TaxFax nro 71 • 28.10.2020
Ennakonpidätykset vuonna 2021
Verohallinto on tehnyt päätöksen (linkki), jonka mukaan tammikuussa vuonna 2021 maksettavasta suorituksesta ennakonpidätys toimitetaan joulukuun 31 päivänä 2020 voimassa olleiden ennakonpidätysprosenttien mukaisesti.
Jos verovelvollisella on Verohallinnon vuodelle 2021 määräämä verokortti, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 2020 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä.
Helmikuun 1 päivänä tai sen jälkeen vuonna 2021 maksettaviin palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin ennakkoperintälaissa tarkoitettuihin suorituksiin sovelletaan vuodelle 2021 vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja. Jos ennakonpidätyksen määrä lasketaan 1.2.2021 tai sen jälkeen voimaan tulleen verokortin mukaisesti, ei tammikuussa vuonna 2021 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä oteta huomioon.
Jakautumisen verotus
Verohallinto on päivittänyt 26.10.2020 ohjettaan Yritysjärjestelyt ja verotus- jakautuminen (linkki). Ohjeen arvopaperikauppaa ja sijoitustoimintaa käsittelevästä luvusta 4.2.2 on poistettu keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua KVL 34/2019 koskeva osuus, koska ennakkoratkaisu on kumottu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä KHO 1.10.2020 taltio 3837 (ei julkaistu).Kumottu ennakkoratkaisu liittyy liiketoimintakokonaisuuden käsitteeseen osittaisjakautumisen yhteydessä. Lisäksi kansainvälisiä yritysjärjestelyjä koskevaa lukua 1.2 on päivitetty maastapoistumisverotusta koskevien säännösten vuoksi.
Liikenteen verotukseen valmistellaan muutoksia
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa, että työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja, joiden avulla liikenteen päästöjä pienennetään, on julkaissut loppuraportin (linkki). Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Raportissa tarkastellaan kotimaan tie-, raide-, lento- sekä meri- ja sisävesiliikennettä. Loppuraporttia hyödynnetään fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa. Tiekartta annetaan valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2021. Se tulee esittämään konkreettiset keinot liikenteen kotimaan päästöjen puolittamiseen.
Loppuraportti sisältää mm. seuraavia suosituksia:
- Siirretään liikenteen verotuksen painopistettä nykyistä voimakkaammin autojen hankinnasta autojen käyttöön, mutta säilytetään hankintavaiheen päästöohjaus.
- Varmistetaan, että auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpääs-töisemmän liikkumisen, otetaan huomioon niin auto, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotuksessa.
- Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. Ruuhkamaksujen käyttöönotto on kaupunkiseutujen omassa päätäntävallassa.
- Kilometriverotusta ei suositella lyhyen aikavälin päästövähennystoimeksi, sillä liikenteen päästökauppajärjestelmällä voidaan varmistaa tavoitteen saavuttaminen. Kilometriverotus nähdään kuitenkin pidemmällä aikavälillä mahdollisena toimenpiteenä.
- Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön liikenteen kansallinen päästökauppajär-jestelmä, jonka avulla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen jäljelle jäävin osin mahdollisimman pienin yhteiskunnallisin kustannuksin. Vaihtoehtona päästökaup-pajärjestelmälle tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vastaavan suuruiset polttoaineveron korotukset.
- Päästökauppajärjestelmän mahdollisen käyttöönoton yhteydessä varmistetaan väli-aikaisin tukitoimenpitein (tulonsiirroin tai veronalennuksin), että sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus toteutuvat kotitalouksien välillä siten, että polttoaineen hankintaan kuluva tulo-osuus ei kasva kohtuuttoman suureksi millään väestöryhmällä.
- Samalla selvitetään ja huomioidaan vaikutukset yrityssektorilla, sekä polttoaineiden mahdollisen hinnannousun vaikutusten kompensointi, jotta hiilidioksidin nykyistä voimakkaampi hinnoittelu ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia tai tehokkuustappioita yrityssektorilla.
Vakuutusmaksuverotus
Verohallinto on julkaissut 27.10.2020 päivätyn ohjeen Vakuutusmaksuverotus Suomessa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia. Suomessa vakuutusliikettä harjoittavat vakuutuksenantajat ovat vakuutusmaksuverovelvollisia. Tietyissä tilanteissa vakuutuksenottaja, joko yksityishenkilö tai yritys, voi olla vakuutusmaksuverovelvollinen. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutusmaksuveronalainen vakuutusmaksu suoritetaan vakuutuksenantajalle, joka ei harjoita Suomessa vakuutusliikettä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa vakuutussopimus tehdään sellaisen ulkomaisen ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneen vakuutusyhtiön kanssa, joka ei harjoita vakuutusliikettä Suomessa eli kyseisellä vakuutusyhtiöllä ei ole täällä sivuliikettä. Vastaava tilanne on, kun vakuutus otetaan sellaiselta ETA-alueella toimivalta vakuutuksenantajalta, joka ei ole tehnyt Finanssivalvonnalle ilmoitusta vakuutusten vapaasta tarjonnasta.
Vakuutusmaksuista on maksettava vakuutusmaksuvero, jos vakuutussopimuksella on vakuutettu Suomessa oleva omaisuus tai täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Vakuutusmaksuveron kohteena ovat esinevakuutusten lisäksi myös muut vahinkovakuutusyhtiöiden myöntämät vakuutukset kuten vastuu-, oikeusturva-, keskeytys- ja liikennevakuutukset. Vakuutusmaksuvero on suuruudeltaan 24 % ja se lasketaan joko kertyneiden tai maksettujen vakuutusmaksujen perusteella.