TaxFax nro 81 • 27.11.2020
Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2021
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä vuodelle 2021.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,40 prosenttia palkasta.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,90 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 1,15 prosenttia palkasta.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,38 prosenttia palkasta.
Työpanokseen perustuva osinko ja työsuhdeoptiot
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 156/2020, StVM 30/2020), jonka perusteella työpanokseen perustuva osinko luetaan jatkossa mukaan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon. Lisäksi säännöksiä täsmennetään työsuhdeoptioiden ja osakepalkkioiden osalta.
Työpanososinko
Verotuksessa työpanokseen perustuva osinko on ansiotulona verotettavaa palkkaa tai työkorvausta siltä osin kuin osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuluvan henkilön työpanos. Osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys.
Työpanokseen perustuva osinko on työstä maksettavaan vastikkeeseen verrattava suoritus, joka maksetaan osingon, työpanososingon, muodossa. Näin ollen työpanokseen perustuva osinko luetaan mukaan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon.
Lain muutos ei muuta muiden osinkojen kuin työpanososinkojen verotusta. Osinko ei ole työpanososinkoa pelkästään sen johdosta, että osingon jakaneen yhtiön tulos on kertynyt ehkä yksinomaankin osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työskentelyn perusteella. Jos osingon jakoperusteena ei ole miltään osin työpanos, vaan esimerkiksi omistusosuus yhtiössä, työpanososinkoa koskevia säännöksiä ei sovelleta.
Työsuhdeoptiot
Voimassa olevan lain mukaan työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua ei pidetä vastikkeena työstä. Lainmuutoksen jälkeen työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu on kuitenkin pääsäännöstä poiketen, tietyin edellytyksin työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota. Työnantajan tulee ilmoittaa työsuhdeoption käyttöajankohtana edun osuus tulorekisteriin.
Työsuhdeoptiosta saatava etu on työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota, jos työsuhdeoptiolla merkittävän osakkeen sovittu merkintähinta on olennaisesti alempi kuin osakkeen käypä arvo option antamishetkellä ja etu käytetään ennen kuin edun saamisesta on kulunut vähintään vuosi. Olennainen ero määritellään tapauskohtaisesti. Osakkeen sovitun merkintähinnan voidaan katsoa alittavan selvästi osakkeen käyvän arvon, jos sovittu merkintähinta on alle 50 %:a option antamisajankohdan mukaisesta osakkeen käyvästä arvosta.
Romutuspalkkio sekä autojen hankintatuet ja muuntotuki
Tasavallan presidentti on vahvistanut lain (He 201/2020, LiVM 13/2020) henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020-2021 sekä lainmuutokset (He 186/2020, LiVM 12/2020), joiden perusteella maksetaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea. Muutokset tulevat voimaan 1.12.2020.
Romutuspalkkio
Valtio maksaa romutuspalkkiota hankittavan auton käyttövoimasta riippuen 1000–2000 euroa. Romutuspalkkion voi myös käyttää uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan, jolloin palkkio on enintään 1000 euroa.
Romutuspalkkio voidaan myöntää sellaiselle luonnolliselle henkilölle,
- joka on hankkinut omaan käyttöönsä uuden aiemmin ensirekisteröimättömän henkilöauton, uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän yhdistämispalvelun,
- jos hän on toimittanut romutettavaksi jätelaissa säädetyllä tavalla viimeisen kalenterivuoden aikana sekä välittömästi ennen romutusta liikennekäytössä olleen henkilöauton,
- jonka omistajaksi tai haltijaksi hän on ollut merkittynä liikenneasioiden rekisteriin yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen romutusta ja
- joka on ensirekisteröity vuonna 2010 tai aikaisemmin
Romutuspalkkiota myönnetään 2000 euroa uuden flexfuel-auton eli korkeaseosetanoliauton, kaasuauton, täyssähköauton tai enintään 95 grammaa kilometrillä hiilidioksidia päästävän ladattavan hybridin hankintaan ja 1000 euroa auton hankintaa varten, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 120 grammaa kilometriä kohden.
Kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuki
Kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuki voidaan myöntää sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka vuosina 2020—2022 ostaa tai sitoutuu vähintään kolmeksi vuodeksi vuokraamaan uuden ensirekisteröimättömän kaasukäyttöisen kuorma-auton. Tukea myönnetään 12 000 euroa nesteytettyä kaasua ja 5 000 euroa paineistettua kaasua käyttävän uuden kuorma-auton hankintaan.
Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle. Tuen saamisen edellyttää ajoneuvon rekisteröimistä Suomeen sekä sen rekisterissäpitoa yhden vuoden ajan tuen saamisen jälkeen.
Henkilöautojen hankintatuki ja muuntotuki
Hankintatuki voidaan myöntää uuden sähkökäyttöisen henkilöauton omistajana tai haltijana olevalle luonnolliselle henkilölle, joka ostaa tai pitkäaikaisvuokraa sähkökäyttöisen auton henkilökohtaiseen käyttöönsä. Hankintatukea myönnetään valtion varoista 2 000 euroa uuden sähkökäyttöisen henkilöauton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten.
Muuntotukea myönnetään valtion varoista 1 000 euroa henkilöauton muuntoon kaasukäyttöiseksi ja 200 euroa henkilöauton muuntoon etanolikäyttöiseksi. Muuntotuen saajan tulee olla luonnollinen henkilö ja hän voi saada avustuksen vain kerran kalenterivuodessa.
Alkoholijuomien verotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 145/2020, VaVM 19/2020), joiden perusteella alkoholijuomien valmisteveroa korotetaan. Veronkorotus kohdistuu kaikkiin juomaryhmiin pääosin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Viinin veronkorotus on lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.
Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus on noin 5 prosenttia. Vähän alkoholia sisältävän oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin tehdään muita juomaryhmiä suurempia korotuksia.
Oluen valmisteveroa korotetaan 4,2 prosenttia, mietojen käymisteitse valmistettujen juomien, kuten siiderin, valmisteveroa 3,7 prosenttia, viinin valmisteveroa 6,0 prosenttia, välituotteiden valmisteveroa keskimäärin 4,6 prosenttia ja etyylialkoholi-veroluokan valmisteveroa 3,2 prosenttia.
Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin runsas 2 prosenttia.
Nestemäisten polttoaineiden valmistevero
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 144/2020, VaVM 18/2020), jonka perusteella nestemäisten polttoaineiden parafiinisen dieselöljyn laatuperusteisesta veronalennuksesta luovutaan vaiheittain. Muutos kohdistuu energiasisältöveroon, josta ei enää myönnetä mainitulle polttoainelaadulle 5 sentin suuruista alennusta litraa kohden. Kyseinen alennus poistetaan niin fossiiliselta kuin uusiutuvalta parafiiniseltä dieselöljyltä.
Lisäksi etanolidieselin vastaavanlaisen laatuperusteisen veronalennus poistuu. Veronalennuksen määrä on ollut 4 senttiä litralta, millä ei ole käytännössä merkitystä polttoaineen hintaan eikä verotuottoihin, sillä kaikki etanolidiesel on nykyisin verotettu energiaverodirektiivin mukaisella dieselöljyn vähimmäisverotasolla 33 senttiä litralta.
Laki tulee voimaan 1.1.2021. Veronalennuksen ensimmäinen vaihe toteutetaan 1.1.2021, jolloin parafiinisen dieselöljyn veronalennus pienenee 4 senttiin litralta ja etanolidieselin verotuki poistetaan kokonaan. Parafiinisen dieselöljyn verotuki pienenee 2 senttiin 1.1.2022, josta lukien sovelletaan verotaulukkoa B. Loput tuesta poistetaan1.1.2023, josta lukien sovelletaan liitteen verotaulukkoa C.
Konkurssiin hakeminen
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 233/2020), jossa ehdotetaan konkurssilakiin määräaikaista muutosta.
Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa, kun maksuaika normaalioloissa on viikko. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2021 ja olemaan voimassa 30.9.2021 saakka.
Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama poistettiin käytöstä ajaksi 1.5.−31.10.2020. Tämän jälkeen väliaikaisen lain voimassaoloa pidennettiin uudella väliaikaisella lailla ajaksi 1.11.2020−31.1.2021.
Porotalous
Valtioneuvosto on antanut asetuksen porotaloudesta vuonna 2020 saatujen tulojen tuottoperusteita eri paliskunnissa (linkki). Porotaloudesta saatu tulo on veronalaista pääomatuloa lukuun ottamatta porotalouden hyväksi tehdyn työn arvoa. Porotaloudesta saatuna tulona pidetään sitä puhdasta tuottoa, jonka porotalouden arvioidaan edellisenä poronhoitovuotena keskimäärin tuottaneen paliskunnan toimesta luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti, ottaen huomioon paikkakunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet kustannukset. Tämä tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta varten vahvistettujen tuottoperusteiden nojalla.