TaxFax nro 17 • 19.3.2021
Jatkoaika ulosoton väliaikaisille rajoituksille
Hallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin (He 34/2021), jolla on helpotettu ulosotossa olevien tilannetta koronavirusepidemian aikana. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa tämän vuoden loppuun. Tällä hetkellä voimassa oleva väliaikainen laki on voimassa huhtikuun loppuun.
Väliaikaisella lailla on haluttu helpottaa velallisten mahdollisuutta saada rajoitettu tai kevennetty ulosottomenettely. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia tai maksuaikojen myöhentämisiä. Helpotukset on tarkoitettu niille, joiden taloudellista tilannetta koronavirusepidemia tai siitä johtuvat poikkeusolot ovat vaikeuttaneet.
Koronavirusepidemian aikana ulosoton täytäntöönpanoa on voitu lykätä, jos sitä voidaan pitää ulosotossa olevan henkilön edun mukaisena eikä lykkääminen aiheuta ulosottoa hakeneelle erityistä haittaa.
Ulosottomiehellä säilyy kuitenkin edelleen tapauskohtainen harkinta muuttaa tai rajata lisäaikoja ja helpotuksia.
Yrityksille korvaus asiakastilojen sulkemisesta
Hallitus esittää (He 37/2021), että yrityksille maksettaisiin korvaus, jos niiden toimitilat on lain tai viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Isommille yrityksille valmistellaan erillinen tuki mahdollisimman pikaisesti.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 12.4.2021. Yritykset hakisivat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku yrityksille voitaisiin avata toukokuun alussa.
Sulkemiskorvausta voivat saada ravintolat ja muut suljetuiksi määrätyt yritykset
Uusi sulkemiskorvaus koskisi ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on suljettu majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla 9.–28.3.2021. Ruoan ulosmyynti on kuitenkin sallittua. Ulosmyynti huomioidaan korvauksen määrässä.
Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto voi määrätä suljettavaksi tartuntatautilain nojalla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot. Korvaus maksettaisiin yrityksille sulkemisajalta, jos ne ovat suljettuina yli 15 vuorokautta. Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole tuen piirissä. Nämä yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea.
Sulkemiskorvaus perustuisi yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Palkkakuluista korvattaisiin 100 prosenttia ja muista kuluista, kuten vuokrakuluista, 70 prosenttia.
Palkkakulujen osalta huomioitaisiin maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, kohdennettuna yrityksen suljetuksi määrätyille toimipaikoille yrityksen oman ilmoituksen mukaan, prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut, joiden määräksi hyväksytään 20 prosenttia tulorekisterin mukaisista palkkakuluista, toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut yrittäjän eläkelain työtulon mukaan ja yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu sulkemisajan vertailukaudelta yrityksen oman ilmoituksen mukaan.
Aiemmin myönnetyt koronatuet otetaan huomioon, eikä tukien enimmäismäärä saisi ylittää 1,8 miljoonaa euroa EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.
Mikäli lailla tai viranomaisen päätöksellä asiakastilojen sulkua jatketaan ensimmäisen korvaushakemuksen lähettämisen jälkeen, yritys voi hakea sulkemiskorvausta vähintään 14 kalenteripäivän jaksoissa. Tämä nopeuttaa tuen saamista. Sulkemiskorvauksen vertailukausi pysyisi samana eli korvauksen määrä perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021.
Uutta oikeuskäytäntöä
Yhdistyksen muuttaminen osuuskunnaksi
Yhdistys pyysi ennakkoratkaisua siitä, katsotaanko sen purkautuvan verotuksessa, jos se muutetaan asianomaista yhteisölainsäädäntöä noudattaen osuuskunnaksi siten, että tässä toimintamuodon muutoksessa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista toimintaa jatkavalle osuuskunnalle. Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn perusteella asianomaisella yhteisölainsäädännöllä tarkoitettiin taloudellista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi annettua lakia.
Ennakkoratkaisua oli haettu tilanteeseen, jossa yhdistyksen muuttaminen osuuskunnaksi tapahtuu yllä mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen asiassa tuli antaa ennakkoratkaisu tuloverolain 24 §:n soveltamisesta tästä ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetystä lähtökohdasta. Asiassa ei tullut erikseen arvioida, soveltuuko sanottu laki ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettuun menettelyyn.
Korkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden tavoin, ettei yhdistys purkaudu verotuksessa, kun se muuttaa toimintamuotonsa osuuskunnaksi sanotussa laissa tarkoitetulla tavalla. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuosille 2018 ja 2019.
KHO 11.3.2021 T:107
Polkupyörien maahantuontiverot poistettiin
A Oyj oli tuonut Turkista polkupyöriä tuontitullitta Turkin tulliviranomaisen vahvistamien A.TR.-tavaratodistusten perusteella. Tulli oli myöhemmin ryhtynyt tutkimaan näin tuotujen polkupyörien tullioikeudellista asemaa, mitä varten se oli pyytänyt Turkin tulliviranomaiselta asiakirjaselvitystä peruspäätöksen mukaisessa virka-apumenettelyssä. Saamansa selvityksen perusteella Tulli päätyi katsomaan, etteivät polkupyörät ole olleet tulliliiton alueella vapaassa liikkeessä. Tulli kantoi jälkikäteen A Oyj:ltä polkupyöristä maahantuontiverot.
Asiassa oli korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana, oliko Tulli voinut jälkikäteen evätä polkupyöriltä Euroopan unionin ja Turkin väliseen tulliliittoon perustuvan tullietuuskohtelun.
Tavaran tullioikeudellinen asema ilmenee viejävaltion tulliviranomaisen vahvistamasta A.TR.-tavaratodistuksesta. Todistus osoittaa tuojavaltiota sitovasti, että tavara on tulliliiton alueella vapaassa liikkeessä. A.TR.-tavaratodistusten jälkikäteistä tarkastamista varten on luotu oma menettelynsä, josta säädetään tulliyhteistyökomitean päätöksessä. Jälkitarkastusmenettely perustuu viejä- ja tuojavaltion väliseen tehtävänjakoon ja keskinäiseen luottamukseen, ja tuojavaltio voi yksipuolisesti todeta A.TR.-tavaratodistuksen pätemättömäksi vain jälkitarkastusmenettelyssä säädetyin edellytyksin.
Koska Tulli ei ollut tehnyt Turkin tulliviranomaiselle tulliyhteistyökomitean päätöksen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jälkitarkastuspyyntöä eikä siten noudattanut tulliyhteistyökomitean päätöksen 16 artiklassa tarkoitettua menettelyä, sanotusta päätöksestä ja unionin tuomioistuimen asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä seurasi, että Tulli ei ole voinut hylätä Turkin tulliviranomaisen vientien yhteydessä polkupyörille antamia A.TR.-tavaratodistuksia. Näin ollen A.TR-tavaratodistuksilla oli tulliyhteistyökomitean päätöksessä määrätyt oikeusvaikutukset ja polkupyörät olivat vapaassa liikkeessä. Hallinto-oikeuden ja Tullin päätökset kumottiin valituksenalaisilta osin. Äänestys 3-2 perusteluista.
KHO 11.3.2021 T:111 eli vuosikirjassa KHO:2021:31