TaxFax nro 82 • 2.12.2020
Vuoden 2021 veroprosenttien ja ennakkoverojen laskentaperusteet
Verohallinto on vahvistanut vuoden 2021 palkkatulojen ja eläkkeiden ennakonpidätysprosenttien sekä ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet (linkki 1- palkkatulot ja ennakkoverot, linkki 2- eläketulot, linkki 3 - rajoitetusti verovelvolliset). Ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2021 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.
Ennakonpidätysprosentit
Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2019 toimitetun verotuksen tiedoista tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka vuoden 2020 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Muutosverotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos muutosverotuksesta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.
Viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa muutosverotuksessa vahvistettuja palkkatuloja korotetaan 4,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 2,5 %:lla.
Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.
Ennakkoverot
Ennakkoveron laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan muut ennakonkannon alaiset pääomatulot, vuokratulot osakehuoneistoista, vuokratulot kiinteistöistä, vuokratulot muusta omaisuudesta, ulkomailta saadut ansio- ja pääomatulot, ennakonkannonalaiset palkat, ennakonkannonalaiset eläkkeet, apurahat, tulonhankkimistoiminnan tulos, verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuus yhtymästä, ansio- ja pääomatulot ulkomaisista yhtymistä sekä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden pääoma- ja ansiotulot.
Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta saatua luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 3,0 %:lla.
Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euroa, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.
Yrittäjien sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu
Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2021 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena.
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja ennakonkannonalaisista palkkatuloista, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua palkkatuloa.
YEL-työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (arvonlisäverovelvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei arvonlisäverovelvollinen), ennakonkannon alaisen henkilökohtaisen tulolähteen työkorvauksen, muun tulonhankkimistoiminnan (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), perhehoitajan palkkion ja omaishoitajan palkkion.
Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.
Sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkatuloa ja yrittäjätuloa. Yrittäjätulona huomioidaan yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistettu työtulo.
YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,19 %:n mukaan 18–68 -vuotiaalle.
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2021
Verohallinto on julkaissut luettelon vuodelle 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista (linkki).
Testamenttiin perustuva omistajaton tila verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 30.11.2020 päivätyn kannanoton Omistajattoman tilan testamentti perintöverotuksessa (linkki), jossa selvitetään sitä, miten verotuksessa käsitellään tilannetta, jossa testamentin tekijän kuoleman jälkeen omistus ei heti siirry kenellekään. Tiettyjen kriteerien täyttyessä perintöverotuksen toimittaminen lykkääntyy. Jos lopullisen saajan perintöverotusta on lykätty, Verohallinnolle on tehtävä vapaamuotoinen ilmoitus, kun omistajaton tila päättyy.
Jos omistajaton tila lykkää perintöverovelvollisuuden alkamisen omistajattoman tilan päättymishetkeen, ei ennen tätä hetkeä toimiteta perintöverotusta. Mikäli esimerkiksi pesänselvittäjä tai edunvalvoja myy omaisuutta vainajan velkojen maksamiseksi sen ollessa omistajattomassa tilassa, luovutusvoittoa määritettäessä vähennyseränä huomioidaan 20 prosentin hankintameno-olettama. Myöskään oman asunnon verovapaussäännöksiä ei voida soveltaa, koska omaisuus on ollut ennen asunnon myymistä omistajattomassa tilassa.
Perusteoikaisu perintöverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 30.11.2020 päivätyn kannanoton (linkki) Ilmoitus perintöverotuksen perusteiden muuttumisesta (perusteoikaisu).
Yleensä perusteoikaisun syynä on se, että pesään tai sen varoihin liittyvä yksityisoikeudellinen riita tai epäselvyys taikka muussa viranomaisessa vireillä ollut asia ratkeaa toisella tavalla, kuin mitä perukirjassa ja muissa perintö- ja lahjaverotuksen toimittamisen perusteena olleissa asiakirjoissa on esitetty. Kyse on yleensä siitä, että kuolinpesän varallisuusasema ja eri osapuolten oikeudet selviävät vasta perintöverotuksen toimittamisen jälkeen.
Perusteoikaisu voidaan tehdä 10 vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverovelvollisuuden alkamisesta ja sen tekemisessä soveltuvin osin huomioidaan samat käytännöt kuin muussa muutosverotuksessa.
Perusteoikaisun osalta on säädetty erityinen ilmoittamisvelvollisuus. Verovelvollisen, jonka perintö- tai lahjaveron määrää perusteoikaisu nostaa, tulee kolmen kuukauden kuluessa perusteoikaisun perusteesta tiedon saatuaan ilmoittaa asiasta Verohallinnolle, jollei joku muu osakas tai lahjansaaja jo ole ilmoittanut asiasta.
Kannanoton mukaan ilmoitusvelvollisuus voidaan täyttää monin tavoin, kunhan ilmoitus jätetään Verohallintoon määräajassa ja se sisältää Verohallinnon päätöksen mukaiset tiedot.
Usein sama perusteoikaisun syy kasvattaa usean verovelvollisen perintöveroa. Tällaisessa tilanteessa on mahdollista antaa ilmoitus yhteisesti. Usein perusteoikaisu liittyy esimerkiksi ositus- tai perinnönjakosopimukseen, jonka laadinnassa on ollut mukana asianajaja tai muu asiantuntija, joka voidaan myös valtuuttaa antamaan perusteoikaisua koskeva ilmoitus.
Perintöveroilmoitus
Verohallinto on julkaissut 30.11.2020 päivätyn kannanoton Perintö- ja lahjaverotuksen erityisten ilmoittamisvelvollisuuksien täyttäminen (linkki).
Ulkomailla asuneelta henkilöltä saatujen perintöjen osalta ilmoittaminen tapahtuu erillisellä veroilmoituslomakkeella.
Perintö- ja lahjaverotuksessa on myös muita ilmoittamisvelvollisuustilanteita, joissa perukirja ei toimi veroilmoituksena eikä käytössä myöskään ole erillistä ilmoituslomaketta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:
- tilanteet, joissa perinnönjättäjän jälkeen ei ole laadittava perukirjaa tai perintöverovelvollisuus alkaa muusta hetkestä kuin vainajan kuolinhetkestä.
- Ilmoitus sukupolvenvaihdoshuojennuksen korotettuun maksuunpanoon johtavasta jatkoluovutuksesta
- velvollisuus ilmoittaa perintö- ja lahjaverotuksen perusteiden muuttumisesta.