TaxFax nro 23 • 20.4.2021

Tiedotusvälineiden oikeus saada verotietoja

Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keus tiedottaa ratkaisseensa tä­nään seit­se­män va­li­tus­ta, jois­sa on kyse tu­lo­ve­ro­tuk­seen liit­ty­vien tie­to­jen luo­vut­ta­mi­ses­ta tie­do­tus­vä­li­neil­le (linkki).

Verohallinto on tarjonnut tiedotusvälineille palvelua, jossa tiedotusvälineet ovat voineet verotuksen valmistuttua pyytää Verohallinnolta niin sanottuna mediapalveluna tuloverotuksen julkisia tietoja vähintään 100 000 euroa vuodessa ansainneista henkilöistä.

Vuoden 2018 verotietojen osalta Verohallinto oli hyväksynyt noin 230 henkilön pyynnöt, joilla henkilöt olivat yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 21 artiklassa tarkoitetulla tavalla vastustaneet verotietojensa luovuttamista mediapalvelun yhteydessä. Verohallinto oli poistanut näiden henkilöiden tiedot mediapalveluna luovutettavista tiedoista.

Verohallinto oli hylännyt useiden tiedotusvälineiden pyynnöt saada tieto vastustamisoikeutta käyttäneiden henkilöllisyydestä. Tietoja oli pyydetty nimilistoina ja diaariotteina. Verohallinto oli perustellut päätöksiään sillä, että tieto vastustamisoikeuden käyttämisestä oli salassa pidettävä ja sillä, että Verohallinnon aiemmilla päätöksillään hyväksymä henkilötietojen käsittelyn vastustaminen esti tietopyyntöjen kohteena olevien tietojen luovuttamisen. Hallinto-oikeudessa oli tiedotusvälineiden valitusten johdosta arvioitavana, oliko Verohallinto voinut hylätä tietopyynnöt mainitsemillaan perusteilla.

Ratkaisuissa oli kysymys ainoastaan tietojen luovutuksesta

Hallinto-oikeus ei näiden valitusasioiden yhteydessä arvioinut yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklassa tarkoitetun vastustamisoikeuden käyttämistä koskevien Verohallinnon päätösten lainmukaisuutta, koska näistä päätöksistä ei ollut valitettu ja ne olivat saaneet lainvoiman. Kyseisillä päätöksillä oli ratkaistu se, että Verohallinto ei luovuta päätösten kohteena olevien henkilöiden verovuoden 2018 tuloverotuksen julkisia tietoja journalistiseen tarkoitukseen sähköisessä muodossa.

Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka henkilötietojen käsittelyn vastustamista koskeviin asiakirjoihin voi sisältyä salassa pidettäviä tietoja, pelkkä tieto vastustamisoikeuden käyttämisestä ei ollut tässä yhteydessä salassa pidettävä tieto, eikä tieto vastustamisoikeuden käyttämisestä itsessään ollut sellainen tieto, jonka luovuttamista Verohallinnon aiemmat, vastustamispyyntöjen johdosta antamat lainvoimaiset päätökset rajoittivat. Näin ollen vastustamisoikeutta käyttäneiden henkilöiden henkilöllisyyttä koskevien tietojen luovuttamiselle ei ollut Verohallinnon päätöksissä mainittuja esteitä. Tämän vuoksi Verohallinnon päätökset oli osittain kumottava. Osa tietopyynnöistä kohdistui kuitenkin sellaisiin asiakirjoihin, joita Verohallinnolla ei ollut valmiina ja joiden laatimiseen sillä ei ollut lakisääteistä velvoitetta. Hallinto-oikeus katsoi, että Verohallinto oli voinut hylätä tietopyynnöt näiltä osin.

Verohallinnolla ei ollut velvollisuutta tuottaa luetteloita

Kahdessa valitusasiassa Verohallinnolta oli pyydetty luetteloita eniten ansainneista henkilöistä siten, että vastustamisoikeutta käyttäneitä henkilöitä ei ollut poistettu luetteloista. Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka pyydetyt tiedot eivät olleet salassa pidettäviä, Verohallinnolla ei ollut velvollisuutta tuottaa pyydettyjä aineistoja, vaan Verohallinto oli sille julkisuuslain 21 §:n mukaan kuuluvan harkintavallan perusteella voinut hylätä pyynnöt.

Toisessa asiassa, jossa luetteloa oli pyydetty sähköisessä muodossa, hallinto-oikeus totesi lisäksi, että tietopyynnössä oli kysymys nimenomaan sellaisesta henkilötietojen käsittelystä, jota vastustamisoikeuden hyväksymistä koskevat lainvoimaiset päätökset rajoittivat, minkä vuoksi pyydettyjä tietoja ei myöskään tällä perusteella voinut luovuttaa pyydetyssä muodossa tiedotusvälineen edustajalle. Hallinto-oikeus hylkäsi nämä valitukset.

Kiinteistöverotus

Verohallinto on julkaissut 10.3.2021 päivätyn ohjeen Kiinteistöverolain soveltamisohje (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty vuoden 2021 alusta voimaan tulleiden muutosten ja oikeuskäytännön perusteella.

Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävän kalenterivuoden verotusarvoa, joka lasketaan 31.12. tilanteen perusteella. Siten esimerkiksi vuoden 2021 kiinteistövero määrätään vuoden 2020 verotusarvojen perusteella. Luonnonsuojelualueet on vapautettu lakimuutoksen johdosta kiinteistöverosta 1.1.2021 alkaen

Luonnonsuojelulain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa luonnonsuojelualueen.

Yleisenä edellytyksenä luonnonsuojelualueen perustamiselle voi olla esimerkiksi alueella elävä harvinainen eliölaji, erikoinen luonnonmuodostelma tai erityinen luonnonkauneus. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu alue yksityiselle kuuluvalla alueella on vapautettu kiinteistöverosta.

Vapautus kiinteistöverosta ei ulotu suojellulla alueella sijaitseviin rakennuksiin, rakennelmiin ja niiden rakennuspaikkoihin.

Pandemian vaikutus ulkomaisten yhteisöjen verotukseen

Verohallinto on julkaissut 19.4.2021 päivätyn kannanoton siitä, miten COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät viranomaisten asettamat rajoitustoimenpiteet vaikuttavat verosopimusten tulkintaan kiinteän toimipaikan muodostumisen ja mahdollisen verotuksellisen asuinvaltion muutoksen osalta (linkki).

Pandemian johdosta eri maiden hallintoelimet ovat asettaneet yritysten työntekijöiden liikkumiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä rajoituksia. OECD:n sihteeristö on katsonut tarpeelliseksi antaa ohjeistusta verosopimusmääräysten tulkinnasta parantaakseen yritysten verokohtelun ennakoitavuutta näissä tilanteissa. Ohjeistuksen tarkoitus on estää kaksinkertaista verotusta, mutta sen ei ole tarkoitus johtaa tilanteisiin, jossa verotus ei toteudu kummassakaan sopimusvaltiossa.

Verohallinnon kannanoton mukaan pandemiasta aiheutuvat poikkeukselliset ja tilapäiset muutokset olosuhteissa eivät lähtökohtaisesti johda siihen, että ulkomaiselle yhteisölle muodostuisi uusi kiinteä toimipaikka Suomeen. Vastaavasti esimerkiksi rakennustyömaan tilapäinen keskeytyminen ei katkaise kiinteän toimipaikan muodostumiseen vaikuttavaa urakan keston laskentaa, mutta keskeytymisaika voidaan ottaa huomioon kokonaiskestoa laskettaessa.

Ulkomaisen yhteisön on toimitettava Verohallinnolle yksilöity, dokumentoitu ja perusteltu selvitys siitä, miten olosuhteiden muutos edellä kuvatuissa tilanteissa liittyy pandemiaan. Tällaista selvitystä voi olla esimerkiksi rakennustyömaan pääurakoitsijan todistus siitä, että työmaa on pandemiatilanteen vuoksi ollut suljettuna. Pelkkää yleisluontoista viittausta pandemiaan tai yleisesti rajoituksiin ei pidetä riittävänä selvityksenä.

Lastenhoitoon liittyvien tukien verotus

Verohallinto on julkaissut 19.4.2021 päivätyn ohjeen Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki (linkki). Ohjeessa käsitellään Kansaneläkelaitoksen ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä joustavan ja osittaisen hoitorahan verotusta. Ohjeessa käsitellään lisäksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan maksamismenettelyä silloin, kun hän maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle.

Sisällysluettelo