TaxFax nro 14 • 4.3.2021
Laiminlyöntimaksu tulorekisteriin ilmoittamisessa
Verohallinto on julkaissut 24.2.2021 päivätyn ohjeen Tulorekisteri-ilmoittamisen laiminlyöntimaksu (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lisäyksillä laiminlyöntimaksujen määräämisestä myös menettelyssä, jossa ilmoitusten virheitä ja puutteita tarkastellaan tarvittaessa muulta ajalta kuin neljännesvuodelta. Ohje koskee myös eläkkeiden ja muiden etuuksien ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönneistä määrättäviä laiminlyöntimaksuja. Eläkkeitä ja muita etuuksia koskevat tiedot tulee antaa Tulorekisteriyksikölle suorituksista, joiden maksupäivä on 1.1.2021 tai sen jälkeen.
Verotuksen muuttaminen Verohallinnon aloitteesta
Verohallinto on julkaissut 2.3.2021 päivätyn ohjeen Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty vuoden 2021 alusta voimaantulleiden autoverotuksen ja valmisteverotuksen muutosten takia.
Ohjeessa käsitellään sitä, millä edellytyksillä ja missä määräajassa Verohallinto voi omasta aloitteestaan tehdä verotuksen muuttamista koskevan päätöksen verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi.
Veronkanto Pohjoismaissa
Verohallinto on julkaissut 8.2.2021 päivätyn ohjeen Pohjoismainen sopimus veron kannosta ja siirrosta (linkki). Suomen toimivaltainen viranomainen nk. TREKK-asioissa on 1.1.2021 alkaen Verohallinnon Verotusyksikkö. Sopimusta sovelletaan Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan sekä Tanskan itsehallintoalueen Färsaarten välillä.
Sopimus sääntelee verojen siirtämistä Pohjoismaiden välillä sekä sitä, missä valtiossa ennakonpidätys toimitetaan tai ennakkovero maksetaan. Veron siirto tulee kyseeseen, kun verovelvollisen tulosta on suoritettu sopimusvaltiossa veroa, mutta tulon verotusoikeus on toisella valtiolla. Siirretty vero lasketaan vastaanottavassa valtiossa määrättyjen verojen suoritukseksi. Siirto tehdään, jotta lopullinen vero tulosta tulee maksetuksi oikeassa sopimusvaltiossa ja jotta kaksinkertaiselta verotukselta vältytään. Veron siirto voidaan tehdä ennakkoperinnän, verotuksen toimittamisen tai verotuksen oikaisun yhteydessä. TREKK-sopimuksella pyritään välttämään tilanne, jossa verovelvolliselle maksetaan veronpalautusta sellaisesta tulosta, josta toisessa sopimusvaltiossa vaaditaan verosuoritusta.
Uutta oikeuskäytäntöä
Eläkkeen korotusosa oli luonteeltaan eläkettä
Ruotsissa yleisesti verovelvollinen A oli verovuonna 2012 saanut suomalaiselta vakuutusyhtiöltä liikennevakuutuksen perusteella takautuvasti työkyvyttömyyseläkettä vuosilta 1993–2012 ja liikennevakuutuslain (279/1959) 12 a §:n 1 momentin nojalla vakuutuskorvauksen viivästymisen perusteella eläkkeen korotusosan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n suoritettava eläkkeen korotusosasta veroa Suomeen, kun otettiin huomioon myös Pohjoismaiden välillä tehdyn verosopimuksen määräykset.
Vaikka korotusosa määräytyi viivästyneelle pääomalle suoritettuna vuotuisena korkolain mukaan määräytyvän korkoprosentin mukaisena korkona, sitä ei ollut pidettävä verosopimuksen 11 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuna korkona vaan 11 artiklan 3 kappaleen viimeisessä virkkeessä tarkoitettuna sakkomaksuna. Tämän vuoksi ja kun verosopimuksessa ei ole määritelty eläkkeen käsitettä, sillä oli sopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen mukaisesti tulkittava olevan se merkitys, joka sillä esillä olevana verovuotena oli Suomen verolainsäädännön mukaan. Tuloverolain 61 a §:n mukaan korotusosa katsotaan samaksi tuloksi kuin se tulo, johon se liittyy. Siten korotusosa oli luonteeltaan Pohjoismaiden välillä tehdyssä verosopimuksessa tarkoitettua eläketuloa, ja sitä verotettiin sopimusvaltiossa, josta korotusosa maksettiin, eli Suomessa. Korotusosa katsottiin myös tuloverolain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuksi Suomesta saaduksi tuloksi.
KHO 3.3.2020 T: 82 eli vuosikirjassa KHO:2021:28