TaxFax nro 61 • 17.9.2020
Vuoden 2021 talousarvioesityksen veroratkaisut
Valtioneuvosto tiedottaa (linkki), että hallitus on tehnyt vuoden 2021 talousarvioesitykseen liittyen seuraavia veroratkaisuja:
Ansiotulot
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikille tulotasoille, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun seurauksena.
Tutkimusyhteistyökannustin
Hallitus valmistelee määräaikaisen tutkimusyhteistyökannustimen, jonka yksityiskohdat täsmentyvät lausuntokierroksen jälkeen.
Arvonlisäverotus
Arvonlisäveron alarajaa nostetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta alkaen pienyrittäjiä tukevana toimena.
Poistot
Pienten poistojen euromääriä korotetaan. Korotusten tasosta päätetään valmistelun yhteydessä.
Urheilurahasto
Urheilurahastoon siirrettävän tulon enimmäismäärää korotetaan 200 000 euroon. Lisäksi arvioidaan valmistelun yhteydessä, voidaanko rahastoon kertyneiden varojen tulouttamista joustavoittaa tavoitteena parantaa urheilu-uran jälkeistä toimeentuloa mm. työttömyyden varalta.
Tilapäisen työskentelyn aikaraja
Väliaikaisena toimena pidennetään tilapäisen työskentelyn enimmäiskestoa erityisellä työntekemispaikalla 3 vuodesta 3,5 vuoteen, jotta työskentely yli kolmen vuoden komennuksilla voidaan edelleen katsoa työmatkaksi.
Kotitalousvähennys
Hallitus päättää kevään 2021 kehysriihen yhteydessä kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta ottaen huomioon suhdannetilanteen ja vuoden 2020 lopussa valmistuvan tutkimushankkeen kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista.
Liikenteen työsuhde-edut
Toteutetaan vuoden 2021 alusta liikenteen työsuhde-etujen verouudistus, joka tukee siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen. Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan 170 euroa kuukaudessa vuosiksi 2021-2025.
Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi eduksi vuosille 2021-2025. Työsuhdesähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.
Työsuhdematkalipun verotusta yksinkertaistettaisiin säätämällä verovapauden ylärajaksi 3 400 euroa sekä poistamalla samalla veronalaisena tulona pidettävä 300-750 euron välinen osa.
Työsuhdepolkupyörä säädetään verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa.
Niin sanotun liikkumispalvelupaketin verovapaa osa määräytyisi muita verovapaita työsuhde-etuja vastaavalla tavalla. Pakettiin voisi näin ollen sisältyä verovapaasti sekä julkisen liikenteen työsuhdematkalippu että polkupyöräetu edellä mainittuihin euromääriin asti.
Vuoden 2021 kehysriiheen mennessä jatkovalmistellaan työsuhdeautojen verotuksen uudistamista siten, että verotus ohjaisi valitsemaan työsuhdeautoksi vähäpäästöisen auton. Tässä yhteydessä arvioidaan, miten verotuksella voidaan kannustaa täyssähköautojen lisäksi kaasu-autojen ja lataushybridien hankintaa. Valmistelussa huomioidaan toteutuksen hallinnollinen tehokkuus. Tavoitteena on, että lähivuosina työsuhdeautokäytöstä vapautuu markkinoille merkittävä määrä kohtuuhintaisia, vähän käytettyjä vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
Väylämaksut
Väylämaksujen puolitusta jatketaan vuoden 2023 loppuun asti.
Energiaverot
Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan 2021 alusta nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla. Poistetaan yhteistuotannon 0,9 laskentasääntö.
Turpeen veroa korotetaan osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta 2,7 €/MWh.
Turpeen verotuksessa otetaan käyttöön vuodesta 2022 lähtien lattiahintamekanismi, joka varmistaa, että yhdessä päästöoikeuden hinnan kanssa turpeen energiankäyttö vähintään puolittuu hallitusohjelman tavoitevuoteen 2030 mennessä. Mekanismin yksityiskohdista päätetään kehysriihessä 2021 asiantuntijavalmistelun esityksestä (VM, TEM, Ilmastopaneeli, Afry, VTT, VATT), ja valmistelussa kuullaan toimialan edustajia, kuten Energiateollisuus ry:tä ja Suomen Turvetuottajat ry:tä. On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.
Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle 2021. Samalla energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta poistuu automaattisesti noin kaksi kolmasosaa, kun veroa ei palauteta enää sähköverosta.
Jäljelle jäävästä energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta luovutaan 2021 alkaen neljän vuoden määräajassa siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Tuen poistaminen toteutetaan niin, että eniten nettoverorasituksen nousua kohtaavien yritysten energiaverorasitus nousisi voimakkaammin vasta siirtymäkauden loppupuolella. Lisäksi tuen määrän alentaminen pyritään toteuttamaan näistä lähtökohdista mahdollisimman tasaisesti.
Käytössä olevan energiatuen avulla tuetaan teollisuuden siirtymistä päästöttömiin teknologioihin. Investointitukea voidaan myöntää laitoskohtaisesti myös siirtymäajan jälkeen.
Muut energiaverolinjaukset
Hallitusohjelman kirjaus kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien siirrosta sähköveroluokkaan II toteutetaan mahdollisimman pikaisesti siten, että muutokset voivat tulla voimaan vuoden 2021 aikana.
Selvitetään päästövähennystavoitteen saavuttamisen ja toimijoiden neutraalin kohtelun kannalta tarkoituksenmukainen malli. Tämä edellyttää EU-oikeudellista arviota, joka käynnistetään mahdollisimman nopeasti.
Hallitus perustaa syksyn aikana valmisteluelimen, joka laatii viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä energiaverotuksen tiekartan, joka yhdessä päästökaupan kanssa tukee 2035 hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista. Valmistelussa arvioidaan, miten turvataan veropohja päästövähennysten ja teknologiamuutosten yhteydessä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla huomioiden elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Tiekartta luo ennakoitavan näkymän energiaverotuksen kehittymisestä. Työssä otetaan huomioon energiaverotuksen työryhmäraportti. Viimeistään vuoden 2021 lopussa tehdään päätökset niistä tiekartan toimista, jotka aloitetaan hallituskauden aikana.
Päästöihin perustuva kulutusvero ja laajapohjainen pakkausvero
Selvitetään tutkimushankkeena vuoden 2022 alkuun mennessä, millä perusteilla ja millä tavoin kulutuksen päästöohjausta voitaisiin kustannustehokkaasti toteuttaa. Tavoitteena on kehittää elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi. Päästöohjauksen tehokkuuden ja toteuttamiskelpoisuuden kannalta tulee kuitenkin arvioida myös muita ohjauskeinoja kuin kulutusverotusta.
Hallitus käynnistää syksyllä 2020 selvitystyön laajapohjaisesta uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverosta. Kiertotaloutta edistävän verotuksen, eli pakkausveron, jätteenpolton veron ja kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveron korotuksen, päätökset tehdään syksyn 2021 ja 2022 budjettiriihien yhteydessä.
Alkoholi ja tupakka
Terveyden edistämiseksi alkoholin ja tupakan verotusta kiristetään.
Uutta oikeuskäytäntöä
Turva- ja hälytysjärjestelmän asennustöistä sai kotitalousvähennyksen
A oli asennuttanut kotiinsa B Oy:n tarjoaman turva- ja hälytysjärjestelmän, joka sisälsi muun muassa keskusyksikön (GSM- ja Wifi-liitäntä), puhekeskuksen, käyttönäppäimistön sekä murto- ja palovaroittimet. Lisäksi järjestelmään oli liitettävissä vesi- ja vuotovahdit. Järjestelmän asennustyöt olivat sisältäneet A:n kotona tehdyn asennettavan järjestelmän ja siihen liittyvän palvelun laajuuden määrittämisen, asennettavien ilmaisimien ja keskusyksikön sijainnin yksityiskohtaisen suunnittelun, laitteiden varsinaisen asennus- ja ohjelmointityön sekä hälytysjärjestelmän käytön koulutuksen.
A:n hankkiman järjestelmän tarkoituksena oli muun ohella varoittaa rakennusta ja rakennelmia uhkaavista vahingoista ja siten ehkäistä suurten vahinkojen aiheutumista ja edistää asunnon kunnossapitoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että järjestelmää oli pidettävä luonteeltaan taloteknisenä perusparannuksena. Näin ollen järjestelmän asennustyö oli tuloverolain 127 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2019.
KHO 15.9.2020 T:3662 eli vuosikirjassa KHO:2020:95
Yhtiölle maksuunpantujen ennakonpidätyksien ja sosiaaliturvamaksujen tulee vastata palkan määrää
A Oy:ssä oli toimitettu verotarkastus, jossa oli havaittu yhtiön maksaneen palkkaa B:lle ohi kirjanpidon. Yhtiölle oli maksuunpantu verovuosille 2014 ja 2015 ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua B:lle maksetuksi arvioidun palkan määrän perusteella.
B:n vaatimuksen johdosta Verotuksen oikaisulautakunta oli alentanut tämän ansiotuloon lisättyjä määriä, eivätkä A Oy:lle maksuunpannut määrät siten enää vastanneet palkkaa, jonka B:n oli katsottu saaneen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei ollut hakenut muutosta oikaisulautakunnan B:n osalta tekemään päätökseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että ennakkoperintämenettelyn tarkoituksena on verovelvollisen eli työntekijän maksettavaksi tuloverolain perusteella määrättävien verojen periminen etukäteen työntekijälle maksettavan suorituksen yhteydessä. Lisäksi työnantajan tulisi maksaa työntekijän palkan määrän mukaan määräytyvä työnantajan sosiaaliturvamaksu Verohallinnolle ennakonpidätyksen maksamisen yhteydessä.
Ennakkoperintälain 3 §:ssä säädetyn ennakkoperinnän vastaavuusvaatimuksen mukaisesti tavoitteena on, että ennakonpidätys vastaa mahdollisimman tarkasti työntekijälle verovuonna maksuunpantavien verojen määrää. Myös arviomaksuunpanossa on pyrittävä noudattamaan ennakkoperinnän vastaavuusvaatimusta ja työnantajan sosiaaliturvamaksun määrän on tällöinkin perustuttava työntekijän palkan arvioituun määrään. Näin ollen A Oy:lle maksuunpannut ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut alennettiin vastaamaan Verotuksen oikaisulautakunnan arvioimaa B:n palkan määrää.
KHO 16.9.2020 T:3670