinto on julkaissut syventävän ohjeen (linkki) ja ilmoitusohjeen raportoitavista järjestelyistä (linkki).