TaxFax nro 1 • 4.1.2021
Ulkomailla työskentelyn verotus
Verohallinto on julkaissut 2.12.2020 päivätyn ohjeen Ulkomailla työskentelyn verotus (linkki). Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty etätyötä käsittelevä luku (7.8).
Etätyö ulkomailla
Kuuden kuukauden sääntö ei yleensä sovellu ulkomailla tehtyyn etätyöhön, koska ulkomailla oleskelu ei johdu tuosta työstä. Muutto ulkomaille voi johtua esimerkiksi puolison ulkomaankomennuksesta tai opiskelusta. Jos etätyön tekeminen ei edellytä työskentelyvaltiossa oloa, perustetta kuuden kuukauden säännön soveltamiselle ei ole. Tulo on tällöin Suomessa veronalaista, mutta koska työ tehdään toisessa valtiossa, työskentelyvaltiolla voi olla verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkka.
Jos Suomi säilyy verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona, Suomi verottaa palkan ja poistaa mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen. On myös mahdollista, että työskentelyvaltio tai kolmas valtio on verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Tällöin Suomella ei ole toisessa valtiossa tehdystä työstä saadun palkan verotusoikeutta.
Etätyö Suomessa
Työntekijä voi tehdä ulkomailla työskentelyn aikana osittain etätyötä Suomessa. Suomessa tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa veronalaista tuloa, vaikka ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka olisi verovapaata kuuden kuukauden säännön nojalla. Suomessa tehdystä työstä saadun palkan verotukseen ei vaikuta, liittyykö työ ulkomailla tehtävään työhön vai ei.
Esimerkki: A työskentelee Saksassa saksalaiselle työnantajalle, työsopimus on ajalle 1.1. - 31.12.2020. Hän tekee työtä Suomessa saksalaisen työnantajansa lukuun 15.-30.3. ja 1.-15.10. Näiltä ajanjaksoilta saatu palkka on Suomessa tehdystä työstä saatua ja siten Suomessa veronalaista, vaikka Saksassa tehdystä työstä saatu tulo on kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata.
Jos työtä tehdään sekä Suomessa että toisessa valtiossa, tulo jaetaan työskentelypäivien suhteessa Suomessa tehdystä työstä ja ulkomailla tehdystä työstä saatuun tuloon.
Siltä osin kuin työ tehdään Suomessa, Suomella on verosopimuksen mukaan palkan verotusoikeus ja työnantajan kotivaltio ei yleensä voi verottaa palkkaa. Jos kuitenkin työntekijän verosopimuksen mukainen asuinvaltio on muu kuin Suomi, asuinvaltiolla on verotusoikeus. Asuinvaltiolla on myös tässä tilanteessa velvollisuus poistaa kaksinkertainen verotus.
Kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa menetelmälain säännösten nojalla, jos Suomella ei ole verosopimusta työskentelyvaltion kanssa ja tuo valtio verottaa työntekijää myös Suomessa tehdystä työstä saadusta palkasta.
Suomalaisen työnantajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin sekä ulkomailla tehdystä työstä että täällä tehdystä etätyöstä maksetusta palkasta. Ulkomaisen työnantajan on annettava ilmoitukset tulorekisteriin, jos työntekijä oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan tai on Suomessa vakuutettu.
Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus
Verohallinto on julkaissut 2.12.2020 päivätyn ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus (linkki). Ulkomaisia avainhenkilöitä käsittelevää lukua (3.1) on täydennetty. Ohjeeseen on lisätty uudet luvut 5.1.8 (Lähdevero peritty tulosta, josta ei ole suoritettava veroa) ja 5.1.9 (Rajoitetusti verovelvollinen työskentelee ulkomailla).
Jos suorituksen maksaja on perinyt lähdeveron aiheettomasti, maksaja voi korjata perityn lähdeveron määrän vähentämällä liikaa perityn määrän tulevista perittävistä lähdeveroista, jos samalle saajalle maksetaan vielä saman kalenterivuoden aikana myöhempi suoritus. Jos samalle saajalle ei enää makseta saman kalenterivuoden aikana myöhempiä suorituksia, suorituksen maksaja voi palauttaa perityn lähdeveron suorituksen saajalle saman kalenterivuoden aikana. Suorituksen maksajan ei ole mahdollista oikaista virheellisesti perittyä lähdeveroa kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
Sairausvakuutusmaksu
Verohallinto on julkaissut 10.12.2020 päivätyn ohjeen Sairausvakuutusmaksu (linkki).
Ohjeeseen on päivitetty vuoden 2021 maksuprosentit sekä tehty tarvittavat tarkistukset liittyen sairausvakuutuslainsäädännön 1.1.2021 voimaan tulleisiin muutoksiin. Työpanokseen perustuva osinko rinnastetaan palkkaan 1.1.2021 alkaen.
Ennakonpidätys osingoista
Verohallinto on julkaissut 17.12.2020 päivätyn ohjeen Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lisäämällä ohjeeseen maininta ennakonpidätysvelvollisuudesta tilanteissa, joissa ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen sillä perusteella, että sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka (luku 1.1). Lisäys liittyy 1.1.2021 voimaan tulleisiin lain muutoksiin. Ulkomaille perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, rinnastetaan tuloverotuksessa kotimaiseen osingonmaksajaan. Tällaisella osinkoa maksavalla yhteisöllä on siten samat ennakonpidätyksen toimittamiseen ja ilmoittamiseen liittyvät velvoitteet kuin kotimaisilla osinkoa maksavilla yhteisöillä.
Luonnontuotetulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 15.12.2020 päivätyn ohjeen Luonnontuotetulojen verotus (linkki). Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen on lisätty uutena asiana metsänomistajan omasta metsästään saamat veronalaiset luonnontuotetulot (luku 3.2). Ohjetta on päivitetty myös vuoksi, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa on korotettu 10 000 eurosta 15 000 euroon 1.1.2021 alkaen.
Metsänomistajan tulot mahlasta, pakurista ja petusta
Metsänomistaja voi ottaa omasta metsästään myös sellaisia luonnontuotteita, joita jokamiehenoikeudella ei saa kerätä, mutta joista saatu tulo ei ole metsätalouden pääomatuloa eikä myöskään maa-ainestuloa. Tällaisia luonnontuotteita ovat esimerkiksi mahla, pakuri ja pettu. Jos tällaisia luonnontuotteita myydään siten, että verovapauden edellytykset eivät täyty, tulo on metsätalouden sivutuloa. Metsätalouden sivutulot kuuluvat maatalouden tulolähteeseen ja niiden verotukseen sovelletaan maatilatalouden tuloverolakia.
Maatalouden tulolähteeseen kuuluu siten esimerkiksi mahlan myynnistä saatu tulo, jos mahla myydään jalostettuna tai jos mahlan keräämiseen on palkattu työntekijöitä. Samoin maatalouden tulolähteeseen kuuluu viljellystä pakurista saatu tulo, koska vain luonnonvaraisen pakurin kerääjän saama tulo voi olla verovapaata. Pakuri on viljeltyä, jos puuhun on porattu reikä ja istutettu siihen pakurisieni.
Jos ulkopuolinen yritys kerää mahlaa tai pakuria maanomistajan metsästä ja maksaa siitä korvausta, korvausta pidetään maatalouden tulolähteeseen kuuluvana veronalaisena tulona riippumatta siitä, onko kyse luonnonvaraisen vai viljellyn pakurin keräämisestä.
Jos mahlan keräykseen tai pakurin viljelyyn käytetyt puut myydään (esimerkiksi polttopuuna), myynnistä saatu tulo verotetaan metsätalouden pääomatulona.
Ahvenanmaan mediamaksu
Verohallinto on julkaissut 1.1.2021 päivätyn ohjeen Ahvenanmaan mediamaksu (linkki).
Ohjetta sovelletaan verovuodelta 2021 tai sen jälkeen toimitettavassa verotuksessa.
Mediamaksua maksavat 18 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt ja elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhteisöt, joilla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa. Verohallinto määrää mediamaksun tuloverotuksen yhteydessä.
Henkilön mediamaksu on 110 euroa, jos verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä valtionverotuksessa tai sitä korkeampi hänelle yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärä ylittää 14 000 euroa.
Yhteisön mediamaksu on verotettavan tulon määrästä riippuen 140–3 000 euroa. Yhteisö ei maksa mediamaksua, jos sen verotettava tulo on alle 50 000 euroa.
Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä
Verohallinto on julkaissut 7.12.2020 päivätyn ohjeen Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä (linkki). Ohjeessa käsitellään eläkkeiden, opintorahan ja muiden veronalaisten lakisääteisten etuuksien takaisinperinnän vaikutusta verotukseen sekä maksajan ennakonpidätysmenettelyä.
Takaisinperintä voi johtua esimerkiksi siitä, että etuutta tai eläkettä on maksettu liikaa, väärin perustein tai etuuden taikka eläkkeen saajalla ei ole ollut oikeutta kyseisen tulon saamiseen. Takaisinperintä voi johtua myös siitä, että päätös suorituksesta myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu muita etuuksia, esimerkiksi työttömyysetuuksia tai sairaspäivärahaa.