TaxFax nro 84 • 11.12.2020
Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja
Tasavallan presidentti on vahvistanut arvonlisäverolain muutokset (He 143/2020, VaVM 21/2020) joiden mukaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan. Arvonlisäverovelvollisuuden tilikauden liikevaihtoon perustuva alaraja korotetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien. Muutoksen tarkoituksena on keventää pienyritysten hallinnollisia velvoitteita.
Lakia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Ennen lain voimaantuloa alkaneeseen tilikauteen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Työttömyysvakuutusmaksun ennakkomaksumenettely poistuu
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset ( He140/2020, StVM 31/2020), joiden avulla yksinkertaistetaan työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvää menettelyä Työllisyysrahastossa ja selkeytetään perintää koskevaa lainsäädäntöä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työttömyysvakuutusmaksu on mahdollista maksaa Työllisyysrahastolle kahdella erilaisella menettelytavalla, ennakkomaksumenettelyn tai jälkikäteen laskutettavan menettelyn, toteumamallin kautta.
Nyt tehtävillä lakimuutoksilla siirrytään kahdesta vaihtoehtoisesta perintätavasta yhteen menettelyyn, jota kaikki työnantajat noudattavat. Ennakkomaksumenettely poistetaan laista.
Koronasta kärsineiden yritysten kustannustuki
Tasavallan presidentti on vahvistanut kustannustukilain muutokset (He 205/2020, TaVM 33/2020). Tuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut koronaviruksen vuoksi vähintään 30 prosenttia. Tuki tulee haettavaksi osittain uudistetuin ehdoin. Laki tulee voimaan 15.12.2020.
Valtiokonttorin tavoitteena on avata haku yrityksille 21.12.2020, ja hakuaika jatkuisi helmikuun loppuun. Valtiokonttori tiedottaa tarkemmista aikatauluista.
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pandemian vuoksi pudonnut vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.
Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioidaan yrityksen toimialan liikevaihdon laskua. Jos toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia, arvioidaan, että ala on kärsinyt koronasta ja yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja. Toimialan tilanteen tarkastelu auttaa suuntaamaan tukea juuri koronasta kärsineille yrityksille ja nopeuttaa yrityksen hakemuksen käsittelyä Valtiokonttorissa.
Tuen piiriin kuuluvista toimialoista säädetään myöhemmin erillisellä asetuksella, joka valtioneuvoston on tarkoitus antaa 18.12.2020. Toimialat määritellään Verohallinnolta saatavien kesä-lokakuun 2019 ja 2020 liikevaihtotietojen perusteella.
Yritys voi hakea tukea, vaikka toimialan liikevaihto ei olisi laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 eikä toimialaa sen vuoksi ole mainittu valtioneuvoston asetuksen liitteessä. Tällöin yrityksen on hakemuksessaan osoitettava erityisen painavat syyt sille, että yrityksen liikevaihto on kärsinyt koronapandemian vuoksi.
Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Tukea ei voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan yritystoimintaan.
Tukeen oikeuttavalle liikevaihdolle ei ole minimirajaa, toisin kuin kustannustuen ensimmäisellä hakukierroksella. Pienin maksettava tuki on edelleen 2000 euroa ja suurin 500 000 euroa.
Arpajaisvero alenee väliaikaisesti
Tasavallan presidentti on vahvistanut väliaikaisen muutoksen arpajaisverolakiin (He 170/2020, VaVM 22/2020). Yksinoikeudella toimeenpantaviin arpajaisiin sovellettava verokanta alenee 12 prosenttista 5,5 prosenttiin. Laki tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun. Muutoksen tavoitteena on turvata Veikkaus Oy:n tuotoista avustuksia saavien tahojen taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Perintönä saadun omaisuuden hankintamenon määrittäminen
Hakemuksen mukaan hakija oli saanut testamentilla yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita. Hakija oli tehnyt perintöosuudestaan Verohallinnolle perintöveroilmoituksen, jossa hakija oli ilmoittanut kyseisen omaisuuden arvoksi 683 827,21 euroa. Verohallinnon perintöveropäätöksessä hakijan saaman perintöosuuden käyväksi arvoksi oli katsottu 0,00 euroa. Päätöksen perustelujen mukaan Yhdysvalloissa sijainneesta perittävästä varallisuudesta ei tullut Suomessa perintöveroa maksettavaksi, koska perinnönjättäjä oli kuolinhetkellään Yhdysvaltojen kansalainen tai hänellä oli kotipaikka Yhdysvalloissa.
Keskusverolautakunta totesi, että asiassa oli ratkaistavana hakijan testamentin nojalla saamien osakkeiden hankintameno hakijan tuloverotuksessa tilanteessa, jossa hakija myi kyseiset osakkeet. Hakemuksessa esitetyn perusteella kyseessä olleet yhdysvaltalaisten yhtiöiden julkisesti noteeratut osakkeet olivat sinänsä olleet Suomen sisäisen lainsäädännön nojalla perintöverotuksen piirissä, mutta toimitetussa perintöverotuksessa omaisuudelle ei ollut vahvistettu perintöverotusarvoa Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen IV artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla. Hakemuksen mukaan Yhdysvalloissa omaisuuden perintöverotusarvo oli jäänyt liittovaltiotasolla verotettavan omaisuuden alarajan alapuolelle eikä perintöveroilmoitusta ollut jätetty.
Kun otettiin huomioon tuloverolain 47 §:n 1 momentin sanamuoto, keskusverolautakunta katsoi, että lainkohdassa tarkoitetuksi perintö- ja lahjaverotuksessa käytetyksi verotusarvoarvoksi voitiin hyväksyä vain sellainen arvo, joka oli veroviranomaisen vahvistama. Kun hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa kyseessä olleille osakkeille ei ollut vahvistettu mainitussa lainkohdassa tarkoitettua arvoa, voitiin hakijan verotuksessa osakkeiden hankintamenona vähentää tuloverolain 46 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintameno-olettama. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020-2021.
Keskusverolautakunta 19.11.2020 N.38 (ei lainvoim.)
Urheilijarahaston sääntömuutos pandemian perusteella
Hakemuksen mukaan hakijana ollut säätiö suunnitteli yhteydessään toimivan urheilijarahaston sääntöjen muuttamista määräaikaisesti siten, että COVID-19-pandemiasta aiheutuva urheilijan tulotason oleellinen lasku voisi oikeuttaa hänet nostamaan rahastoituja varoja toimeentulonsa turvaamiseksi.
Keskusverolautakunta totesi, että tuloverolain 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa viitataan urheilijarahaston osalta lain 116 a §:ssä tarkoitettuun urheilijarahastoon ja lain 116 a §:n 1 momentissa edelleen lain 116 c §:ään. Siten tuloverolain 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna urheilijarahastona voitiin pitää vain sellaista rahastoa, jonka säännöt noudattivat tuloverolain 116 c §:ssä säädettyjä tulouttamisperiaatteita.
Koska hakemuksessa kuvattu sääntömuutos mahdollisti rahastoitujen varojen nostamisen ennen tuloverolain 116 c §:ssä tarkoitettua urheilu-uran päättymistä, keskusverolautakunta katsoi, että hakijan hallinnoimaa urheilijarahastoa ei sääntömuutoksen jälkeen voitu pitää tuloverolain 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna urheilijarahastona. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020-2021.
Keskusverolautakunta 19.11.2020 nro 40 (ei lainvoim.)
Yhtiöosuuden luovutus osituksessa ja yksityistilin negatiivinen saldo
A:n osuus puolisoiden yhteisesti omistamasta avoimesta yhtiöstä oli siirtynyt avioeron yhteydessä suoritetussa omaisuuden osituksessa B:n omistukseen. Ositushetkellä A:n yksityistilin saldo oli ollut ylisuurten yksityisottojen vuoksi negatiivinen. Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta kysymys siitä, tuliko avoimen yhtiön yhtiömiehen yksityistilin ylisuurista otoista johtuva negatiivinen saldo verottaa luovutusvoittoon lisättävänä eränä, kun yhtiömiehen osuus oli luovutettu osituksessa.
Hallinto-oikeus totesi, että tuloverolain 46 §:n 2 momentin ja 51 §:n säännökset osituksessa saadun omaisuuden hankinta-ajan ja hankintamenon laskemisesta ja avio-oikeuden nojalla saadun suorituksen verovapaudesta ilmentävät tuloverotuksessa osituksen yhteydessä vakiintuneesti noudatettua niin sanottua jatkuvuuden periaatetta. Sen mukaan osituksessa omaisuutta luovuttavalle osapuolelle ei katsota syntyvän veronalaista tuloa luovutetusta omaisuudesta. Myöskään tasinko ei ole lähtökohtaisesti saajalleen veronalainen. Luovutuksesta ja tasingosta voi kuitenkin tulla veronalainen, mikäli osituksessa käytetään muitakin kuin ositettavaan varallisuuteen kuuluneita varoja. Tuloverolain 46 §:n 4 momentti koskee luovutusvoiton laskemista tilanteessa, jossa luovutuksen kohteena on avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuus. Viimeksi mainitussa säännöksessä ei ole annettu merkitystä sille, millä luovutustoimella osuus luovutetaan.
A:n ja B:n osituskirjasta ei käynyt yksityiskohtaisesti ilmi, mitä omaisuutta kummallakin osapuolella oli omistuksessaan. Osituskirjassa ei myöskään ollut mainittu, mitä arvoja osituksessa oli käytetty ositettavaan varallisuuteen kuuluvista yksittäisistä omaisuuseristä ja millaisten laskelmien perusteella ositusta koskevaan sopimukseen oli päädytty. Osituskirjasta sen sijaan ilmeni, mitä omaisuuseriä he olivat saaneet osituksessa itselleen ja mitä velkoja he olivat ottaneet vastatakseen, lukuun ottamatta aikaisemmin jo jaettua irtaimistoa. Myös yrityslainat oli otettu osituksessa huomioon siten, että B oli ottanut ne vastatakseen. Tasinkoa ei ollut sovittu maksettavaksi.
Hallinto-oikeus katsoi, että osituksen verokohtelua oli lähtökohtaisesti perusteltua tarkastella kokonaisuutena, vaikka ositettavaan varallisuuteen sisältyikin avoin yhtiö. Osituskirja ja muu selvitys huomioon ottaen asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joista olisi voitu perustellusti epäillä, että osituksessa olisi käytetty muitakin kuin ositettavaan varallisuuteen kuuluneita varoja. Lisäksi kun otettiin huomioon, miten avoimen yhtiön osuudet ja vastuut oli osituksessa jaettu, A:n ei voitu katsoa saaneen osituksessa avoimen yhtiön osaltakaan B:ltä veronalaista rahanarvoista etuutta. Osituksessa tapahtunutta yhtiöosuuden luovutusta oli tässä tilanteessa pidettävä vastikkeettomana, eikä asiassa ollut perusteita lisätä yksityisotoista johtuvaa yksityistilin negatiivista saldoa A:n pääomatuloihin. Oikaisulautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ollut syytä.
Turun Hallinto-oikeus 26.11.2020 T: 20/0833/3