TaxFax nro 49 • 29.6.2020
Alkuvuoden arvonlisäverot voi saada lainaksi
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 74/2020, VaVM 8/2020), jonka perusteella yritykset voivat saada palautuksena alkuvuonna 2020 suoritetut arvonlisäverot osana maksujärjestelyä. Vastaavat määrät maksetaan takaisin Verohallinnolle maksujärjestelyssä laadittavan maksuohjelman mukaisesti.
Yritys voi pyytää vuoden 2020 tammi-, helmi ja maaliskuussa maksamiaan arvonlisäveroja takaisin tekemällä maksujärjestelypyynnön. Yritys maksaa palautetun arvonlisäveron myöhemmin takaisin Verohallinnolle maksujärjestelyn kautta. Pyynnön on voinut tehdä OmaVerossa 26.5. alkaen ja se on tehtävä viimeistään 31.8.2020.
Veronpalautuksia ei käytetä maksujärjestelyssä olevien verojen maksamiseen
Huojennettuun maksujärjestelyyn tai maksunlykkäykseen kuuluvan verovelan suoritukseksi ei käytetä veron palautuksia. Palautukset maksetaan sen sijaan verovelvolliselle, jos palauttamiselle ei ole muita esteitä.
Kuitatun palautuksen hakeminen
Verohallinto voi maksaa tietyissä tilanteissa verovelvolliselle sellaisen veron suoritukseksi käytetyt palautukset eli niin sanotut kuitatut palautukset, joista on tehty maksujärjestely. Palautus voidaan maksaa, jos se on käytetty veron suoritukseksi 25.3.2020 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 25.6.2020. Palautettavan määrän maksamisen edellytyksenä on se, että verovelvollisen pyytää maksujärjestelyä 30 päivän kuluessa lain voimaantulosta, joka on 26.6.2020. Määräaikaa laskettaessa voimaantulopäivää ei oteta lukuun.
Verojen korko aleni
Maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin sovellettavaa viivästyskorkoa on alennettu 2,5 prosenttiin. Korko aleni eduskuntakäsittelyn aikana, sillä hallituksen esityksen mukaan korko olisi ollut kolme prosenttia. Korkokantaa alennettiin, koska ongelmallisena pidettiin sitä, että maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle lasketaan viivästyskorkoa veron lakisääteisen eräpäivän mukaan riippumatta siitä, milloin vero on maksettu ja milloin Verohallinto palauttaa maksetun veron verovelvolliselle.
Muutos koskee veroja, jotka ovat erääntyneet tänä vuonna maaliskuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana, sekä huojennetun maksujärjestelyn kohteena olevia alkuvuoden arvonlisäveroja.
Kustannustuen hakeminen
Tasavallan presidentti on vahvistanut lain yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (He 91/2020,TaVM 14/2020) . Laki tulee voimaan 1.7.2020 ja yritykset voivat hakea tukea Valtiokonttorista 7.7.2020 alkaen. Hakemus tulee tehdä Valtiokonttorille viimeistään 31.8.2020.
Valtiokonttori tekee tukipäätöksen yritysten hakemusten ja Verohallinnon toimittamien yritysten myyntitietojen perusteella. Valtiokonttori valvoo myös jälkikäteen sitä, että tuet on myönnetty oikein perustein, ja voi muun muassa periä virheellisten tietojen perusteella myönnetyt tuet takaisin.
Kustannustuen saamisen edellytykset
- Kustannustuen ehtona on, että yrityksen toimialan myynti on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Mikäli yritys toimii tällaisella toimialalla, on lisäksi ehtona, että yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.
- Tukeen oikeutettuja toimialoja on 368, jotka on lueteltu valtioneuvoston asetuksen liitteessä. Luokituksena on käytetty Tilastokeskuksen vahvistamaa kansallista toimialaluokitusta.
- Toimialan huhtikuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon.
- Yritysten huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yritys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrataan vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvoon.
- Tukea saa yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella. Tuen euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on 500 000 e. Alle 2000 euron tukea ei makseta, sillä näin matalalla tuella ei ole merkitystä konkurssien estämiseksi. Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta.
- Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, jonka liikevaihto on laskenut 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.
- Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä.
- Kustannustukea eivät voi saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn mukaan taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019, jotka ovat laiminlyöneet verovelvoitteensa tai jotka ovat konkurssissa.
- Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys on jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta nämä tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti. Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennetään 70 prosenttia.
Arvonlisäverolakiin väliaikainen muutos
Tasavallan presidentti on vahvistanut arvonlisäverolain väliaikaisen muutoksen (He 89/2020, VaVM 12/2020), jonka mukaan covid-19-tartunnan estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa käytettävien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat ovat verottomia.
Arvonlisäverottomuus koskee myyntejä julkisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelun tuottajille sekä Tullin hyväksymille organisaatioille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Näitä myyntejä varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero saadaan vähentää eli kyse on nollaverokannasta. Muutosta sovelletaan taannehtivasti 30.1.2020 alkaen ja se on voimassa 31.7.2020 asti.
Uutta oikeuskäytäntöä
Henkilökunnan liikunta- ja urheilupalveluja pidettiin palkkana
B-konserniin kuuluvan A Oy:n tarkoituksena oli tarjota B-konserniin kuluvien matkailupalveluja tarjoavien yhtiöiden henkilökunnalle veloituksetta käyttöoikeus kaikkiin konserniyhtiöiden tarjoamiin matkailupalveluihin, joita olivat muun ohella hotellien kuntosalit ja uima-altaat, minikylpylät sekä laskettelurinteet hissikortteineen. Palvelut olisivat ensisijaisesti konserniyhtiöiden asiakkaiden käytössä näiltä erikseen perittyä maksua vastaan tai majoituksen hintaan sisältyvinä, ja työntekijöiden palvelujen käyttöä voitaisiin rajoittaa asiakkaiden käytön mahdollistamiseksi. Yhtiön ilmoituksen mukaan edun järjestämisestä ei aiheutuisi sille erillisiä lisäkustannuksia.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että konserniyhtiöiden matkailupalvelujen käyttöön perustuvaa etua ei voitu pitää tuloverolain 69 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tavanomaisena ja kohtuullisena, kun otettiin huomioon käyttöedun piiriin kuuluvien palvelujen sisältö ja se seikka, että oikeus käyttää palveluja kohdistui rajoituksetta konserniyhtiöiden kaikkien laajalla maantieteellisellä alueella sijaitsevien toimipaikkojen mainittuihin palveluihin. Etua oli pidettävä työntekijöiden ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettuna palkkana, josta yhtiön oli toimitettava ennakonpidätys. Verohallinnon antama ennakkoratkaisu, joka on ollut voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.
KHO 25.6.2020 T:2774 eli vuosikirjassa KHO:2020:78