TaxFax nro 77 • 20.11.2020
Sairausvakuutusmaksut vuonna 2021
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että valtioneuvosto on vahvistanut vuoden 2021 sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit.
Sairaanhoitomaksut
Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2021. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Sekä sairaanhoitomaksu että eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on saman suuruinen kuin vuonna 2020.
Työtulovakuutuksen maksut
Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.
Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,36 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 14 766 euroa. Maksu nousee 0,18 prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 14 766 euron, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia kuten myös vuonna 2020.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,19 prosenttia vuonna 2021. Tämä on 0,04 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2020.
Brexitin vaikutukset verotukseen
Verohallinto tiedottaa Brexitin vaikutuksista verotukseen (linkki). Britannia erosi EU:sta tammikuun 2020 lopussa. Helmikuun alussa alkoi siirtymäkausi, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun.
Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. EU ja Britannia neuvottelevat vuoden 2020 aikana tulevasta suhteesta. Tiukan neuvotteluaikataulun vuoksi joillakin aloilla saatetaan pudota vuoden 2021 alussa sopimuksettomaan suhteeseen. Erityisesti yritysten on syytä varautua tähän. Lisätietoja Euroopan komission tiedonannosta (linkki).
Britannian ero EU:sta ei siirtymäkauden aikana vaikuta yksityishenkilöiden tuloverotukseen. Myös tavaroiden vapaa liikkuvuus Britannian ja EU:n välillä jatkuu siirtymäkauden ajan.
Vaikutukset yrityksille
Tavaroiden vapaa liikkuvuus Britannian ja EU:n välillä jatkuu siirtymäkauden ajan. Siirtymäaikana kaupankäynnissä sovelletaan nykyisiä arvonlisäverotuksen ja valmisteverotuksen EU:n sisäkaupan säännöksiä ja ohjeistuksia.
Erosopimukseen sisältyy Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja. Sen mukaan EU:n tavaroita koskevia arvonlisä- ja valmisteverosäännöksiä sovelletaan Pohjois-Irlantiin 1.1.2021 alkaen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Pohjois-Irlannin ja EU-jäsenvaltioiden väliseen tavarakauppaan sovelletaan EU-tavarakaupan yhteisömyyntiä ja -hankintaa koskevia arvonlisäverosäännöksiä.
Pohjois-Irlanti tulee kuulumaan valmisteverotuksen väliaikaisen verottomuuden järjestelmän piiriin. Näin ollen väliaikaisesti verottomat tuotteet liikkuvat Pohjois-Irlannin ja muiden EU-maiden välillä EMCS järjestelmän valvonnassa.
Sen sijaan palveluiden myyntien arvonlisäverotuksessa Pohjois-Irlantia kohdellaan kuten EU:n ulkopuolista valtiota, sillä palveluiden myynnit eivät sisälly erosopimuksen pöytäkirjaan.
Pöytäkirja on voimassa 31.12.2024 asti, jonka jälkeen pöytäkirjan soveltamisen jatkaminen edellyttää Pohjois-Irlannin edustajakokouksen hyväksyntää.
Britannian EU:sta eroamisella ei ole välittömiä vaikutuksia yritysten tuloverotukseen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Yhtiöjärjestyksen voitonjakokiellon merkitys arvioitaessa yhtiön yleishyödyllisyyttä
Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli katsonut luvanvaraista valtion tukemaa koulutustoimintaa harjoittaneen A Oy:n täyttäneen tuloverolain 22 §:n 1 momentin 3 kohdassa asetetun edellytyksen ja olleen yleishyödyllinen yhteisö verovuonna 2016, kun sanottua koulutustoimintaa ei saanut lukiolain mukaan järjestää voiton tavoittelemiseksi eikä yhtiö ollut tosiasiallisesti tuottanut toimintaan osallisille taloudellista etua missään muodossa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:ssä säädetty osakeyhtiön tarkoitus huomioon ottaen A Oy:tä ei voitu pitää tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, kun sen yhtiöjärjestys ei sisältänyt määräyksiä varojenjakokiellosta eikä varojen käyttämisestä yleishyödylliseen tarkoitukseen yhtiön purkautuessa. Verovuosi 2016. Äänestys 4–1.
KHO 18.11.2020 T:4247 eli vuosikirjassa KHO:2020:121
Eläketulo palkkana verotettujen vakuutusmaksujen perusteella
A:n työnantaja B Oy oli vuonna 2010 ottanut toimihenkilöilleen ryhmäeläkevakuutuksen, johon A oli liitetty. B Oy oli vuosina 2010 ja 2011 maksanut vakuutusyhtiölle A:n osalta ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuja 195 960 euroa kumpanakin vuonna. B Oy:ssä toimitetun verotarkastuksen perusteella vakuutusta oli pidetty A:n osalta työnantajan maksamana vapaaehtoisena yksilöllisenä eläkevakuutuksena ja vakuutusmaksujen määrät oli verovapaan osuuden 8 500 euron ylittäviltä osin lainvoimaisesti luettu A:n verovuosien 2010 ja 2011 ansiotuloihin.
Kun vakuutusyhtiö vuosina 2018 ja 2019 maksoi A:lle ryhmäeläkevakuutuksen perusteella eläkettä, A:n ei katsottu saavan uutta veronalaista tuloa siltä osin kuin hänelle maksettava määrä oli jo otettu huomioon hänen veronalaisena tulonaan. Ennakkoratkaisu verovuosille 2018–2019.
KHO 18.11.2020 T:4246 eli vuosikirjassa KHO:2020:120
Vakuutusasiamiehen managerointipalvelun arvonlisäverotus
Hakijayhtiö toimi sidonnaisasiamiehenä ja vakuutusasiamiehenä myyden ja välittäen A:n tuottamia sijoitustuotteita ja A:n edustamien vakuutusyhtiöiden vakuutuksia asiakkaille. Hakija suoritti A:lle X:n alueen toimistossa tämän kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella myös managerointipalvelua, jonka arvonlisäverokäsittely oli ratkaistavana.
A:n hakijalle managerointipalvelusta suorittama palkkio ei määräytynyt hakijan välittämien rahoitus- ja vakuutuspalvelujen perusteella, vaan toimiston kokonaismyynnin perusteella. Keskusverolautakunta katsoi, että A:n suorittama palkkio hakemuksessa tarkoitetusta managerointipalvelusta ei ollut osa A:n hakijalle rahoitus- ja vakuutuspalvelujen välityksestä suorittamaa vastiketta, vaan vastiketta erillisestä palvelusta, jonka tarkoituksena oli tukea muiden sidonnaisasiamiesten ja vakuutusedustajien välitystoimintaa sisältäen myös näiden rekrytointiin osallistumista.
Arvonlisäverovapautuksia oli tulkittava suppeasti, koska ne olivat poikkeus siitä yleisestä periaatteesta, jonka mukaan arvonlisäveroa peritään jokaisesta verovelvollisen suorittamasta vastikkeellisesta palvelusta. Vaikka hakija osallistui muiden sidonnaisasiamiesten ja vakuutusedustajien välitystoimintaan, managerointipalvelu ei kokonaisuutena arvioiden muodostanut sellaista erillistä kokonaisuutta, jolla täytettiin välityspalvelun erityiset ja olennaiset tehtävät (C-453/05, Ludwig, kohta 27). Managerointi-palvelusta oli siten suoritettava arvonlisäveroa arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Ennakkoratkaisu ajalle 8.10.2020 - 31.12.2021. Keskusverolautakunta 8.10.2020 nro 33 (ei lainvoimainen)