TaxFax nro 8 • 27.1.2020
Ennakkoratkaisut
Verohallinto on julkaissut 21.11.2019 päivätyn ohjeen Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös (linkki). Ohje käsittelee ennakkoratkaisuhakemuksen tekemistä ja käsittelyä Verohallinnossa. Ohjeessa käsitellään tuloveroa, arvonlisäveroa, ennakkoperintää, työnantajan sairausvakuutusmaksua, perintö- ja lahjaveroa, varainsiirtoveroa, arpajaisveroa, lähdeveroa, korkotulon lähdeveroa, kiinteistöveroa, apteekkiveroa, autoveroa ja valmisteveroa koskevan ennakkoratkaisuhakemuksen tekemistä Verohallinnolle. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty postitustapaa koskevan muutoksen ja muiden menettelymuutosten takia.
Hakemuksen toimittaminen
Ennakkoratkaisuhakemus liitetään saatelomakkeeseen (lomake 7300). Hakijan pitää lähettää ennakkoratkaisuhakemus saatelomakkeessa mainittuun osoitteeseen (Verohallinto, PL 500, 00052 Vero). Ennakkoratkaisuhakemuksen voi tehdä sähköisesti OmaVerossa. OmaVeron kautta tehtyyn ennakkoratkaisuhakemukseen ei tarvitse liittää saatelomaketta.
Saatelomaketta ei käytetä auto- ja valmisteveroa koskevissa ennakkoratkaisuhakemuksissa. Autoveroa koskeva ennakkoratkaisuhakemus lähetetään osoitteeseen: Verohallinto, PL 40, 00052 Vero. Valmisteveroa koskeva ennakkoratkaisuhakemus lähetetään osoitteeseen: Verohallinto / Valmisteverotus, PL 20, 00052 Vero.
Päätöksen tiedoksianto
Kirjallinen päätös annetaan viipymättä tiedoksi hakijalle. Verohallinto lähettää kaikki hakemuksen käsittelyyn liittyvät lisäselvityspyynnöt sekä asiassa annettavan päätöksen ja erikseen lähetettävän laskun hakijan hakemuksella ilmoittamaan osoitteeseen (prosessiosoite), jos hakemuksessa ei joiltain osin pyydetä toisin. Jos hakemuksessa ei ole mainittu prosessiosoitetta, asiakirjat toimitetaan Verohallinnon asiakasrekisterissä olevaan hakijan osoitteeseen. Päätös julkaistaan myös hakijan OmaVerossa, vaikka hakemus olisi tehty paperisena. OmaVerossa ei kuitenkaan julkaista sisäpiirintietoa sisältäviä ennakkoratkaisuja.
Ennakkoratkaisut lähetään postissa niin sanottu tavallisena tiedoksiantona. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos hakija on antanut suostumuksen siihen, että päätökset annetaan tiedoksi vain sähköiseen asiointipalveluun (OmaVero), katsotaan hakijan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä, siitä kun hänelle on tullut ilmoitus OmaVerossa olevasta päätöksestä.
Virtuaalivaluuttojen verotus
Verohallinto on julkaissut 22.1.2020 päivätyn ohjeen Virtuaalivaluuttojen verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.1.2020 voimaan tulleen yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen vuoksi. Jos yhteisöllä ei ole henkilökohtaista tulolähdettä, virtuaalivaluutta kuuluu yhteisön verotuksessa elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, ellei kyseessä ole MVL:n mukaan verotettava toiminta. Virtuaalivaluutan tulolähde vaikuttaa virtuaalivaluuttaan liittyviin veroseuraamuksiin. Tulolähteellä on vaikutusta erityisesti virtuaalivaluuttaan liittyvien menetysten vähennyskelpoisuuteen.
Jos yhteisön kauppa virtuaalivaluutalla ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, virtuaalivaluutta kuuluu yleensä muun omaisuuden omaisuuslajiin, ellei sen voida katsoa täyttävän EVL:n muiden omaisuuslajien edellytyksiä. Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvan virtuaalivaluutan realisoitunut arvonnousu on yhteisön veronalaista tuloa ja arvonlasku vähennyskelpoinen suoraan tulosta.
Osinko hallintarekisteröidylle osakkeelle
Verohallinto on julkaissut 24.1.2020 päivätyn ohjeen Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta (linkki). Ennakkoperintälain mukaan hallintarekisteröidylle osakkeelle 1.1.2020 tai sen jälkeen maksettavasta osingosta toimitetaan 50 prosentin ennakonpidätys, mikäli osingon maksaja ei saa osingon saajan yksilöintitietoja ja maksaja tietää, että osingon saaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Erilajiset osakkeet ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset
A:n tarkoituksena oli lahjoittaa lapselleen B:lle 10 prosentin omistusosuus C Oy:n osakkeista. Lahjoitettavat osakkeet oikeuttivat 2,5 prosenttiin äänistä C Oy:n yhtiökokouksessa. B:n oli tarkoitus jatkaa lahjoituksen jälkeen C Oy:n hallituksen jäsenenä.
A:n tarkoituksena oli lahjoittaa lapselleen B:lle 10 prosentin omistusosuus C Oy:n osakkeista. Lahjoitettavat osakkeet oikeuttivat 2,5 prosenttiin äänistä C Oy:n yhtiökokouksessa. B:n oli tarkoitus jatkaa lahjoituksen jälkeen C Oy:n hallituksen jäsenenä.
B:n katsottiin jatkavan A:lta lahjana saamillaan C Oy:n osakkeilla yritystoimintaa C Oy:ssä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ennakkoratkaisu. Äänestys 5–2.
KHO 27.1.2020 T:260 eli vuosikirjassa KHO:2020:7
Väliyhteisötulon realisoitumisajankohta
A Ltd oli belizeläinen holdingyhtiö, joka oli 25.1.2013 myynyt B Oy:n osakkeita. Hallinto-oikeus katsoi, että A Ltd oli X:n määräysvallassa ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetussa laissa (väliyhteisölaki) tarkoitetulla tavalla. X oli ollut B Oy:n osakkeiden kaupan aikaan 25.1.2013 Suomessa yleisesti verovelvollinen, eikä hän tuolloin ollut minkään verosopimuksen mukaan muualla asuva. X oli tämän jälkeen saman vuoden aikana muuttanut Maltalle. Asiassa oli riidatonta, että X oli 31.12.2013 asunut verosopimuksessa tarkoitetulla tavalla Maltalla.
Hallinto-oikeus totesi, että väliyhteisölaissa ei ole säännöstä väliyhteisötulon realisoitumishetkestä eikä myöskään nimenomaista viittausta tulon jaksottamista koskeviin säännöksiin. Asiaa ei ole nimenomaisesti käsitelty lain esitöissäkään. Suomen verotuksessa yhtiön osakasta ei pääsääntöisesti veroteta yhtiön saamasta tulosta, jos tätä tuloa ei jaeta edelleen osakkaalle. Väliyhteisölain säännöksillä poiketaan tästä lähtökohdasta. Väliyhteisötulon verottaminen ei perustu osakkaan tosiasiallisesti saamaan tuloon, vaan kyse on laskennallisesta erästä. Väliyhteisölaissa ei luonnehdita väliyhteisön saamia yksittäisiä tuloeriä osakkaan saamaksi tuloksi, vaan osakkaan tulona verotetaan osuus väliyhteisön tulosta. Tulon määrä voidaan laskea vasta tilikauden päätyttyä. Myös väliyhteisölaissa tarkoitettua määräysvaltaa arvioidaan vasta tilikauden päättymisen ajankohdan mukaan, joten kesken tilikautta ei välttämättä ole tiedossa se mahdollinen taho, joka on verovelvollinen asiassa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että väliyhteisötulo realisoitui osakkaalle väliyhteisön tilikauden päättymispäivänä.
A Ltd:n tilikausi oli päättynyt 31.12.2013. Näin ollen väliyhteisötulon verottamisen edellytyksiä oli arvioitava kyseisen ajankohdan perusteella. Koska A asui tuolloin verosopimuksen mukaan Maltalla, Suomella ei ollut verosopimuksen mukaan oikeutta verottaa tätä tuloa. Hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.
Helsingin hallinto-oikeus 14.1.2020 T: 20/0027/3
Kivimurskan lastauspalvelun myynti
A Oy myy kivimurskan lastauspalvelua alukseen, joka kuljettaa sen laskettavaksi merenpohjaan kaasuputkien tueksi. Kivimurskaa lasketaan sekä Suomen aluevesialueella olevaan merenpohjaan että Suomen aluevesien ulkopuolelle. Asiassa oli ratkaistavana, oliko lastauspalvelu veroton siltä osin kuin palvelu sisältää kivimurskan viemisen Suomen aluevesille.
Hallinto-oikeus totesi, että kysymyksessä olevia vesialuksia käytetään kansainvälisessä avomeriliikenteessä. Arvonlisäverodirektiivin 148 artiklan a ja d alakohta tai arvonlisäverolain 71 §:n 3 kohta eivät aseta verosta vapauttamiselle edellytyksiä lastin lastaus- ja purkupaikan osalta. Hallinto-oikeus katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettu kivimurskan lastauspalvelu on arvonlisäverolain 71 §:n 3 kohdan nojalla veroton palvelu, kun lastaus tapahtuu ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevaan vesialukseen silloinkin, kun palvelu sisältää kivimurskan viemisen Suomen aluevesille. Palvelu suoritetaan kansainvälisessä liikenteessä olevan vesialuksen lastin välittömiä tarpeita varten, eikä tällöin merkitystä ole sillä, mihin yksittäinen lasti kuljetetaan.
Ennakkoratkaisu on annettu ajalle 27.5.2019–31.12.2020.
Helsingin hallinto-oikeus 18.12.2019 19/1322/1