TaxFax nro 70 • 26.10.2020
Valmisteveroasioiden hoitaminen
Verohallinto tiedottaa (linkki), että valmisteveroilmoituspalvelussa on otettu käyttöön Suomi.fi-tunnistus ja Suomi.fi-valtuudet.
Marraskuun lopusta lähtien Suomi.fi-tunnistautuminen toimii myös
- Valmisteverotuksen tuensaajarekisterissä (VATU)
- EMCS-palvelussa (Valmisteveronalaisten tuotteiden verottomien siirtojen ilmoituspalvelu)
Yritys voi toistaiseksi asioida näissä palveluissa myös Katso-rooleilla. Suomi.fi-tunnistus ja -valtuudet kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman pian, koska Katso-palvelu poistuu käytöstä 31.12.2020.
Tämän jälkeen käytössä on ainoastaan Suomi.fi-tunnistus. Se tarkoittaa sitä, että yrityksen puolesta asioiva kirjautuu valmisteverotuksen palveluihin joko pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Toisen puolesta voi asioida Suomi.fi-valtuuksilla tai tietyillä toimielinrooleilla ilman valtuuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Valmisteverotuksen menettelyt uudistuvat vuoden 2021 alussa. Asiakas tekee veroilmoituksen ja hakee palautuksia sekä saa vireille valmisteveron lupa-asiat, rekisteröitymiset ja oikaisuvaatimukset sähköisesti OmaVerossa.
Valmisteveroilmoitus joulukuulta 2020 pitää kuitenkin antaa vielä tammikuussa 2021 Valmisteveroilmoituspalvelussa.
Kotitalouden sähköntuotannon verotus
Verohallinto julkaissut 22.10.2020 päivätyn ohjeen Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty ilmoitusmenettelyn muutosten takia.
Kotitalouden itse tuottaman sähkön käytöstä kotitalouden omiin tarpeisiin ei muodostu veronalaista etua, vaan kotitalouden omasta sähköntuotannosta saama etu on verovapaata elantomenojen säästöä.
Kotitalouden tuottaman sähkön myynnistä saatua tuloa ei ole erikseen säädetty verovapaaksi, joten kyseessä on veronalainen tulo. Sähkön myynnistä saatu korvaus on veronalaista tuloa riippumatta siitä, maksetaanko korvaus verovelvolliselle rahana vai hyvitetäänkö sillä hänen sähkölaskuaan. Kotitalouden harjoittamaa pienimuotoista sähköntuotantoa ei pidetä verotuksessa elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisena. Kotitalouden harjoittamaa pienimuotoista sähköntuotantoa verotetaan siten tuloverolain mukaisesti. Kyseessä ei ole luonnollisen henkilön harjoittama tulonhankkimistoiminta, joten menot ovat vähennyskelpoisia enintään sähkön myynnistä saadun veronalaisen tulon määrään asti.
Sähkön myynnistä saatu tulo ja siihen kohdistuvat menot ilmoitetaan veroilmoituksella vain silloin, kun sähkö myynti on voitollista eli se tuottaa verotettavaa tuloa verovelvolliselle. Tällainen tilanne on kyseessä silloin, kun sähkön myynnistä saadut tulot ylittävät myytyyn sähköön kohdistuvat menot. Jos sähkön myynnistä ei jää verotettavaa tuloa (eli menot ovat suuremmat kuin tulot), veroilmoituksella ei ilmoita asiasta mitään.
Käytännössä kotitalouden harjoittamasta pienimuotoisesta sähköntuotannosta ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Pienimuotoista sähköntuotantoa ei siten tarvitse pääsääntöisesti ilmoittaa verotuksessa. Mahdollinen verotettava tulo ilmoitetaan verotuksessa muuna ansiotulona.
Virtuaaliset pikkujoulut
Verohallinto tiedottaa (linkki), että työnantaja voi järjestää pikkujoulut ja muuta virkistystoimintaa verovapaasti myös virtuaalisesti. Työnantaja voi tarjota etäosallistujille verovapaasti ohjelman, ruuat ja juomat. Työnantaja voi järjestää ruokien ja juomien toimituksen kotiin tai työntekijä voi hakea työnantajan järjestämän ruoan ja juomat tietystä paikasta.
Etäosallistujille annetut ruoka- ja juomalahjakortit sen sijaan ovat työntekijälle veronalaista palkkaa.
Työnantaja voi lähettää etätyöntekijöille pienimuotoisia muistamisia, esimerkiksi joululahjan verovapaasti kotiin. Kotiin lähetetty joululahja on kuitenkin verovapaa vain, jos koko henkilökunta saa lahjan.
Verovapaiden lahjojen yhteenlaskettu arvo voi olla korkeintaan 100 euroa vuodessa. Lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti. Yksilöyty lahjakortti tarkoittaa tietyn palvelun tai esineen ostamista tietystä paikasta. Työntekijä voi myös valita lahjan työnantajan määrittelemistä vaihtoehdoista. Rahana tai rahaan verrattavana suorituksena annetut lahjat ovat aina työntekijän palkkaa.
Jos työnantajan antamien lahjojen yhteenlaskettu arvo on yli 100 euroa, lahja on työntekijälle veronalainen etu.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kolmivaiheista yritysjärjestelyä pidettiin veronkiertona
Ennakkoratkaisun hakija A ja hänen veljensä B omistivat kumpikin noin 45,7 prosenttia elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön X Oy:n osakekannasta. A ja B aikoivat toteuttaa jäljempänä selostetun kolmivaiheisen järjestelyn.
Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa A ja B perustaisivat uuden osakeyhtiön Y Holding Oy:n, josta kumpikin omistaisi 50 prosenttia. Y Holding Oy hankkisi EVL 52 f §:ssä tarkoitetulla osakevaihdolla A:lta ja B:ltä kaikki heidän omistuksessaan olevat X Oy:n osakkeet. Y Holding Oy antaisi A:lle ja B:lle vastikkeena liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita. X Oy:n osakkeet arvostettaisiin käypään arvoon ja osakevaihto toteutettaisiin tästä arvosta. A:n mukaan, mikäli ennakkoratkaisu olisi myönteinen ainoastaan esimerkiksi osakevaihtoa koskevilta osin, A ja B toteuttaisivat ainoastaan osakevaihdon.
Järjestelyn toisessa vaiheessa toteutettaisiin Y Holding Oy:n EVL 52 c §:n mukainen kokonaisjakautuminen kahteen uuteen perustettavaan yhtiöön Z Oy ja W Oy. Jakautumisessa Y Holding Oy:n osakkeenomistajille A:lle ja B:lle ei annettaisi muuta vastiketta kuin perustettavien yhtiöiden liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Jakautumisen hetkellä Y Holding Oy:ssä ei olisi muuta omaisuutta kuin X Oy:n osakkeet, jotka jakautuisivat puoliksi vastaanottaville yhtiöille. Jakautuminen tapahtuisi kirjanpitoarvoista ja verotuksessa poistamattomista hankintamenoista.
Järjestelyn viimeisessä vaiheessa A ja B tekisivät keskenään osakekaupat Z Oy:n ja W Oy:n osakkeista siten, että A tulisi yksin omistamaan Z Oy:n ja B W Oy:n. Osakekaupat toteutettaisiin käyvistä arvoista.
Asiassa oli hallinto-oikeudessa ratkaistavana muun ohella se, voidaanko kokonaisjakautumiseen yhdessä järjestelyn muiden vaiheiden kanssa tai erikseen arvioituna soveltaa EVL 52 h §:n tai VML 28 §:n veron kiertämistä koskevia säännöksiä. Hallinto-oikeus totesi, että järjestelyn toisen vaiheen mukaisessa kokonaisjakautumisessa ensi vaiheen osakevaihdossa syntyvä konsernisuhde heti purkautuisi, koska kumpikaan Y Holding Oy:n kokonaisjakautumisessa muodostuvista yhtiöistä ei säilyttäisi ääntenenemmistöä X Oy:ssä. Jakautumisen jälkeen järjestelyn kohteena oleva osuus 91,4 prosenttia X Oy:n osakekannasta jakautuisi tasan kahdelle eri osakkeenomistajalle, mikä vastaisi alkutilannetta ennen järjestelyyn ryhtymistä. Hallinto-oikeus katsoi, että järjestely ei X Oy:n kannalta kokonaisuutena tarkasteltuna johtaisi sellaiseen toimintojen uudelleenjärjestelyyn tai järkeistämiseen, että järjestelyn lopputulosta sellaisenaan voitaisiin pitää pätevänä liiketaloudellisena syynä järjestelylle.
Hallinto-oikeus katsoi ilmeisen syyn sille, että tavoiteltu päämäärä toteutettaisiin aiotun monivaiheisen järjestelyn avulla, olevan sen mahdollistaminen, että A:n ja B:n henkilökohtainen osakeomistus X Oy:ssä voitaisiin yhtiöittää ilman veroseuraamuksia. Toimeen osallistuvien yhtiöiden kannalta tarkasteltuna liiketaloudellinen syy järjestelylle jäi nimittäin kokonaan puuttumaan eikä X Oy:n hallinnoinnissa tapahtuisi mitään todellista muutosta. Tämän keinotekoiseksi katsottavan järjestelyn pääasiallisena syynä oli pidettävä veron välttämistä siten, että EVL 52 h § tulee asiassa sovellettavaksi. Tämän johdosta hallinto-oikeus katsoi, että EVL 52 c §:n 1 momentin 1 kohdan säännös ei tule sovellettavaksi aiotun kokonaisjakautumisen yhteydessä, vaan Y Holding Oy purkautuu verotuksessa.
Koska kokonaisjakautumista koskevaa säännöstä ei voida soveltaa Y Holding Oy:n verotuksessa, hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä ei ole kokonaisjakautuminen myöskään A:n verotuksessa. Näin ollen jakautuvan yhtiön Y Holding Oy:n osakkeiden vaihtamista vastaanottavien yhtiöiden Z Oy:n ja W Oy:n osakkeisiin on pidettävä A:n verotuksessa osakkeiden luovutuksena ja tästä luovutuksesta saatua voittoa hänen veronalaisena pääomatulonaan TVL 45 §:n 1 momentin mukaisesti.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2019 ja 2020
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 13.10.2020 T: 20/0576/2