TaxFax nro 66 • 12.10.2020
Peitelty osinko
Verohallinto on julkaissut 12.10.2020 päivätyn ohjeen Peitelty osinko (linkki). Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakastaholle tavalla, joka todelliselta luonteeltaan on voitonjakoa. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty verovuoden 2020 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen perusteella, jonka perusteella osalta yhteisöistä poistui henkilökohtainen tulolähde. Ohjetta on myös päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden päätösten KHO:2020:23 ja KHO:2020:24 perusteella.
Päätöksessä KHO 2020:23 korkein hallinto-oikeus katsoi, että tilanteessa, jossa A:n omistama yhtiö myi omistamansa ulkomaisen yhtiön osakkeet alihintaan A:n omaisten omistamalle yhtiölle, alihinnan ja käyvän hinnan erotusta ei voitu lisätä A:n tuloon peiteltynä osinkona, koska realisoitumattomat arvonnousut eivät ole luonnollisten henkilöiden veronalaisten tulojen piirissä. Siten A:n omaisten ei katsottu saaneen peiteltyä osinkoa vaikka heidän omistamansa yhtiön osakkeiden arvo mahdollisesti nousi alihintaisen kaupan myötä. Verohallinnon ohjeen mukaan sovellettaviksi voivat tulla kuitenkin siirtohinnoitteluoikaisua koskeva sääntö tai lahjaverotus.
Päätöksen KHO 2020:43 perusteella osakkaan saaman peitellyn osingon määräksi katsotaan osakkeiden kauppahinta vähennettynä määrällä, jonka osakas on yhtiölle luovuttamistaan osakkeista itse aikaisemmin maksanut. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että osakkaan osakkeista maksamaa rahamäärää, joka palautuu osakkaalle kaupan yhteydessä, ei pidetä peiteltynä osinkona.
Lisäksi ohjeen lukuja 4.2.2 ja 4.2.5 on päivitetty siltä osin kuin niissä käsitellään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa.
Käypänä osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön kahdesti vuodessa vahvistaman peruskoron suuruista korkoa. Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa. Negatiivinen peruskorko ei oikeuta osakkeenomistajaa saamaan osakeyhtiöltä hyvitystä negatiivisesta korosta. Jos osakeyhtiö maksaa osakkeenomistajalle hyvitystä peruskoron negatiivisuuden vuoksi, maksettu suoritus on luonteeltaan peiteltyä osinkoa.
Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta. Muissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina on rinnastettavissa lähinnä osakkaan tekemään sijoitukseen. Käypä korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron yhdellä prosenttiyksiköllä lisättynä voidaan katsoa vastaavan tätä määrää.
Koronaviruspandemian vaikutus ulkomaantyöskentelyn verotukseen
Verohallinto on julkaissut 9.10.2020 päivätyn ohjeen Koronaviruspandemian vaikutus ulkomaantyöskentelyn verotukseen (kuuden kuukauden sääntö ja pakottava syy) (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty, koska pandemia ei ole vielä ohi. Ohje koskee tilanteita, joissa työntekijä on palannut ulkomailta koronaviruspandemian vuoksi Suomeen. Ulkomaantyöskentelystä saatu palkka voi paluusta huolimatta olla verovapaata, jos kuuden kuukauden säännön edellytykset muutoin täyttyvät.
Verohallinnon kannanoton mukaan lähtökohtaisesti pakottavan syyn voimassaolo päättyy siihen, kun Ulkoministeriön matkustusrajoitus kyseiseen maahan poistetaan. Pakottava syy voi kuitenkin edelleen olla voimassa, jos kyseinen valtio ei päästä ulkomaalaisia palaamaan maahan taikka paluu ei käytännössä ole mahdollinen kulkuyhteyksien puuttumisen vuoksi.
Uutta oikeuskäytäntöä
Ex-avopuolisolle maksettu hyvitys kotityöstä ei ollut verotettavaa tuloa
A ja B olivat avopuolisoita ja tuloverolain 7 §:ssä tarkoitettuja puolisoita. A oli ollut avoliiton aikana ansiotyössä vain osittain, koska hän oli hoitanut avopuolisoiden yhteistä kotia ja lapsia, kun B oli työskennellyt kokoaikaisesti yrityksessään. A ja B olivat eroamassa, ja B oli tässä yhteydessä maksamassa A:lle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitettua hyvitystä A:n tekemän kotityön perusteella.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että perheenjäsenen kotityö yhteisen perheen hyväksi ei tapahdu työsuhteessa eikä se muutoinkaan ole luonteeltaan ansiotarkoituksessa tapahtuvaa. Hyvityksen perusteena oleva kotityö on luonteeltaan perheen sisäistä työnjakoa perheen hoitamisen ja kodin ulkopuolella tapahtuvan ansiotyön välillä. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukainen avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin, eikä tällaisesta hyvityksestä kerry veronalaista ansiotuloa. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuodelle 2018. Äänestys 4-1
KHO 12.10.2020 T:3959 eli vuosikirjassa KHO:2020:104