TaxFax nro 64 • 6.10.2020

Tuloverotukseen muutoksia

Hallitus esittää (He 142/2020) vuoden 2021 tuloverotukseen muutoksia:

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 540 eurosta
3 630 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 630 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 7 600 euron ja eläketuloa saavalla noin 11 800 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 23 600 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 30 400 euron ja eläketulon saajalla noin 25 000 euron vuosituloille.

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 770 eurosta 1 840 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,84 prosentista 1,89 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 131 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. Vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 12,5 prosenttista 12,7 prosenttiin.

Täyssähköautojen verotusarvo alenee määräaikaisesti

Työsuhdeauton verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa, jos auto ei tuota ajon aikana hiilidioksidipäästöjä. Käytännössä kyse on täyssähköautoista. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2021–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuoden 2019 jälkeen. Muutos koskisi sekä vapaana autoetuautona että käyttöetuna annettavia työsuhdeautoja.

Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta tilapäisesti

Työnantaja voi tarjota sähköauton latausedun verottomasti vuosina 2021–2025. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja.

Työsuhdematkalippu

Työsuhdematkalipun verovapautta korotetaan. Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon saakka vuodessa. Tämä tarkoittaa, että nykyinen 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuu.

Ehdotus tuo muutoksia liikkumispalvelupakettien verotukseen. Joukkoliikenteen osuus paketista katsotaan työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen, kun työnantaja tarjoaa paketin työsuhde-etuna.
Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla.

Työsuhdepolkupyöräetu verovapaaksi

Työsuhdepolkupyöräetu muuttuu verovapaaksi 1 200 euroon asti vuodessa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. Verovapaa polkupyöräetu voisi olla myös osana liikkumispalvelupakettia. Nykyisin työnantajalta saatu polkupyöräetu on täysimääräisesti veronalaista ansiotuloa, joten kyse on uudesta verotuesta.

Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettua polkimin tai käsikammin varustettua ajoneuvoa, joka voi myös olla varustettu sellaisella enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa sekä sellaista potkupyörää tai muuta vastaavaa moottoritonta ajoneuvoa, jolta koon tai käyttötarkoituksen vuoksi on tarpeellista edellyttää heijastin- ja valaisinvaatimusten sekä muiden polkupyörää koskevien keskeisten turvallisuusvaatimusten täyttymistä.

Polkupyöräetuun katsottaisiin kuuluvan myös pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten esimerkiksi valot ja lukitus sekä nastarenkaat. Vaikka pyöräilykypärä ei ole polkupyörän varuste, voitaisiin työsuhdepyörän yhteydessä annettava kypärä kuitenkin katsoa sisältyvän polkupyöräetuun, koska kypärä on tärkeä pyöräilijän suojavaruste ja tieliikennelaki sisältää suosituksen pyöräilykypärän käytöstä.

Jos työntekijällä olisi ollut käytössään verovapaa polkupyöräetu, asunnon ja työpaikan välistä matkakuluvähennystä ei voisi saada polkupyörän osalta. Polkupyöräetu ei vaikuttaisi muilta osin matkakuluvähennykseen.

Urheilijarahastoon parannuksia

Urheilijarahastoon siirrettävän summan vuotuista enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin.

Erityisen työntekemispaikan määräaikaan väliaikainen pidennys

Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään normaalin kolmen vuoden sijaan enintään kolmen ja puolen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos normaali kolmen vuoden määräaika päättyy 1.1.–31.12.2021.

Työntekijöille voitaisiin siten maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia vielä puolen vuoden ajan samalla erityisellä työntekemispaikalla työskentelystä, jos kolmen vuoden määräaika tulisi täyteen vuoden 2021 aikana. Säännöstä sovellettaisiin myös vuoden 2022 verotuksessa niissä tilanteissa, joissa kolmen ja puolen vuoden määräaika jatkuisi vuoden 2022 puolelle.

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2021

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 2,5 prosentin ansiotasoindeksin mukaisesti.

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan

Hallitus on antanut lakiesityksen (He 143/2020), jonka mukaan arvonlisäverovelvollisuu-den alarajaa korotetaan. Arvonlisäverovelvollisuuden tilikauden liikevaihtoon perustuva alaraja korotetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien. Muutoksen tarkoituksena on keventää pienyritysten hallinnollisia velvoitteita.

Lakia sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Lain voimaan tullessa kesken olevaan tilikauteen sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan

Hallitus esittää (He 156/2020) työttömyysvakuutusmaksuihin 0,32 prosentin korotusta ensi vuodelle. Lait tulisivat voimaan 1.1.2021.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,40 prosenttia palkasta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,90 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta.

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu olisi 1,15 prosenttia palkasta.

Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,38 prosenttia palkasta.

Työpanokseen perustuva osinko luettaisiin jatkossa mukaan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon. Lisäksi säännöksiä täsmennettäisiin työsuhdeoptioiden ja osakepalkkioiden osalta. Työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu olisi pääsäännöstä poiketen, tietyin edellytyksin työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota.

Alkoholiveroa korotetaan

Hallitus on antanut lakiesityksen (He 145/2020), jonka mukaan alkoholiveron korotus kohdistetaan kaikkiin juomaryhmiin pääosin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Viinin veronkorotus on lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Vähän alkoholia sisältävän oluen ja etyylialkoholiveroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia.

Ehdotuksella pienennetään alkoholittomista juomista perittävän virvoitusjuomaveron ja vähän alkoholia sisältävän oluen tai etyyli-alkoholipohjaisen juoman alkoholiveron välistä eroa.

Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus on noin 5 prosenttia. Veronkorotuksen vuoksi alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat arviolta keskimäärin 2 prosenttia.

Parafiinisen dieselöljyn verotuki poistetaan vaiheittain

Hallitus on antanut lakiesityksen (He 144/2020), jonka mukaan parafiinisen dieselöljyn veronalennuksesta luovutaan vaiheittain. Veronalennus myönnetään nykyisin laatuperusteisesti polttoaineverotuksen yhteydessä ja on 5 senttiä litralta.

Alennus poistettaisiin sekä fossiiliselta että uusiutuvalta parafiiniseltä dieselöljyltä. Laatuperusteiseen veronalennukseen ei ole vaikutusta sillä, onko parafiinisen polttoaineen raaka-aine fossiilista tai uusiutuvaa. Muutos lisää liikennepolttoaineista saatavia vuotuisia verotuloja 115 miljoonalla eurolla sen jälkeen, kun alennus on kokonaan poistettu.

Veronalennuksen poistamisen ensimmäinen vaihe toteutetaan 1.1.2021, jolloin parafiinisen dieselöljyn veronalennus pienenee 4 senttiin litralta. Parafiinisen dieselöljyn verotuki pienenee 2 senttiin 1.1.2022. Loput tuesta poistetaan vuoden 2023 alusta.

Sisällysluettelo