TaxFax nro 13 • 25.2.2021
Verkkokaupan arvonlisäverotus
Hallitus on antanut esityksen arvonlisäverolain muuttamiseksi (He 18/2021). Arvonlisäverolainsäädäntöön tehdään etämyyntiä koskevien EU:n direktiivien edellyttämät muutokset. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan pääosin 1.7.2021.
Tavaroiden etämyynti
Lakiin määritellään EU:n sisäisen ja EU:n ulkopuolelta tuotujen tavaroiden etämyynnin käsitteet sekä tavaroiden etämyynnin verotuspaikkaa koskevat säännökset. EU:n jäsenvaltiokohtaisesta etämyynnin raja-arvosta luovutaan. Jatkossa etämyynti verotetaan kulutusvaltiossa. Jäsenvaltiokohtainen raja-arvo korvautuisi uudella EU:n laajuisella 10 000 euron vuosittaisella etämyynnin ja tiettyjen palvelujen myynnin raja-arvolla.
Vähäisen tuonnin verovapaus poistuu
Esityksen mukaan pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapaus poistuisi. Arvonlisävero pitäisi jatkossa maksaa myös silloin, kun enintään 22 euron lähetys tulee EU:n ulkopuolelta.
Tähän asti arvonlisäveroa ei ole peritty, jos lähetyksen arvo on enintään 22 euroa ja tavara tulee EU:n ulkopuolelta. EU:n sisäisessä kaupassa on pitänyt maksaa arvonlisävero myös pienistä ostoksista.
Enintään 150 euron arvoisiin lähetyksiin sisältyvien maahantuotavien tavaroiden etämyynnille otettaisiin käyttöön uusi yhden yhteyspisteen ilmoitus- ja maksujärjestelmä.
Asiakas maksaisi arvonlisäveron verkkokaupassa osana tuotteen hintaa, jos myyjäyritys käyttäisi uutta enintään 150 euron ostoksia koskevaa maahantuonnin erityisjärjestelmää. Tällöin itse tuonti olisi veroton ja myyjä ilmoittaisi ja maksaisi veron myynneistä valitsemansa rekisteröintijäsenvaltion kautta muille jäsenvaltioille kuukausittain. Uudistuksella helpotettaisiin yksityishenkilöiden ja yritysten hallinnollista taakkaa.
Jos verkkokauppa ei käyttäisi maahantuonnin erityisjärjestelmää, kuljetusliike voisi maksaa arvonlisäverot vastaanottajan puolesta Tullille kuukausittain uuden yksinkertaistavan erityisjärjestelyn mukaisesti.
Arvonlisäveron erityisjärjestelmää laajennetaan
Yritykset voivat käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää kansainvälisessä kuluttajakaupassa. Kun arvonlisävero kulkee erityisjärjestelmän kautta, myyjän ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveroa jokaisen ostajansa maahan erikseen.
EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä ja EU:hun sijoittautuneita myyjiä koskevat erityisjärjestelmät laajennettaisiin kattamaan muutkin palvelut kuin telepalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut. EU:n erityisjärjestelmä laajennettaisiin lisäksi Yhteisön sisäisiin tavaroiden etämyynteihin. Nykyisestä Yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä koskevasta jäsenvaltiokohtaisesta raja-arvosta luovuttaisiin ja etämyynnit verotettaisiin kulutusvaltiossa.
Pienten yritysten hallinnollisen taakan helpottamiseksi Yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti verotettaisiin kuitenkin kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa, jos toisiin jäsenvaltioihin tapahtuneiden radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen tai telepalvelujen myyntien ja Yhteisön sisäisten tavaroiden etämyyntien kokonaisarvo olisi enintään 10 000 euroa kalenterivuodessa.
Erityisjärjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Jos myyjä ei rekisteröidy arvonlisäveron erityisjärjestelmään, hänen pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi niihin maihin, joissa kuluttajat ovat ostaneet erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia palveluita tai tavaroita. Erityisjärjestelmiin on mahdollista tehdä rekisteröinti-ilmoitus 1.4.2021 alkaen.
Markkinapaikan ylläpitäjälle verovelvollisuus
Tavaroiden verkkokaupan mahdollistava elinkeinonharjoittaja, kuten markkinapaikka, tulisi tietyin edellytyksin verovelvollisiksi myynneistä kuluttajille. Lisäksi markkinapaikoille asetettaisiin velvoite säilyttää tietoja tavaroiden ja palvelujen myynneistä.
Koronatukien ilmoittaminen verotuksessa
Verohallinto ilmoittaa valvovansa tukien ilmoittamista (linkki). Yritystoimintaa varten saadut tuet ovat yritykselle veronalaista tuloa ja ne kirjataan yrityksen kirjanpitoon. Yrityksen on ilmoitettava tuet myös veroilmoituksessa. Koronavirustilanteen vuoksi monet julkisyhteisöt kuten Business Finland ja ELY-keskukset ovat maksaneet rahallisia tukia ja avustuksia yrittäjille ja yrityksille.
Uutta oikeuskäytäntöä
Työsuhteeseen perustuva osakeanti
X oli merkinnyt työnantajakonserninsa emoyhtiön, Norjassa julkisesti noteeratun A ASA:n osakkeita menettelyssä, jossa A ASA:n pörssistä hankkimia omia osakkeita oli tarjottu konsernin kaikkien työntekijöiden merkittäviksi alennettuun hintaan. Norjan yhtiöoikeudellisen sääntelyn mukaisesti toteutettu menettely rinnastui osakeyhtiölain 9 luvussa tarkoitettuun osakeantiin.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 66 §:n 1 momentissa tarkoitettua työsuhteeseen perustuvaa oikeutta merkitä yhteisön osakkeita tuli tulkita yhdenmukaisesti osakeyhtiölain 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun osakeannin käsitteen kanssa. Tuloverolain 66 §:n 1 momenttia tuli siten uusien osakkeiden merkinnän lisäksi soveltaa myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden merkintään.
Asiassa ei ollut merkitystä sillä, miten omat osakkeet olivat tulleet konsernin emoyhtiön haltuun. X:n saama etu oli siten tuloverolain 66 §:n 1 momentin nojalla veronalaista vain siltä osin kuin A ASA:n osakkeen hinnasta saatu alennus oli enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen käyvästä hinnasta. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuodelle 2019.
KHO 24.2.2021 T: H491 eli vuosikirjassa KHO:2021:25