TaxFax nro 16 • 11.3.2021
Esitäytetylle veroilmoitukselle merkitty tappioita virheellisesti
Verohallinto tiedottaa, että osalla maatalouden- ja elinkeinonharjoittajista vuoden 2020 esitäytetyllä veroilmoituksella näkyy aiheettomasti vähennyskelpoisena vanhoja tappioita. Tappiot on merkitty vähennyskelpoisiksi, vaikka ne olisi käytetty jo aiempina vuosina.
Verohallinto korjaa aiheettomasti näkyvät tappiot lopulliseen verotuspäätökseen, joka lähetetään asiakkaille lokakuun loppuun mennessä. Asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa vanhoja tappioita itse eikä sen vuoksi tarvitse olla yhteydessä Verohallintoon.
Tappioiden korjaamisen vuoksi alustavalle laskelmalle merkitty jäännösveron tai veronpalautuksen määrä saattaa muuttua. Jos jo käytettyjä tappioita poistetaan verovuodelta 2020, asiakkaille tulee verotuksen oikaisusta erillinen päätös.
Componenta Oyj:n osakeannit ja osakkeiden yhdistäminen
Verohallinto on julkaissut 10.3.2021 päivätyn ohjeen Componenta Oyj:n merkintäetuoikeusanti, suunnattu osakeanti, osakkeiden yhdistäminen ja siihen liittyvä lunastus (linkki). Ohje käsittelee yksityishenkilöiden ja kuolinpesien tuloverotusta. Seuraavassa keskeisimpiä kohtia ohjeesta:
Merkintäoikeusanti
Yksityishenkilön merkitessä uusia osakkeita osakeannissa aikaisemman osakeomistuksen perusteella saaduilla merkintäoikeuksilla, uusien osakkeiden ja merkintäoikeuksien perusteena olleiden nykyisten osakkeiden hankintameno on merkintäoikeuksien perusteena olleiden osakkeiden hankintamenon ja merkintäoikeuksien perusteella merkittyjen uusien osakkeiden merkintähinnan yhteissumma, joka jaetaan merkintäoikeuksien perusteena olleiden nykyisten osakkeiden ja merkittyjen uusien osakkeiden yhteismäärällä.
Uusien osakkeiden hankinta-ajankohdaksi katsotaan niiden nykyisten osakkeiden hankinta-ajankohta, joiden perusteella yksityishenkilö on saanut merkintäoikeudet.
Merkintäoikeuksien myynti
Jos yksityishenkilö myy merkintäoikeudet käyttämättä niitä uusien osakkeiden merkitsemiseen, merkintäoikeuden hankinta-ajankohdaksi katsotaan niiden osakkeiden hankinta-ajankohta, joiden perusteella merkintäoikeudet on saatu.
Merkintäoikeuksilla ei ole hankintamenoa, jolloin luovutusvoiton määrää laskettaessa merkintäoikeuksien luovutushinnasta vähennetään hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on 20 prosenttia luovutushinnasta. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos merkintäoikeuksien perusteena olleet osakkeet on omistettu vähintään 10 vuotta
Ostettujen merkintäoikeuksien perusteella merkityt osakkeet
Erikseen ostettujen merkintäoikeuksien perusteella merkittyjen uusien osakkeiden hankinta-ajankohta on merkintäoikeuksien hankinta-ajankohta.
Myytäessä merkintäoikeuksien perusteella merkittyjä uusia osakkeita, voidaan osakkeiden luovutushinnasta vähentää merkintäoikeuksista maksettu hinta lisättynä hankintakuluilla, merkityistä osakkeista maksettu hinta sekä myyntikulut.
Vaihtoehtoisesti näiden sijaan voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, jonka suuruus on 20 prosenttia luovutushinnasta. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos osakkeet omistetaan vähintään 10 vuotta ennen niiden myyntiä.
Maksuton osakeanti ja osakkeiden yhdistäminen
Maksuttomassa osakeannissa saatujen osakkeiden hankintameno on 0 €. Niiden hankinta-ajankohta on osakkeiden merkitsemishetki.
Osakkeiden yhdistely toteutetaan siten, että yhtiö lunastaa osakkeita maksutta kaikilta osakkeenomistajilta samassa suhteessa. Vastikkeetonta lunastusta ei pidetä osakkeiden luovutuksena, koska osakkeenomistajan asema yhtiössä ei muutu lunastuksen johdosta eikä osakkeenomistajalle palauteta yhtiön pääomaa. Tällöin lunastettujen osakkeiden hankintameno siirtyy vastaavasti osakkeenomistajien jäljelle jääneiden osakkeiden hankintamenojen korotukseksi.
Yhdistettyjen osakkeiden hankintameno lasketaan laskemalla yhteen yhdistettyjen osakkeiden hankintamenot. Jos yhdistettyjä osakkeita on hankittu eri aikaan ja eri hankintamenolla, hankintamenot kohdistetaan yhdistelemättömien osakkeiden hankintajärjestyksessä ns. FIFO-periaatteen mukaisesti osakkeiden saamisjärjestyksellä
Maakuntaverokomitean mietintö maakuntaverosta
Valtioneuvosto tiedottaa, että maakuntaveron käyttöönottoa selvittävän parlamentaarisen komitean työ on valmistunut (linkki). Komitean tehtävänä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.
Maakuntaveron käyttöönotto tarkoittaisi uuden veron lisäämistä verojärjestelmään. Kyseessä olisi siten merkittävä muutos verojärjestelmään ja uuden veron käyttöönotosta seuraisi useita muutostarpeita verolainsäädäntöön.
Mietinnössä tarkastellaan maakuntaveron lähtökohtia sekä sote-uudistuksen yhteydessä perustettavien hyvinvointialueiden tehtäviä ja rahoitusta kolmen skenaarion avulla:
1. ei maakuntaveroa
2. pieni maakuntavero
3. laaja maakuntavero
Komitean työssä havaittiin sekä maakuntaveron käyttöönoton puolesta, että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Mietinnön mukaan keskeisimmät maakuntaveron käyttöönottoa tukevat argumentit liittyvät alueellisen itsehallinnon vahvistamiseen, taloudellisiin kannustimiin sekä investointien rahoitukseen.
Maakuntaveron käyttöönottoa vastaan puhuvista seikoista keskeisimmät ovat sen työn verotukseen aiheuttama kiristymispaine sekä alueiden eroista seuraavat riskit verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palveluiden yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.
Komitea toteaa, että maakuntaveron käyttöönoton tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos niiden tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Tällöin tulisi tarkastella laajasti julkisen sektorin tehtäviä, rahoitusta ja veronsaajien asemaa.
Mietinnön mukaan hallituksen esityksen valmistelulle ja eduskuntakäsittelylle tulisi varata useampi vuosi ennen maakuntaveron suunniteltua käyttöönottoajankohtaa.