TaxFax nro 51 • 5.8.2020
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä laajenee
Verohallinto tiedottaa (linkki), että arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli Mini One Stop Shop laajenee One Stop Shop -järjestelmäksi. One Stop Shop -järjestelmä otetaan käyttöön 1.7.2021. Alkuperäinen aikataulu käyttöönotolle oli 1.1.2021, mutta Euroopan komissio on päättänyt lykätä lainsäädännön soveltamisajankohtaa 6 kuukaudella.
Nykyinen arvonlisäveron erityisjärjestelmä kattaa pelkästään tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnin kuluttajille EU:ssa, mutta uusi arvonlisäveron erityisjärjestelmä tulee kattamaan muun muassa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä EU:n sisäisen tavaroiden etämyynnin.
Erityisjärjestelmä arvonlisäverotuksessa käsittää jatkossa kolme erillistä erityisjärjestelmää
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä laajenee kolmeksi erilliseksi erityisjärjestelmäksi: unionin järjestelmä, muu kuin unionin järjestelmä sekä tuontijärjestelmä.
1. Unionin järjestelmä kattaa jatkossa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä EU:n sisäisen tavaroiden etämyynnin.
Unionin järjestelmä kattaa myös sekä EU-maan että EU:n sisäisen tavaroiden myynnin kuluttajille sähköisen markkinapaikan kautta. Markkinapaikka voi olla esimerkiksi sähköinen rajapinta, portaali tai alusta.
2. Muu kuin unionin järjestelmä kattaa jatkossa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut.
3. Uusi tuontijärjestelmä kattaa EU:n ulkopuolelta tuotujen tavaroiden etämyynnin, kun tavaralähetyksen arvo on enintään 150 euroa. Myös tuontijärjestelmässä tavaroiden etämyynti kuluttajille voi tapahtua sähköisen markkinapaikan kautta. Tietyissä tilanteissa myyjän on nimettävä välittäjä, joka antaa veroilmoitukset ja maksaa verot myyjän nimissä ja puolesta.
Vähäarvoisen tuonnin verovapaus poistuu. Vähäarvoisena tuontina pidetään sellaisia lähetyksiä, joiden sisältämien tavaroiden arvo on yhteensä enintään 22 euroa.
Rekisteröityminen erityisjärjestelmään on vapaaehtoista
Rekisteröityminen erityisjärjestelmään on vapaaehtoista. Rekisteröintihakemuksen voi tehdä OmaVerossa.Hakemuksen One Stop Shop -järjestelmään voi tehdä ennakkoon 3 kuukautta ennen järjestelmän käyttöönottoa eli 1.4.2021 alkaen. Rekisteröinti alkaa kuitenkin vasta siitä päivästä, kun järjestelmä otetaan käyttöön.
Jos myyjä ei rekisteröidy arvonlisäveron erityisjärjestelmään, hänen pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi niihin maihin, joissa kuluttajat ovat ostaneet erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia palveluita tai tavaroita. Maahantuotavat tavarat on aina tulliselvitettävä. Kun tuontijärjestelmää ei käytetä, Tulli kantaa maahantuonnin arvonlisäveron tullauksen yhteydessä.
Arvonlisäveron erityisjärjestelmän ilmoituksen korjaaminen muuttuu
Jatkossa myyjä ilmoittaa aikaisemmalta verokaudelta korjattavat tiedot myöhemmän verokauden veroilmoituksella, eikä nykytilasta poiketen anna kyseiselle verokaudelle korvaavaa ilmoitusta. Veroilmoituksen korjaamisen muutos vaikuttaa myös veron maksamiseen: korjaaminen voi joko lisätä tai vähentää veroilmoitukselta maksettavaa määrää.
Verohallinto sai moitteita vanhentuneen osoitetiedon käytöstä
Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan ( EOAK/5372/2019 linkki), että Verohallinnon menettely kantelijan äidin kuolinpesän ennakkoverohakemuksen käsittelyssä oli lainvastainen. Tapauksessa oli kyse siitä, että Verohallinto lähetti kuolinpesän verotusta koskevan päätöksen vanhentuneeseen osoitteeseen. Verohallinnon virkailija oli ohjeistuksen vastaisesti laiminlyönyt huolehtia kuolinpesän ajantasaisen osoitetiedon selvittämisestä. Tapahtuneiden lainvastaisten laiminlyöntien johdosta vero lähetettiin ulosottoon, jonka vuoksi kuolinpesä joutui aiheettomasti suorittamaan viivästyskorkoa ja ulosottoviranomaisen määräämän ulosottomaksun. Apulaisoikeusasiamies pyysi ratkaisussaan Verohallintoa harkitsemaan tulisiko kantelijalle korvata nämä Verohallinnon omasta laiminlyönnistä johtuneet seuraamukset.
Verohallinto menetteli lainvastaisesti verokorttipäätöksiä tehdessään
Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan (EOAK/4830/2019 linkki), että Verohallinnon menettely merkitä verovelvollisten yksilöintitiedoksi vuoden 2019 perusverokorttiin henkilön sukunimi ja vain ensimmäinen etunimi ei perustunut väestötietojärjestelmään ja sinne lain mukaan talletettuihin henkilön yksilöintitietoihin. Menettely oli väestötietojärjestelmän käyttötarkoituksen vastainen eikä turvannut verovelvollisten asianmukaista yksilöintiä ja tunnistamista.
Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, että Verohallinnon menettely vuoden 2019 verokorttipäätösten nimitiedon merkitsemisessä oli lainvastainen, kun se poikkesi lain mukaan väestötietojärjestelmään talletetusta henkilön yksilöintitietona käytettävästä täydellisestä nimitiedosta ja vahvistetusta kutsumanimitiedosta.
Kantelija oli lähettänyt Verohallinnolle korjausvaatimuksen. Siinä hän vaati, että hänen kutsumanimensä korjataan siten kuin se ilmenee väestötietojärjestelmästä ja Verohallinnon omasta tietojärjestelmästä. Verohallinto jätti kantelijan selkeän ja yksilöidyn vaatimuksen lainmukaisesti käsittelemättä.
Mikäli kantelijan vaatimus olisi käsitelty asianmukaisesti, hän olisi mitä todennäköisemmin saanut tapahtuneen virheen korjatuksi, koska Verohallinto joutui muutaman viikon kuluttua muuttamaan menettelyään saamansa muun asiakaspalautteen perusteella. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa todetaan, että Verohallinnon laiminlyönti oli lainvastainen ja sen johdosta kantelija ei saanut vaatimustaan asianmukaisesti käsitellyksi eikä verokorttipäätöksen nimitietoa korjatuksi.
Rajat ylittävät hybridijärjestelyt
Verohallinto on julkaissut 3.7.2020 päivätyn ohjeenEräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotus (linkki). Hybridijärjestelyitä koskevan sääntelyn tavoitteena on turvata yhteisöveropohjaa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Sääntelyllä pyritään varmistamaan mahdollisuus ottaa verotuksessa huomioon kaikki jäsenvaltioissa yleisesti verovelvollisen yhteisön verotettavaksi kuuluvat tulot. Sääntelyn tavoitteena on torjua verokohtelun eroavuuksista johtuvia verovaikutuksia ja ennaltaehkäistä veron välttämiseen johtavien hybridijärjestelyjen toteutumista.
Hybridilain säännöksillä rajoitetaan menon vähennyskelpoisuutta tai tulon verovapautta. Hybridilain säännökset ovat ensisijaisia suhteessa yleisiin menon vähennyskelpoisuutta ja tulon veronalaisuutta koskeviin sääntöihin hybridilain soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa, eikä hybridilain soveltamisen edellytyksenä ole veron kiertämisen tarkoitus.
Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.