TaxFax nro 63 • 1.10.2020
Yleinen verovelvollisuus tosiasiallisen johtopaikan perusteella
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 136/2020), jossa ehdotetaan Suomen verotusoikeutta laajennettavaksi nykyisestä siten, että yhteisö olisi Suomessa yleisesti verovelvollinen myös sillä perusteella, että sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Esityksen mukaan yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee paikassa, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään yhteisön hallituksen tai muun vastaavan päätöksentekoelimen toimesta ottaen huomioon muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet. Tämän arvioinnissa lähtökohtana pidettäisiin hallituksen tai muun vastaavan ylimmän päätöksentekoelimen päätöksentekopaikkaa. Arvioissa voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet, joilla tässä yhteydessä tarkoitettaisiin pääkonttorin sijaintia tai muuta sijaintia, jossa yhteisön toimeenpaneva johto toimii. Toimeenpanevana johtona pidetään vakiintuneesti toimitusjohtajaa tai muuta vastaavaa johtajaa sekä toimitusjohtajan tai muun vastaavan johtajan välittömässä alaisuudessa toimivia henkilöitä, jotka toimivat yhteisön ylimmissä johtotehtävissä.
Ehdotettu sääntely vastaa monessa muussa valtiossa voimassa olevaa sääntelyä. Muutoksella olisi merkitystä erityisesti verosopimusten kaksoisasujatilanteissa, jollainen syntyy yleensä silloin, kun yhdessä valtiossa perustetulla tai rekisteröidyllä yhteisöllä on toisessa valtiossa tosiasiallinen johtopaikka.
Muutoksen myötä Suomen lainsäädäntö soveltuisi nykyistä paremmin kaksoisasujatilanteiden ratkaisemiseen, erityisesti tilanteissa, joissa sopimusvaltio määrittää asuinvaltion vain rekisteröitymis- tai perustamispaikan mukaan ja yhteisöllä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka.
Työttömyysvakuutusmaksun ennakkomaksumenettely poistuu
Hallitus esittää lainmuutosta (He 140 / 2020), jonka tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvää menettelyä. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2021.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työttömyysvakuutusmaksu on mahdollista maksaa Työllisyysrahastolle kahdella erilaisella menettelytavalla, ennakkomaksumenettelyn tai jälkikäteen laskutettavan menettelyn, toteumamallin kautta. Toteumamalli otettiin käyttöön työttömyysvakuutusmaksujen perintää uudistettaessa tulorekisterin käyttöönoton johdosta vuonna 2019. Suurin osa Työllisyysrahaston asiakkaista käyttää ns. toteumamallia, ja ennakkomallin käyttö on jäänyt hyvin vähäiseksi.
Ehdotettavilla muutoksilla siirryttäisiin kahdesta vaihtoehtoisesta perintätavasta yhteen menettelyyn, jota kaikki työnantajat noudattaisivat. Ennakkomaksumenettely ehdotetaan poistettavaksi laista. Ennakkomenettelyn kautta maksetaan vain noin 0,35 prosenttia työttömyysvakuutusmaksuista ja sitä on käyttänyt vain noin yksi prosentti työnantajista.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 1.10.2020 päivätyn ohjeen Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa (linkki). Ohje käsittelee tilanteita, joissa Suomessa yleisesti verovelvollisella yhteisöllä on tuloja, joihin Suomen lisäksi on verotusoikeus myös toisella valtiolla. Tuloon kohdistuu kansainvälistä juridista kaksinkertaista verotusta, kun tuloa verotetaan asuin- ja lähdevaltiossa. Lähtökohtana on tällöin se, että lähdevaltiossa suoritettu vero hyvitetään verovelvollisen asuinvaltiossa.
Ulkomaisen veron hyvittäminen
Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön on vaadittava ulkomaisen veron hyvitystä kirjallisesti verotusta toimitettaessa. Ulkomaista veroa ei hyvitetä viranomaisaloitteisesti. Vaatimuksessa on oltava selvitys vieraan valtion veron määrästä ja maksuperusteesta sekä siitä, että vieraan valtion vero on suoritettu samoin kuin muut hyvityksen antamista varten tarpeelliset seikat. Selvitykseksi toisen valtion verosta hyväksytään esimerkiksi verotuspäätös tai tulon maksajalta saatu todistus ennakonpidätyksestä.
Ulkomaisen veron hyvitystä tulee vaatia ennen verotuksen päättymistä. Jollei vieraan valtion veroa ole verotuksen päättymishetkellä suoritettu tai jos vaatimusta ei muusta syystä ole voitu tehdä ennen verotuksen päättymistä, verovelvollinen voi tämän jälkeen esittää hyvityksen oikaisemista koskevan vaatimuksen.
Oikaisuvaatimus
Verovuodesta 2017 alkaen tuloverotuksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Jos oikaisuvaatimus koskee aikaisempia verovuosia, voi oikaisuvaatimuksen tehdä 5 vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Esimerkiksi Viron verojärjestelmä poikkeaa Suomen verojärjestelmästä. Virossa yhtiön tuloveroksi kutsuttavaa veroa (ettevötte tulumaks) maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun virolainen yhtiö jakaa voittoa tai voittovaroja siirretään kiinteältä toimipaikalta ulkomaiselle pääliikkeelle tai muille saman yhtiön ulkomaisille sivuliikkeille. Viroon maksettu vero on hyvityskelpoista Suomessa, vaikka veronmaksussa on ajoitusero Suomen ja Viron välillä. Hyvitysvaatimus kuuluu pääsäännön mukaan kohdistaa sille verovuodelle, jona ulkomainen tulo on verotettu Suomessa. Lähtökohtaisesti voittovarojen siirtämisen kohdistamiseen oikealle verovuodelle sovelletaan ns. FIFO-periaatetta (First In First Out). Yhtiön on esitettävä luotettava selvitys siitä, mille verovuodelle hyvitys kuuluisi kohdistaa.
Seurannaismuutos
Lähdevaltion lopullinen verotus voi valmistua vasta niin myöhään, että Suomen tuloverotuksessa yleiset oikaisuajat ovat jo umpeutuneet. Tällaisessa tilanteessa Verohallinto voi tehdä seurannaismuutoksen, kun verotusta on toisessa valtiossa muutettu Suomen verotukseen vaikuttavalla tavalla. Seurannaismuutoksen tekemiselle ei ole säädetty määräaikaa, joten yhteisö voi ilmoittaa ulkomaan muuttuneen veron vielä yleisten oikaisuaikojen umpeutumisen jälkeenkin.
Esimerkki
Suomessa yleisesti verovelvollisen X Oy:n on tarkoitus siirtää voittovaroja virolaiselta sivuliikkeeltä pääliikkeelle verovuoden 2020 aikana. Voitonsiirto suoritetaan sivuliikkeelle vuonna 2017 kertyneistä voittovaroista. Sivuliikkeen tulo on verotettu Suomessa pääliikkeen tulona vuonna 2017. Viron yritysverojärjestelmästä johtuen sivuliikkeen tulosta ei ole verotettu Virossa sen kertyessä, vaan tuloverotus kohdistuu sen voittovarojen siirtämiseen. X Oy:n tulee suorittaa varojen siirtohetkellä Virossa veroa tulosta, joka on verotettu Suomessa jo sen kertyessä verovuonna 2017.
X Oy ei voi vähentää voittovarojen siirtämisen perusteella Viroon maksamiaan veroja Suomessa verovuonna 2020 suorittamistaan tuloveroista. Menetelmälain 2 §:n mukaan kaksinkertainen verotus poistetaan vähentämällä vieraassa valtiossa suoritettu vero Suomessa samasta tulosta suoritettavasta verosta. Menetelmälain 2 §:n mukainen hyvitys ei voi siten kohdistua X Oy:n verovuodelle 2020, koska tulosta ei suoriteta veroa Suomeen kyseisenä verovuonna.
X Oy voi hakea muutosta verovuoden 2017 verotukseensa tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä, jossa vaaditaan hyvittämään hyvittämättä jäänyt Viroon maksettu vero. Jos hyvitys kohdistuisi verovuodelle, jonka osalta yleiset oikaisulle asetetut määräajat ovat umpeutuneet, voitaisiin hyvitys huomioida verovelvollisen vaatimuksesta seurannaismuutoksena.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan ilmoitus
Verohallinto on julkaissut 1.10.2020 päivätyn ohjeen Osingonsaajan itse antaman ilmoituksen sisältö, voimassaolo ja luotettavuuden todentaminen (linkki). Ohje koskee rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan tunnistamista, kun osinkoa maksetaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä hallintarekisteröidylle osakkeelle. Lakimuutos, jolla muutettiin hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettujen osinkojen lähdeverotusmenettelyä tulee voimaan 1.1.2021.
Osingonsaajan on itse annettava ilmoitus, josta selviää lähdeverotusta varten tarvittavat tiedot osingonsaajasta. Ilmoituksen on oltava riittävän luotettavasti dokumentoitu. Säilyttäjän on varmistettava, että saajan itse antama ilmoitus on johdonmukainen säilyttäjän hallussa olevien muiden osingonsaajaa koskevien tietojen kanssa.