TaxFax nro 91 • 30.12.2020
Liikenteen työsuhde-edut ja tuloverolain muutokset
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 142/2020, VaVM 30/2020), jotka muuttavat tuloverotusta vuoden 2021 alusta alkaen.
Liikenteen työsuhde-edut
Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden. Kyse olisi määräaikaisesta verotuesta vuosille 2021—2025.
Työsuhdematkalipun verovapautta muutetaan siten, että lippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon asti vuodessa, jolloin nykyinen 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuu. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta niin sanotusta liikkumisenpalvelupaketista katsotaan työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen.
Työsuhdepolkupyöräetu säädetään verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa.
Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädettään verovapaaksi eduksi vuosille 2021—2025.
Työsuhdesähköauton latauslaite katsotaan osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.
Tilapäinen työskentely
Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään normaalin kolmen vuoden sijaan enintään kolmen ja puolen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos normaali kolmen vuoden määräaika päättyy 1.1.–31.12.2021.
Työntekijöille voidaan siten maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia vielä puolen vuoden ajan samalla erityisellä työntekemispaikalla työskentelystä, jos kolmen vuoden määräaika tulee täyteen vuoden 2021 aikana. Säännöstä sovelletaan myös vuoden 2022 verotuksessa niissä tilanteissa, joissa kolmen ja puolen vuoden määräaika jatkuu vuoden 2022 puolelle.
Urheilijarahasto
Urheilijarahastoon siirrettävän enimmäismäärä korotetaan nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin. Urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa nykyisten kymmenen vuoden sijaan enintään 15 vuoden aikana.
Vähennykset
Työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan.
Valtion tuloveroasteikko 2021
|
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|
18 600 |
8 |
6 |
|
27 900 |
566 |
17,25 |
|
45 900 |
3 671 |
21,25 |
|
80 500 |
11 023,50 |
31,25 |
Yleinen verovelvollisuus tosiasiallisen johtopaikan perusteella
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 136/2020, VaVM 33/2020), joiden perusteella Suomen verotusoikeutta laajennetaan nykyisestä siten, että yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen myös sillä perusteella, että sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Muutoksella pyritään rajoittamaan ja estämään tilanteita, joissa yleinen verovelvollisuus Suomessa pyrittäisiin välttämään perustamalla yhtiö ulkomaille, vaikka sen omistus, johto ja toiminta olisivatkin kokonaan Suomessa.
Säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Siirtymäsäännöksen perusteella lakia sovelletaan toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun yhteissijoitusyritykseen sekä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettuun vaihtoehtorahastoon ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.
Konsernivähennys
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 185/2020, VaVM 34/2020), jonka perusteella toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot otetaan huomioon suomalaisen emoyhtiön verotuksessa tehtävällä konsernivähennyksenä. Vähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Konsernivähennyksen voivat tehdä osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka voivat olla konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetun konserniavustuksen antajajana tai saajana. Emoyhtiön tulee omistaa tytäryhtiön osakepääomasta tai osuuksista välittömästi vähintään yhdeksän kymmenesosaa. Tilanteessa, jossa emoyhtiön ja tytäryhtiön välissä olevat yhtiöt ovat samassa valtiossa kuin tytäryhtiö, huomioon otettaisiin myös välillinen omistus.
Lopullisina tappioina pidettään sellaisia tappioita, joita tytäryhtiö tai mikään muu taho ei ole voinut eikä voi myöskään tulevaisuudessa käyttää tytäryhtiön verotuksellisessa kotipaikassa tai muualla.
Vuosi-ilmoittajan laiminlyöntimaksut
Verohallinto julkaissut 29.12.2020 päivätyn ohjeen Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu 2020 (linkki). Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2020 on annettava pääsääntöisesti 31.1.2021 mennessä.
Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava antamisaika:
- Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista on annettava viimeistään 15.2.2021
- Työttömien korvauspäivistä on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 20.2.2021
- Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 24.2.2021
Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voidaan hakea pidennystä, jos vuosi-ilmoitusta ei voida antaa määräaikana. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2021, lisäaikaa voidaan antaa puhelimitse 3.2.2021 saakka. Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa tai ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 3.2.2021, pyyntö on tehtävä kirjallisesti.
Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lisäaikaa 8.2.2021 saakka. Mikäli tietoja kerätään Suomea velvoittavaa kansainvälistä tietojenvaihtoa varten, voidaan lisäaikaa myöntää perustellusta syystä tätä pidempään. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 20.2.2021 tai 24.2.2021, hakemus on tehtävä kirjallisesti.
Laiminlyöntimaksu
Vuosi-ilmoituksen antamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.
Laiminlyönnin suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin eli pienin määrättävä maksu on 100 euroa.
Laiminlyöntimaksu määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja.
|
Saajaerittelyjen lukumäärä / vuosi-ilmoitus |
Saajaerittelyt ovat saapuneet myöhässä, väärällä tiedonantotavalla tai asiakasta on kehotettu antamaan vuosi-ilmoitus tai selvityspyyntöön ei ole saatu hyväksyttävää vastausta |
Vuosi-ilmoitustietoja ei ole annettu viimeistään 15.3.2021 |
|
|
Myöhässä / kehotettu |
|
|
0–4 |
--- |
300 |
|
5–20 |
100 |
400 |
|
21–50 |
200 |
800 |
|
51–100 |
300 |
1 600 |
|
101–200 |
400 |
1 800 |
|
201–700 |
500 |
2 000 |
|
701– |
1 500 |
3 000 |
Ulkomaille maksettavien osinkojen lähdeveroprosentit
Verohallinto on julkaissut Suomesta ulkomaille maksettavien osinkojen, sijoitusrahaston voitto-osuuksien ja rojaltien lähdeveroprosentit vuonna 2021. Taulukosta ilmenee perittävä veroprosentti eri verosopimusvaltioissa asuvien tulonsaajien osalta. Jos valtiota ei mainita, vero on 20 % (yhteisö) ja 30 % (luonnollinen henkilö ja muu kuin yhteisö) (linkki).
Suomen verotusoikeuden laajuus kansainvälisissä tilanteissa
Verohallinto julkaissut 22.12.2020 päivätyn ohjeen Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt (linkki). Ohjeessa käsitellään luonnollisten henkilöiden verovelvollisuusaseman määräytymistä tuloverolain mukaan. Tämän lisäksi ohjeessa käsitellään verosopimuksen mukaisen asuinvaltion määrittelyä.
Suomessa tuloverolain mukaan asuvat henkilöt eli yleisesti verovelvolliset ovat velvollisia suorittamaan Suomeen veroa Suomesta ja muualta saamastaan tulosta. Verovelvollisuus Suomeen on siten maailmanlaajuista. Ulkomailla tuloverolain mukaan asuvat henkilöt eli rajoitetusti verovelvolliset ovat Suomessa verovelvollisia vain Suomesta saadusta tulosta.
Suomen tekemät verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta, jos henkilön verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona pidetään jotain muuta valtiota kuin Suomea. Verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla on tällöin yleensä oikeus verottaa henkilön maailmanlaajuisia tuloja, kun taas Suomessa voidaan verottaa vain Suomesta saatuja tuloja ja niitäkin ainoastaan verosopimuksen määräysten asettamissa rajoissa.
Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille hänestä tulee pääsääntöisesti rajoitetusti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden jälkeen. Hänet voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen kuin muuttovuosi ja kolme seuraavaa vuotta ovat kuluneet, jos hän osoittaa, ettei hänelle ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen olennaisia siteitä Suomeen.
Työsuhdeoptiot ja osakeannit kansainvälisissä tilanteissa
Verohallinto julkaissut 22.12.2020 päivätyn ohjeen Työsuhdeoption ja työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus kansainvälisissä tilanteissa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.1.2021 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muutosten vuoksi.
Työsuhdeoptiosta saatu etu on pääsääntöisesti Suomessa veronalaista tuloa siltä osin kuin etu on kertynyt ajalta, jolloin palkansaaja on ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen. Vastaavasti veronalaista on yleisen verovelvollisuuden aikana saatu etu työsuhteeseen perustuvasta osakeannista. Etu on Suomessa veronalaista tuloa siltä osin kuin siihen ei sovellu niin sanottu kuuden kuukauden sääntö eikä verosopimus estä Suomea verottamasta tuloa.
Kun tulonsaaja on yleisesti verovelvollinen käyttäessään työsuhdeoptiota, hänen saamaa etua verotetaan yleisesti verovelvollista koskevien säännösten mukaisesti riippumatta siitä, onko etu kertynyt yleisen verovelvollisuuden vai rajoitetun verovelvollisuuden aikana.
Työsuhdeoptioiden verotus
Verohallinto julkaissut 22.12.2020 päivätyn ohjeen Työsuhdeoptioiden verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty sairausvakuutuslakiin 1.1.2021 voimaan tulevien muutosten takia.
Työsuhdeoptiosta saadusta edusta ei pääsääntöisesti suoriteta päivärahamaksua tai työnantajan sairausvakuutusmaksua. Työsuhdeoptiosta saadusta edusta peritään ainoastaan vakuutetun sairaanhoitomaksu.
Vuoden 2021 alusta voimaan lain muutoksen mukaan optioetua pidetään tietyissä tilanteissa sairausvakuutuslaissa tarkoitettuna työtulona, jonka perusteella on suoritettava kaikki työnantajan ja työntekijän sairausvakuutusmaksut normaalin palkkatulon tapaan. Säännöksen tarkoittamia optioita ovat optiot, joissa osakkeen merkintähinta alittaa olennaisesti osakkeen käyvän arvon option antamishetkellä. Olennaisesti osakkeen käyvän arvon alittavana pidetään merkintähintaa, joka on alle 50 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta option antamishetkellä.
Sairausvakuutuslain mukaisen työtulon käsitteen ulkopuolelle jääminen edellyttää osakepalkkiolta sitä, että palkkion lupaamisen ja antamisen välinen ajanjakso, jonka aikana palkkion tulee riippua osakkeen arvon kehityksestä, on vähintään vuoden mittainen. Vuoden 2021 alussa voimaan tulleiden sairausvakuutuslain muutosten myötä tulkinta siitä, milloin palkkio katsotaan sairausvakuutuslain mukaan annetuksi, muuttuu tietyiltä osin. Muutos koskee osakepalkkiojärjestelmiä, joissa osakepalkkiota rasittaa osakkeiden saamisen jälkeen yhtäaikaa sekä luovutusrajoitus että ehdollinen palautusvelvollisuus.