TaxFax nro 75 • 13.11.2020
Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2021
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa vahvistaneensa vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.
Työntekijät
Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu.
Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.
Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia. Vuonna 2020 työeläkevakuutusmaksun tasoa alennettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti kesken vuotta. Työeläkemaksua alennettiin 1.5.2020 alkaen 2,6 prosenttiyksikköä ja alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.
Maksunalennus kohdistui työeläkevakuutusmaksun työnantajan osuuteen eikä alennuksella ollut vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Alennuksen poistuessa keskimääräinen työnantajan maksu nousee loppuvuoden 2020 maksutasosta 2,6 prosenttiyksikköä
Yrittäjät
Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.
Auto- ja valmisteverotuksen menettelysäännöt
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 54/2020), joiden perusteella
valmiste- ja autoverotuksen menettelyt muuttuvat vastaaviksi kuin muissa Verohallinnon kantamissa veroissa. Tämä koskee verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä. Muutokset eivät vaikuta valmisteverojen ja autoveron määrään tai muihin keskeisiin perusteisiin.
Muutokset tulevat pääosin voimaan 1.1.2021. Veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muutokset tulevat kuitenkin voimaan vasta 1.2.2021.
Valmisteverojen maksamisen määräaika pitenee
Valmisteverot muuttuvat oma-aloitteisiksi veroiksi. Ilmoittamisen ja maksamisen määräaika pitenee nykyisestä. Valmisteverotuksessa säännöllisesti toimivien verovelvollisten veron ilmoittamisen ja maksamisen määräaika on jatkossa sama kuin arvonlisäverotuksessa ja pidentyy näin noin kahdella viikolla.
Nykyinen veron vähennysmenettely poistuu käytöstä, mutta verovelvollinen voi hakea veron palautusta.
Autoveron menettelyt muuttuvat
Autovero pysyy maksuun pantavana verona. Muutoksia tulee muun muassa rekisteröityjen asiamiesten uusien ajoneuvojen ilmoittamiseen. Rekisteröityjen asiamiesten uusien ajoneuvojen ilmoittaminen on jaksokohtaista, ja kaikista kalenterikuukauden aikana rekisteröidyistä ajoneuvoista annetaan vain yksi veroilmoitus.
Uudistus selkeyttää verottoman ja verollisen käytön suhdetta. Ajoneuvon verollisesta käytöstä seuraa jatkossa yleensä velvollisuus maksaa autovero. Muutoksen jälkeen verollista käyttöä on pääsääntöisesti myös se, että ajoneuvo otetaan käyttöön ennen rekisteröintiä. Autoveroa ei tarvitse enää maksaa, jos viritetään esimerkiksi mopoa tai mopoautoa niin, että vain nopeus muuttuu.
Lisäksi autoverotuksessa otetaan käyttöön verotuksen päättymisen jälkeen tehtävä täydentävä verotuspäätös. Uutta on vuoden 2021 alusta myös se, että ennakkoratkaisun voi saada myös ajoneuvon verotusarvosta.
Veronkanto ja muutoksenhaku
Valmisteverojen ja autoveron veronkantoon sovelletaan pääsääntöisesti veronkantolain säännöksiä. Valmisteverojen maksut ja palautukset käsitellään yhtenä kokonaisuutena muiden oma-aloitteisten verojen maksujen ja palautusten kanssa. Verohallinnon määräämä autovero kannetaan jatkossakin omana verolajinaan.
Valmiste- ja autoveroa koskeviin Verohallinnon päätöksiin haetaan muutosta ensi asteena verotuksen oikaisulautakunnalta kuten muissa Verohallinnon kantamissa veroissa. Ennakkopäätösvalitus koskee jatkossa myös valmisteveroja ja autoveroa.
Vuosi lisäaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistorekisteriin
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 219/2020), jonka perusteella taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan vuodella 31.12.2023 saakka. Tämän lisäksi huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevia säännöksiä täsmennetään.
Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu otettiin käyttöön keväällä 2020. Sen kautta ennen vuotta 2019 perustettu asunto-osakeyhtiö on voinut siirtää osakeluettelon pidon Maanmittauslaitokselle ja liittyä osakehuoneistorekisteriin. Tarkoituksena on ollut, että isännöinnin piiriin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt siirtäisivät osakeluettelonsa pääosin isännöintijärjestelmiin rakennettavan rajapinnan kautta. Rajapinnan avaaminen on kuitenkin viivästynyt ja osakeluetteloiden siirron sen kautta arvioidaan alkavan maaliskuussa 2021.
Nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että asunto-osakeyhtiön on siirrettävä osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle vuoden 2022 loppuun mennessä. Osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta, kun taas myöhemmin siitä peritään maksu.
Ennen osakeluettelon siirtoa taloyhtiön on hyvä tarkistaa, että kaupparekisterissä on ajantasainen tieto isännöitsijästä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta. He saavat asiointioikeuden siirtopalveluun kaupparekisteritietojen perusteella.
Ennen vuotta 2019 perustetuille keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille osakeluettelon ylläpidon siirtäminen ja osakehuoneistorekisteriin liittyminen on vapaaehtoista. Huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevaa säännöstä täsmennetään, jotta olisi täysin selvää, ettei huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulolla ole vaikutusta sellaisiin vanhoihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jotka eivät halua liittyä osakehuoneistorekisteriin.
Uutta oikeuskäytäntöä
Osingon vaihtoehtona suunnattu maksuton osakeanti
A omisti julkisesti noteeratun B Oyj:n osakkeita. B Oyj:n tarkoituksena oli toteuttaa niin sanottu scrip dividend -menettely, jossa kukin osakkeenomistaja voisi päättää osallistumisesta yhtiön maksuttomaan osakeantiin vaihtoehtona rahana maksettavalle varojenjaolle. Scrip dividend -menettelyssä A:lle ja B Oyj:n muille osakkeenomistajille jaettaisiin merkintäasiakirjoja, jotka olisivat kyselylomakkeen kaltaisia asiakirjoja tai vaihtoehtoisesti osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukaisia todistuksia.
Merkitsemisasiakirjojen perusteella saatujen vastausten mukaisesti toteutettavassa osakeannissa osakkeenomistajille annettaisiin B Oyj:n uusia liikkeelle laskettavia osakkeita. Uusien osakkeiden määrä vastaisi merkintäajankohtaa lähinnä olevan ajanjakson painotetun keskikurssin mukaan laskettuna rahana maksettavan osingon määrää. Mikäli osakkeenomistaja jättäisi merkintäasiakirjansa käyttämättä, yhtiö maksaisi osakekohtaisen varojenjaon rahana. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:lle kertyy tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa, kun hän merkitsee scrip-kuponkien perusteella B Oyj:n uusia osakkeita.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2020–2024. Äänestys 4–1.
KHO 6.11.2020 T:H645 eli vuosikirjassa KHO:2020:116