TaxFax nro 67 • 15.10.2020
Maatilojen ja teollisuusyritysten sähköveroa alennetaan
Hallitus esittää energiaverotukseen muutoksia (He 167/2020), joiden mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettaisiin EU:n vähimmäistasolle ensi vuoden alusta alkaen.
Sähköveron alennus koskisi vajaata kymmentä tuhatta teollisuusyritystä. Lisäksi se koskee yli kolmeakymmentä tuhatta maatalousyritystä. Samalla energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautuksesta luovuttaisiin vaiheittain vuosina 2021—2024, siten että vuodelta 2025 yritykset eivät enää olisi oikeutettuja palautukseen.
Tämä muutos koskee noin 180 yritystä.
Lisäksi hallitus esittää, että
- lämmityspolttoaineiden 105 miljoonan euron veronkorotus toteutettaisiin vuoden 2021 alusta. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta ja se kohdistuisi energiasisältöveroon.
- turpeelle tehtäisiin vastaava korotus kuin muille fossiilisille polttoaineille.
- yhteistuotannon verotuista niin sanottu 0,9-laskentasääntö poistettaisiin.
Kiinteistöverotukseen muutoksia
Hallitus esittää kiinteistöverolain muutosta (He 169/2020), jonka mukaan luonnonsuojelualueet, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla, ovat vapautettuja kiinteistöverosta.
Tavoitteena on vähentää pidäkkeitä uusien yksityisten suojelualueiden perustamiseen ja näin edistää luonnon monimuotoisuutta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Merituulivoimaloiden kiinteistöverotuksen alentaminen toteutettaisiin alentamalla niiden verotusarvoa valtiovarainministeriön asetuksella. Tavoitteena on saattaa niiden verotus neutraaliksi maatuulivoimaloiden kanssa ja siten parantaa merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden edistämiseksi.
Arpajaisveroa alennetaan väliaikaisesti
Hallitus esittää (He 170/2020) arpajaisverolakiin väliaikaista muutosta siten, että yksinoikeudella toimeenpantaviin arpajaisiin sovellettava verokanta alennetaan 12 prosenttista 5,5 prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021 ja olevan voimassa vuoden 2021 loppuun. Esityksen tavoitteena on turvata Veikkaus Oy:n tuotoista avustuksia saavien tahojen taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Konkurssihakemusten väliaikaisille rajoituksille jatkoaika
Hallitus esittää (He 164/2020) jatkoa väliaikaiselle laille, jolla on rajoitettu velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Väliaikaisen lain voimassaoloa on tarkoitus jatkaa tammikuun 2021 loppuun asti. Nyt voimassa oleva väliaikainen laki on voimassa lokakuun loppuun.
Väliaikaisen lain mukaan velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että hän ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut saatavaa. Velkojan, joka hakee velallista konkurssiin, on osoitettava muulla tavoin, että velallinen on maksukyvytön eikä maksukyvyttömyys ole tilapäistä.
Tavoitteena on estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten konkurssit. Väliaikaislain voimassaoloa jatkamalla saadaan myös lisäaikaa harkita ja toteuttaa uusia toimia maksuvaikeuksissa olevien yritysten tilanteen helpottamiseksi.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kiinteistön verotusarvoa ei voinut korottaa ilman selvitystä
A Oy oli vuonna 2010 ostanut julkisessa tarjouskilpailussa B:n kaupungilta vuokratontilla sijaitsevan rakennuksen maanvuokraoikeuksineen 1 365 000 euron kauppahinnalla. A Oy:n omistusaikana aina verovuoteen 2015 saakka rakennuksen kiinteistöverotukset oli toimitettu arvostamislain 32 §:n mukaisesti käyvän arvon perusteella, ja rakennuksen verotusarvona oli käytetty sen hankintahintaa. Verovuoden 2016 kiinteistöverotuksessa rakennuksen verotusarvoksi oli vahvistettu noin 3,3 miljoonaa euroa rakennuksen ominaisuustietoihin perustuvien laskentaperusteiden mukaisesti.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että arvostamislain 32 §:n mukaan kiinteistön käypä arvo muodostaa kiinteistön verotusarvon enimmäismäärän. Tähän nähden arvostamislain 32 §:n mukaisesta arvostamisesta siirtyminen takaisin laskennalliseen, kiinteistön ominaisuustietoihin perustuvaan arvostamiseen edellytti, että kiinteistön käyvän arvon omistajan hallussa tai sen todennäköisen luovutushinnan oli selvitetty nousseen aina kiinteistön laskennallisen verotusarvon osoittamaan arvoon.
Kysymyksessä olevassa asiassa ei ilmennyt mitään sellaista yhtiön Verohallinnolle antamaa tietoa taikka Verohallinnon sivullisilta saamaa tietoa tai hankkimaa muutakaan selvitystä, jonka perusteella Verohallinnon olisi katsottava voineen vuoden 2016 kiinteistöverotusta toimittaessaan arvioida rakennuksen käyvän arvon nousseen verotusarvona käyttämäänsä noin 3,3 miljoonaan euroon. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoi, että rakennuksen verotusarvon nostamiselle ei ole ollut perustetta. Ilman eri selvitystä rakennuksen verotusarvoa ei ollut pidettävä sen hankintahinnan mukaista arvoa 1 365 000 euroa suurempana.
KHO 13.10.2020 T:4027 eli vuosikirjassa KHO:2020:105