TaxFax nro 68 • 21.10.2020
Ennakonpidätys vertaislainan korosta
Verohallinto on julkaissut 19.10.2020 päivätyn kannanoton Ennakonpidätyksen toimittaminen vertaislainan korosta (linkki). Vertaislainasijoituksesta saatu korko on veronalaista pääomatuloa.
Vertaislainauksessa luotonantaja eli sijoittaja tarjoaa varojaan sijoitettaviksi rahoitusta tarvitsevien luotonhakijoiden velkakirjamuotoisiin yksittäisiin lainoihin tai niiden määräosiin palveluntarjoajan ylläpitämän sähköisen alustan kautta. Vertaislainan välitystä voidaan harjoittaa eri tavoin. Palveluntarjoaja voi tilanteesta riippuen toimia joko luotonvälittäjänä tai luotonantajana.
Luotonvälittäjät
Kun palveluntarjoaja toimii luotonvälittäjänä, velkasuhde muodostuu kahden yksityishenkilön eli luotonottajan ja sijoittajan välille. Koron maksajalla (luotonottajalla) on lähtökohtaisesti velvollisuus toimittaa korosta ennakonpidätys. Vertaislainatoiminnassa luotonottaja ei kuitenkaan tiedä koron lopullista saajaa eli sijoittajaa, koska osapuolet jäävät toisilleen tuntemattomiksi.
Verohallinnon kannanoton mukaan riittää, jos vertaislainoja välittävä palveluntarjoaja, jolla on käytettävissään tiedot välittämistään koroista ja niiden saajista, toimittaa ennakonpidätyksen ja antaa Verohallinnolle ilmoitukset. Palveluntarjoajan on annettava oma-aloitteisten verojen veroilmoitus, jos se on toimittanut korosta ennakonpidätyksen. Palveluntarjoajalla on lisäksi velvollisuus antaa Verohallinnolle vuosi-ilmoitus välittämistään koroista.
Kotitalouksien ennakonpidätysvelvollisuutta koskevaa rajoitusta voidaan kuitenkin soveltaa myös välittäjänä toimivaan palveluntarjoajaan. Palveluntarjoaja ei siten ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä, jos kalenterivuoden aikana maksetun koron määrä samalle saajalle ei ylitä 1 500 euroa eikä suoritus liity lainanottajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.
Luotonantajat
Kun palveluntarjoaja toimii luotonantajana, tosiasiallinen velkasuhde muodostuu palveluntarjoajan ja luotonottajan välille. Luotonottaja ei maksa tällöin lainan korkoa toiselle yksityishenkilölle (sijoittajalle) vaan luotonantajana toimivalle palveluntarjoajalle. Palveluntarjoajan maksaessa sijoittajalle hänen osuutensa korkotulosta, palveluntarjoajan on maksajana toimitettava korosta ennakonpidätys.
Palveluntarjoajan on toimitettava ennakonpidätys silloin, kun korko maksetaan sijoittajan asiakasvaratilille tai kun yhtiö sijoittaa sijoittajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella koron uudelleen. Ennakonpidätys on toimitettava aina, kun asiakasvaratilille maksettu korko tai uudelleen sijoitettu korko ylittää 20 euroa. Myös alle 20 euron korosta voidaan toimittaa ennakonpidätys, jos palveluntarjoaja on tästä sijoittajan kanssa sopinut.
Palveluntarjoajan on lisäksi annettava Verohallinnolle oma-aloitteisten verojen veroilmoitus ennakonpidätyksestä, jos korosta on toimitettu ennakonpidätys sekä annettava vuosi-ilmoitus maksamastaan korosta.
Tuloverotuksen julkiset tiedot
Verohallinto julkaissut 19.10.2020 päivätyn ohjeen Tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosi 2019 (linkki). Luonnollisten henkilöiden sekä yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuodelta 2019 toimitettavan tuloverotuksen tiedot tulevat julkisiksi 3.11.2020.
Henkilöt
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosilta 2009 – 2019 ovat nähtävillä verotoimistoissa asiakaspäätteillä. Asiakas voi selata asiakaspäätteeltä eri maakuntien tietoja. Tuloverotuksen julkisia tietoja ovat valtion verotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo, kunnallisverotuksessa verotettava tulo, tulovero, kunnallisvero, maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä, ennakoiden yhteismäärä sekä veronkannossa maksettava tai palautettava määrä eli jäännösvero tai veronpalautus.
Yhteisöt
Yhteisöjen tuloverotuksen julkisiin tietoihin sisältyy tieto kotikunnasta ja luettelot laaditaan kunnittain. Verovuosien 2010 - 2019 luettelot ovat nähtävillä asiakaspäätteillä verotoimistoissa. Yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot ovat verovuosilta 2011 – 2019 saatavilla myös Verohallinnon vero.fi- sivuilla.
Julkisia ovat tiedot verotettavasta tulosta, maksuunpannun veron yhteismäärästä, ennakoiden yhteismäärästä sekä veronkannossa maksettavasta tai palautettavasta määrästä eli jäännösverosta tai veronpalautuksesta.
Uutta oikeuskäytäntöä
Lyhytaikainen vakituisen asunnon vuokraus ja asunnon myynnin verotus
Hakemuksen mukaan hakija oli 5.11.2018 hankkinut yhdessä puolisonsa kanssa noin 50 m2 käsittävän kerrostaloasunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omistusoikeus osakkeisiin oli siirtynyt kaupantekopäivänä 5.11.2018. Hakija ja hänen puolisonsa olivat käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan 28.1.2019 alkaen. Hakija suunnitteli asunnon lyhytaikaista vertaisvuokraamista hakemuksessa kuvatun X-palvelun kautta ennen 28.1.2021. Hakijan tarkoituksena oli vertaisvuokrata asunto loma-aikanaan korkeintaan kahden viikon ajaksi, ja tänä aikana asuntoa voisi käyttää yksi tai useampi vertaisvuokralainen. Vertaisvuokrauksen kohteena olisi kalustettu asunto kokonaisuudessaan siten, että hakijan asunnossa oleva irtaimisto joitakin henkilökohtaisia tavaroita lukuun ottamatta jäisi vertaisvuokralaisen käyttöön.
Keskusverolautakunta totesi, että hakemuksen mukaan hakijan ei ollut tarkoitus muuttaa vakituisena asuntonaan käyttämästään asuinhuoneistosta edes tilapäisesti, vaan hakemuksessa kuvatun niin sanotun vertaisvuokrauksen oli tarkoitus tapahtua enintään kahden viikon aikana, kun hakija ei itse oleskellut asunnossa loma-aikanaan. Kun lisäksi otettiin huomioon, että hakemuksessa kuvatun verrattain lyhytkestoisen vertaisvuokrauksen ei voitu muutenkaan katsoa rinnastuvan luonteeltaan sellaiseen asunnon hallinnan luovutukseen, jonka oli oikeuskäytännössä katsottu katkaisevan säännöksessä tarkoitetun yhtäjaksoisen asumisen, hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa hakijan oli katsottava käyttävän omaa osuuttaan kyseessä olleesta asunnosta tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla 28.1.2019–28.1.2021 hakemuksessa kuvatusta ennen 28.1.2021 tapahtuvasta vertaisvuokrauksesta huolimatta.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa hakijan 28.1.2021 tai sen jälkeen tapahtuvasta asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden osuuden myynnistä muodostuva luovutusvoitto oli tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti verovapaata tuloa ja luovutustappio tuloverolain 50 §:n 2 momentin nojalla vähennyskelvoton siitä huolimatta, että hakija vertaisvuokrasi asunnon hakemuksessa kuvatulla tavalla ennen 28.1.2021.
Ennakkoratkaisu verovuodelle 2021. Äänestys 4-4
Keskusverolautakunta 25.9.2020 nro 30 (ei lainvoim.)