TaxFax nro 89 • 22.12.2020

Fiskarsilta osinkoa saaneiden verotusta oikaistaan

Verohallinto tiedottaa (linkki), että Verohallinto oikaisee Fiskars Oyj Abp:n osingonsaajina olevien henkilöiden vuoden 2019 tuloverotusta. Verotusta oikaistaan niin, että Fiskarsin osingonsaajan puolesta maksama varainsiirtovero verotetaan osinkotulona, ei kokonaan veronalaisena pääomatulona. Osinkotulosta on veronalaista vain 85 prosenttia. Asiakkaalle palautetaan liikaa maksettu vero.

Verohallinto oikaisee myös osakkeenomistajina olevien yhteisöjen vuoden 2019 tuloverotusta, jos yhteisön veronalaisen tulon määrä muuttuisi KHO:n päätöksen vuoksi. Jos palautuksen määrä on vähintään 10 euroa, se palautetaan automaattisesti eikä asiakkaiden tarvitse olla yhteydessä Verohallintoon. Oikaisujen tekeminen aloitetaan tammikuussa 2021.

Oikaisut perustuvat Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO 2020:127), joka muutti osakeosingosta maksetun varainsiirtoveron verokohtelua. Päätöksessä todetaan, että Fiskarsin osakeosingon saajan puolesta maksama varainsiirtovero on osakeosingon saajan tuloverotuksessa osinkotuloa.

Osakeosingon saajana olevan luonnollisen henkilön verotuksessa Fiskarsin henkilön puolesta maksama varainsiirtovero on osinkotuloa, josta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Verohallinto ei oikaise verotusta viran puolesta, jos verovelvolliselle oikaisun vuoksi palautettava määrä olisi alle 10 euroa. Verovelvollinen voi kuitenkin itse tehdä oikaisuvaatimuksen tällaisessa tilanteessa. Esimerkiksi osingonsaajana oleva luonnollinen henkilö voi vaatia, että pääomatulona verotettu varainsiirtoveron määrä verotetaan osinkona. Verovelvollisen kannattaa tehdä oikaisuvaatimus silloin, kun hänelle on tulossa myös muuta veron palautusta ja palautukset ovat yhteensä vähintään 10 euroa.

Luontoisedut verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 18.12.2020 päivätyn ohjeen Luontoisedut verotuksessa (linkki). Ohjeessa on huomioitu vuoden 2021 alusta voimaan tulevat lakimuutokset ja niiden perusteella Verohallinnon päätöksessä luontoisetujen laskentaperusteista annetut määräykset:

-       Sähköauton kotilatauslaite (luku 7.4.3)

-       Alennus sähköauton verotusarvosta (luku 7.5.4)

-       Sähköauton latausetu (luku 7.8.10)

-       Työsuhdematkalippu (luku 9)

-       Polkupyöräetu (luku 12)

Ohjeeseen on myös lisätty luku (1.4), joka seuraavassa:

Luontoisedut lomautuksen ja palkattoman vapaan aikana

Työnantaja ei ole velvollinen tarjoamaan luontoisetuja lomautuksen tai palkattoman vapaan (esimerkiksi äitiysloma ja vuorotteluvapaa) ajalta, ellei toisin sovita (poikkeuksena asuntoetu). Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijä saa pitää luontoisedun lomautuksen tai palkattoman vapaan aikana, etu voidaan myös tällä ajalla arvostaa luontoisetupäätöksen mukaisesti, koska työntekijän työsuhde pysyy voimassa. Työntekijälle ei synny veronalaista etua, jos hän maksaa edusta vähintään sen luontoisetuarvoa vastaavan määrän.

Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 21.12.2020 päivätyn ohjeen Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty.

Merkittävimmät tekstimuutokset koskevat osaomistusasuntoja (kohta 2.9.4), ulkomaisia sijoitustuotteita (kohta 2.16) ja maa-alueita, joille on odotettavissa kaavamuutoksia (kohta 3.3 ja 4.9.4). Ohjeen päivitettyä versiota sovelletaan niihin perintö- ja lahjaverotusasioihin, joissa verovelvollisuus on alkanut 1.1.2021 tai sen jälkeen. Seuraavassa ote ohjeen luvusta, joka käsittelee tulevan kaavan vaikutusta arvostamiseen.

Odotettavissa olevan kaavamuutoksen vaikutus maan arvostamiseen

Jos vireillä oleva kaavoitusprosessi on edennyt siinä määrin, että kaavan toteutuminen ja sen myötä muodostuva uusi rakennusoikeus on todennäköistä, voidaan arvostamisessa ottaa huomioon uuden rakennusoikeuden arvo sekä kaavoituksesta maanomistajalle aiheutuvat kustannukset. Tällöin rakennusoikeuden ja maan arvo voidaan käytännössä määrittää samoja periaatteita soveltaen kuten alue olisi jo kaavoitettu. Arvostamisessa tulee kuitenkin aina huomioida kaavamuutosten toteutumiseen liittyvät epävarmuudet.

Jos kyse on vielä toteutumattomista, mutta realistisista odotuksista kaavoitukseen liittyen, voidaan maan arvona pitää noin 40 % sellaisten rakennusoikeuksien arvosta, joita maa-alueella todennäköisesti tullaan vahvistamaan (KHO 1993 B 539).

Jos luovutuksen ehtona on kaavamuutosten toteutuminen, voidaan arvostus perustaa suoraan maan arvoon kaavoituksen jälkeen. Perintösaannot eivät voi olla tällä tavoin ehdollisia, joten kaavan toteutumisen epävarmuus voidaan huomioida arvoa alentamalla.

Tulonhankkimiskulut ansiotuloista

Verohallinto on julkaissut 21.12.2020 päivätyn ohjeen Tulonhankkimiskulut ansiotuloista (linkki). Ohjeen työhuonevähennystä koskevaa lukua 4.4 on päivitetty Verohallinnon yhtenäistämisohjeeseen tehtyjen muutosten vuoksi. Ohjetta on päivitetty myös poistoja koskeviin säännöksiin tehtyjen muutosten vuoksi. Seuraavassa ohjeen kohta, joka käsittelee tietokoneiden hankintahinnan vähentämistä verotuksessa:

Tietokone ja tietoliikenneyhteydet

Verovelvollinen voi vähentää tietokoneen ja sen oheislaitteiden (näyttö, kaiuttimet, tulostin, skanneri, jne.) hankinnasta aiheutuneet kustannukset tulonhankkimiskuluna, jos hän käyttää tietokonetta työssään. Vähennystä varten verovelvollisen on ilmoitettava ammattinsa sekä annettava selvitys siitä, kuinka paljon ja mihin tietokonetta työssä käytetään. Tavanomaisen yksityiskäytön perusteella vähennystä ei evätä. Tietokoneiden vähennysoikeuden määränä voidaan pitää seuraavia prosenttiosuuksia tietokoneen hankintamenosta:

Jos tietokoneen verotuksessa vähennyskelpoiseksi katsottava ostohinta on enintään 1 200 euroa, hankintamenon voi vähentää kerralla. Jos tietokoneen vähennyskelpoista hankintamenoa on vähennetty vuosittain poistoina, poistamattoman hankintamenon voi vähentää kokonaan sinä verovuonna, jona poistamaton hankintameno on verovuoden alussa enintään 1 200 euroa.

Säilyttäjien velvollisuudet ja vastuut

Verohallinto on julkaissut 21.12.2020 päivätyn ohjeen Rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuudet ja vastuut (linkki). Ohjeessa käsitellään Verohallinnon säilyttäjärekisteriin rekisteröityvien säilyttäjien velvollisuuksia ja vastuita koskien julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden rajoitetusti verovelvollisille maksamien osinkojen lähdeveroja. Päivitetyssä ohjeessa on huomioitu Verohallinnon 14.9.2020 tekemä päätös ilmoituksen sisällöstä, voimassaolosta ja menettelystä.

Verohallinnon säilyttäjärekisteri tulee voimaan 1.1.2021, jolloin ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteri ja sen oikeudelliset vaikutukset päättyvät. Kaikkien ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisterissä olleiden säilyttäjien tulee hakeutua erikseen Verohallinnon säilyttäjärekisteriin, jos ne haluavat toimia rekisteröityneinä säilyttäjinä. Säilyttäjärekisteriin voivat hakeutua myös suomalaiset säilyttäjät.

Sisällysluettelo